aika

24.04.2017 aeliirutufi

Minä ja Kukryniksy

Minulla oli ollut graduaihe jo pitkään, mutta sitten löysin aiheeseen liittyvää tutkimuskirjallisuutta kartoittaessani kirjan, joka käsitteli täsmälleen minun aiheeni tematiikkaa. Pähkäilin, mitä tehdä. Suuntasin graduahdingossa ohjaajani professori Riitta Pyykön pakeille. Ohjaajallani oli ratkaisu ongelmaani: Neuvostoliiton julistetaiteen sijaan voisin keskittyä aiemmin...

24.04.2017 aeliirutufi

Turussa muistetaan yhä vuosi 1918

Turussa muistellaan edelleen Suomen sisällissodan tapahtumia. Sisällissotaan liittyvien perhemuistojen keruu alkoi tammikuussa 2017, kun folkloristiikan, museologian ja uskontotieteen oppiaineiden yhteinen hanke Sirkkala 1918–2018. Vankileiristä muistin paikaksi ja kulttuuriperintökohteeksi julkaisi aiheeseen liittyvän teemakyselyn. Sirkkalan kampusalueen rakennettu historia ulottuu vuoteen 1834, jolloin...

24.04.2017 aeliirutufi

Paikan ajallinen kerroksellisuus – nomadeja ja talonpoikia

Kaakkois-Unkarissa keskellä pustaa seisovat Szerin luostarinrauniot. Monet unkarilaiset ajattelevat paikan liittyvän madjaarien maahantuloon 890-luvun lopulla. 1200-lukulaisessa kronikassa mainitaan, että heimopäälliköt kokoontuivat siellä jakamaan Unkarin alueet keskenään maahantulon jälkeen. Kronikka palveli silloisten valtaa pitävien sukujen etuja, eikä todennäköisesti kuvaa todellisia tapahtumia....

24.04.2017 aeliirutufi

Suomen pelimuseon haasteita ja mahdollisuuksia

Tutustuin ensimmäisen kerran Tampereen pelimuseohankkeeseen sen aloitusseminaarissa 31. maaliskuuta 2015. Joukkorahoituskampanja käynnistettiin samana päivänä ja se rikkoi välittömästi Mesenaatti-palvelun yhden päivän lahjoitusennätyksen. Muistan edelleen päivän aikana vallinneen vilpittömän innostuneen ilmapiiriin, joka näkyi virallisissa asiantuntijapuheenvuoroissa ja käytäväkeskusteluissa. Olen itse ammattini puolesta...

24.04.2017 aeliirutufi

Aika kuluu, Pyhä Urho pysyy

Folkloristiikan, kansatieteen ja uskontotieteen opiskelijoiden ainejärjestöjen ylläpitämä Pyhän Urhon päivä täytti tänä vuonna kolmekymmentä vuotta. Vuodesta 1987 järjestettyyn juhlaan kuuluu päivällä järjestettävä Pyhän Urhon näytelmä sekä illalla järjestettävä Pyhän Urhon juhla. Pyhän Urhon perinne luotiin Yhdysvalloissa 1950-luvulla alun perin leikkimieliseksi...

24.04.2017 aeliirutufi

Vähäisiä huomioita kielten aikamuodoista

Tässä tekstissäni, miten monta aikamuotoa kielessä voi olla. Esimerkkeinä käytän suomenkieltä sekä muita teitä tutuiksi tulleita permiläisiä kieliä. Pyrin kyseenalaistamaan vakiintuneita käsityksiä sekä kielestä että sen tavoista ilmaista aikaa. Montako aikamuotoa suomessa on? Neljä, sanoisi suurin osa peruskoulun käyneistä: pääasiassa...

24.04.2017 aeliirutufi

Historiallista nuoruutta etsimässä

Ikä ei ole vain absoluuttinen numero, vaan se on erilaisten merkityksien muodostama kokonaisuus. Ihmisen eri ikäkaudet – lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus – eivät ole selvärajaisia, itsestään selviä vaiheita, vaan neuvottelun ja sopimisen tuloksia. Ihmisen ikään ja ikäkausiin liittyvät merkitykset...

24.04.2017 aeliirutufi

Kirkko keskellä muutosta

TUCEMEMS-keskuksen järjestämä luentosarja ”Kirkko keskellä muutosta” alkoi tammikuussa. Turun tuomiokirkossa pidetyt luennot ovat osa reformaation juhlavuoden ohjelmaa. Kirkko pahantekijöiden rankaisijana Luentosarja alkoi professori Mia Korpiolan luennolla, joka käsitteli kirkkokuria reformaatioajan Ruotsissa. Korpiolan mukaan kirkkokuri ankaroitui reformaation myötä, kun valtio ja...

24.04.2017 aeliirutufi

Aikaa kestävät lelusuhteet ja kulttuurin lelullistuminen

Lelujen suhde aikaan on moninainen tutkimusaihe, jonka puitteissa on mahdollista pohtia aikalaistemme asennoitumista usein triviaaleina koettuihin, mutta toisaalta vaalittuihin ja erilaisia merkityksiä omistajilleen välittäviin artefakteihin. Nykylelujen tämänhetkistä suhdetta kulttuurin eri osa-alueisiin on myös mahdollista peilata kulttuurin laajempaa lelullistumiskehitystä kartoittaen, mikä...

24.04.2017 aeliirutufi

Joutenoloa antiikin Roomassa

Antiikin Roomassa vapaa-ajasta käytettiin termiä otium. Sanalla negotium taas tarkoitettiin erilaisia julkisia ja yksityisiä käytännön velvollisuuksia. Roomalaisille otium oli siis primaarinen käsite, jonka kautta sen vastakohta nec-otium (”ei-otium”) määriteltiin. Otium merkitsi monia asioita, kuten lepoa, joutenoloa, lomaa (valtiollisista toimista), valtiollista...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus