aika

24.04.2017 Tiina Tuominiemi

Vanhan hyvän ajan modernit sadut

Ennen mikään ei ollut paremmin, väittää Charles Perrault ”suuren Ludwig XIV:n aikaa” ylistävässä poleemisessa runossaan Le Siècle de Louis le Grand (1687). Runo sytytti ilmiliekkeihin vanhan kiistan klassisoivien ja modernien välillä. Roihun keskellä Perrault puolusti modernia kantaansa kirjoittamalla sittemmin klassikkostatuksen...

24.04.2017 Kristiina Taivalkoski-Shilov

Ajat muuttuvat ja Perjantai niiden mukana

Perjantain ääni Robinson Crusoen suomennoksissa kuvastaa eri kääntäjien näkemystä alkuteoksesta mutta myös kunkin aikakauden arvoja ja mieltymyksiä suomalaisessa kulttuurissa. Kääntäjän subjektiivinen tulkinta Kun tarkastellaan yhden ja saman alkuteoksen käännöksiä eri aikakausilta, ilmenee, että ne ovat tyyliltään erilaisia ja saattavat poiketa...

24.04.2017 Tommi Laitinen

Sijoitustoiminnan ajalliset syklit ja rituaalit

”Aika on rahaa”, totesi Benjamin Franklin (1706–1790) aikanaan. Sijoittajan näkökulmasta aika on ensisijainen sijoituskohde. Sijoittajan on käytettävä aikaa esimerkiksi pörssikurssien seuraamiseen, yhtiöiden osavuosikatsausten lukemiseen, asuntomarkkinoiden seuraamiseen, mahdollisten sijoituskohteiden arviointiin ja valintaan sekä sijoitusten tekoon. Sijoitustoiminnassa menestyminen perustuu oikeaan ajoitukseen. Sijoittajien...

24.04.2017 Anna Franck

Pari askelta Turun historiaan

Miltä Turun keskusta näytti viisisataa vuotta sitten? Miksi tuomiokirkko rakennettiin juuri sille paikalle, jossa se tänäänkin seisoo? Mikä muuttui, kun Suomen pääkaupunki siirtyi Turusta Helsinkiin? Tällaisia kysymyksiä saattaa juolahtaa niin historian harrastajan, paljasjalkaisen turkulaisen kuin kaupungissa vierailevan matkailijankin mieleen Turun...

24.04.2017 Marika Räsänen

Skisman pyörteissä

Vuonna 1378 läntinen Eurooppa repesi. Se repesi kahden paavin johtamaan kirkkoon, joista toisen pääpaikkana oli Avignon ja toisen Rooma. Vuonna 1409 tilanne monimutkaistui entisestään, kun Pisassa valittiin kolmas paavi. Kiista siitä, kuka paaveista oli oikea ja todellinen Pietarin istuimen perijä,...

24.04.2017 Esa Hakkarainen

48 tuntia

Porin yliopistokeskuksessa järjestettiin tammikuun loppupuolella FGJ Pori -niminen viikonlopun yli kestänyt pelinkehitystapahtuma osana jokavuotista kansallista Finnish Game Jam sekä kansainvälistä Global Game Jam -tapahtumaa. Aikaraja, vasta tapahtuman alussa paljastettu teema sekä niukkojen yöunien aiheuttama mielikuvituksen ja todellisuuden rajan häilyminen olivat...

24.04.2017 Marja-Liisa Helasvuo

Anna aikaa ajatella

Muistatteko, kun jokunen opetussuunnitelmauudistus sitten iskulauseena oli ”Anna aikaa ajatella”? Lause oli tarkoitettu ohjeeksi opintojen mitoitukselle, mutta voisiko sitä soveltaa muutenkin? Meidän piti suunnitella opintokokonaisuudet uuden mitoitusjärjestelmän avulla. Erityisenä ohjeena oli mitoittaa kokonaisuudet niin, että opiskelijoilla on aikaa oppia, sulattaa...

24.04.2017 Sara Norja

Alkemian peili keskiajalla ja uuden ajan alussa

Historiallisessa kielentutkimuksessa on käytännön syistä jaoteltu kielen vaiheet eri aikakausiksi. Tutkijat profiloituvat usein tietyn kielivaiheen tutkijoiksi. Välillä tutkimus kuitenkin vaatii aikakausien välimaastossa kulkemista. Väitöskirjassani tutkin alkemistista teosta The Mirror of Alchemy (MoA). Tutkimukseni keskittyy MoA:n seitsemään englanninkieliseen käsikirjoituskopioon, jotka ovat...

24.04.2017 Reima Välimäki

Väitöskirjatutkimusta aineistojen saatavuuden murroskohdassa

Aloitin kulttuurihistorian jatko-opintoni loppuvuodesta 2011 ja väittelin lokakuussa 2016 otsikolla The Awakener of Sleeping Men: Inquisitor Petrus Zwicker, the Waldenses, and the Retheologisation of Heresy in Late Medieval Germany. Väitöskirjani perustuu suurelta osin editoimattomaan käsikirjoitusmateriaaliin, mutta myös huomattavaan joukkoon uuden...

24.04.2017 Veli Pekka Toropainen

Memento mori – kun aika pysähtyy

Vuoden 1657 maaliskuun 22. päivänä Turun yllä kumisivat viisi ja puoli tuntia tuomiokirkon kellot merkiksi siitä, että pormestari Nicolaus Lietzenin edesmenneen puolison Katarina Balthazarsdotter Wernlen tomumaja laskettiin kirkon pääkuorin hautakammioon. Kunniallisen ja pidetyn vaimo Katarinan maanpäällinen aika oli päättynyt viisi...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus