aika

24.04.2017 Susanna Lahtinen

Aika pimeää

Päivän kääntyessä iltaan laskeutuu hämärä. Pimeyteen vaikuttavat kuitenkin monet seikat. Kaupungissa pimeys on erilaista kuin maaseudulla. Talvella hanki voi valaista pimeyttä, ja syksyllä sateen kastelemat kadut luovat erilaisen pimeyden ja antavat sille toisenlaisia merkityksiä kuin kesäillan pimeys. Esiteollinen pimeys on...

24.04.2017 Miika Norro

Reformaatio kulttuurin ja yhteiskunnan muokkaajana menneisyydessä ja nykyään

TUCEMEMS-keskus järjesti 15.–16. maaliskuuta seminaarin, jossa tarkasteltiin reformaation historiaa ja sen vaikutusta (suomalaiseen) yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Seminaarin ensimmäisenä päivänä käsiteltiin aluksi reformaation taustaa ja siihen johtaneita syitä. Professori emeritus Bertil Nilsson kertoi kirkollisesta tilanteesta Ruotsissa ennen reformaatiota. Kirkon piispat olivat...

24.04.2017 Jarkko Oraharju

Muistin aika – Ajan kokemus Raija Siekkisen lyhytproosassa

Aika ja muisti kohtaavat toisensa käsityksissä ja ilmauksissa. Raija Siekkisen novelleissa ja pienoisromaaneissa toistuvat muistin ja muistamisen kuvaukset, jotka sisältävät käsityksiä subjektiivisen ajan rakentumisesta. Siekkisen novellikokoelmaan Tuomitut (1982) sisältyy kaksi novellia, joiden niminä ovat tähän Hiiskutun teemanumeroon sopivat ”Muisti” ja...

24.04.2017 Asko Nivala

Romantiikan aikakauden tilallisuutta kartoittamassa

Useimmat tekstit sisältävät kartan, vaikka sitä ei olisikaan suoraan piirretty esiin. Tämä on erityisen ilmeistä 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa suositun matkakirjallisuuden kohdalla, mutta myös romantiikan aikakauden fiktiiviset tekstit edellyttävät keskeisten paikkojen verkostoa, joka voidaan louhia esiin digitaalisin menetelmin. Vuonna 2015...

24.04.2017 Jukka J. Rintala

Jumala ja aika

Monet filosofit ovat ottaneet tehtäväkseen miettiä, mikä on Jumalan ja ajan suhde. Näitä suhteita koskevista käsityksistä taas syntyy paljon pohdittavaa kulttuurintutkijoille. Kaksi teoriaa William Lane Craig on puolustanut kosmologisen argumentin kalām-versiota. Se on keskiajan islamilainen argumentti Jumalan olemassaolosta. Craigin mukaan...

24.04.2017 Tuomas Huumo

Liikemetaforat ajan kulumista kuvaamassa

Odottava äiti kirjoittaa blogissaan: Meidän tulokkaalla on jalat kaksi viikkoa edellä muuta kroppaa – saas nähdä, millainen kirahvi sieltä on tulossa. Lukija voi jäädä miettimään, miten vauvan jalat voivat olla kaksi viikkoa edellä muuta kroppaa. Sijaitsevatko ne tulevaisuudessa? Millaisesta ajanjaksosta...

24.04.2017 Kaori

Aikaa vain katoaa kaiken aikaa

Elinajanodotteemme mukaan meillä on kirjaimellisesti enemmän aikaa kuin koskaan aikaisemmin, mutta jokapäiväisessä elämässä tilanne tuntuu aika lailla toiselta. Aika ajoin halajan ajavani halki ajan ajettavaa aikakonetta ja ajastavani itseni aikaisempiin ajasaikoihin. Ajan vankeina voimme ajatella aikaa ainoastaan aikamme aikasidonnaisin aikakäsityksin,...

24.04.2017 Antonio Sciacovelli

Valoisa keskiaika

Jos minulta kysytään, kuka olen, vastaan: ehkä lector, mahdollisesti literatus tai sitten interpres. Tällä identiteetin etsimisellä on todennäköisesti keskiaikaiset juuret. On yleisesti tunnettua, että kääntäjät ovat olleet luomassa modernin kirjallisuuden perinnettä. Tähän tietoon nojaten voidaan idealistinen motto in principio fuit...

24.04.2017 Mika Tolvanen

Kokemus ajasta muuttuu leijumalla

Useimmiten seuraamme ajan kulumista kellosta, mutta käytämme myös muita ilmiöitä määrittelemään elettyä elämää. Radio-ohjelmat, valon muuttuminen, vuodenajat tai vaikkapa erilaisten autojen äänet kertovat meille, että kalenterin sivut ovat vaihtuneet ja kellon viisarit ovat siirtyneet eteenpäin. Vedenpinnan alla joudumme kuitenkin toisenlaiseen...

24.04.2017 Timo Myllyntaus

Ajantaju – kahdeksas aistimme?

Jo pienelle vauvalle kehittyy ymmärrys ajan kulumisesta tämän odottaessa ruokaa tai hoitajan huomiota. Jos tarve ei täyty kohtuullisessa ajassa, vauva alkaa itkeä. Onko siis ajantaju yksi aisteistamme näkö-, kuulo-, tunto-, maku-, haju-, tasapaino- ja asentoaistin tavoin? Vai onko se kokemuksen...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus