Hiiskuttua

07.11.2018 Kati Launis

Tekstien ylirajainen liike

Miten naiskirjailijoiden tekstit ovat liikkuneet Suomen ja Venäjän välillä? Miten venäläinen naiskirjallisuus on otettu vastaan Suomessa – entä suomalainen Venäjällä? Ketkä ovat toimineet kulttuurisina agentteina, kirjallisuuden välittäjähahmoina? Näitä kysymyksiä pohditaan projektissa Tekstit liikkeessä. Naiskirjailijoiden tuotannon vastaanotto Suomessa ja Venäjällä 1840–2020...

07.11.2018

Kaksi uutta SELMA-keskuksen hanketta kertomuksista ja traumoista

Syksyllä 2018 SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory -tutkimuskeskuksen piirissä on käynnistynyt kaksi uutta monitieteistä tutkimushanketta, jotka tutkivat kertomuksia ja kulttuurisia traumoja. Suomen Akatemian rahoittama konsortio Välineelliset kertomukset: tarinankerronnan rajat ja aikalaiskriittinen kertomusteoria (PI Maria Mäkelä,...

07.11.2018 Kari Kallioniemi

Beethoven, Bowie ja musiikki

Toimin 1.8.2018 alkaen Susanna Välimäen sijaisena musiikkitieteen yliopistonlehtorina. Vaikka en ole taustaltani musikologi, urani koostuu pääosin populaarikultuurin, ja erityisesti populaarimusiikin historian, tutkimuksesta ja opetuksesta. Musiikkitieteen oppiaine ja henkilökunta ovat minulle entuudestaan tuttuja erityisesti yhteistyöstä IIPC:n (International Institute for Popular Culture)...

07.11.2018 Maarit Mutta

Kokoomateos kunnioittaa Ranskan ja Suomen välisiä kieli- ja kulttuurikontakteja

Suomen ja Ranskan kielen ja kulttuurin edistämiseen tähtäävän yliopistotasoisen yhteistyön historia on pitkä. Turussa luettiin ranskaa jo 1600-luvulla Turun akatemiassa, vaikkakin ensimmäinen romaanisen filologian professuuri perustettiin Helsingin yliopistoon 1908. Ranskassa suomalais-ugrilaisten kielten opinnot alkoivat Pariisissa INALCOssa (l’Institut national des langues...

07.11.2018 Tero Vanhanen

Opetus tutkimuksen tukena – ja toisinpäin

Muutin ensimmäistä kertaa elämässäni Turkuun elokuussa 2018, jolloin aloitin työn yleisen kirjallisuustieteen yliopisto-opettajana. Kaupunki ja yliopisto ovat ilahduttavia uusia tuttavuuksia, mutta opetustyö on tuttua. Ennen Turkuun tulemista toimin kirjallisuustieteen ma. yliopistonlehtorina Helsingissä. Lisäksi olen aina sinnikkäästi pyrkinyt myös tutkimuskausien aikana...

07.11.2018 Johanna Rastas

Filologit Edinburghissa

Elokuun lopussa englannin oppiaineen filologit matkustivat joukolla konferenssiin Edinburghiin, Iso-Britanniaan. Kahdennettakymmenettä kertaa järjestetty International Conference on English Historical Linguistics (ICEHL) keräsi suuren määrän osallistujia ympäri maailmaa. Turun yliopiston edustus oli vahva myös tänä vuonna; yhteensä yhdeksän englannin kielen historiasta kiinnostunutta...

07.11.2018 Mari Välimäki

Rakkaudesta elokuviin

Helsinki International Film Festival – Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalia järjestävän yhdistyksen toiminnanjohtaja Anna Möttölä on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan kasvatteja. Anna on valmistunut maisteriksi kulttuurihistoriasta ja jo opiskeluaikanaan elokuvat ja tapahtumien järjestäminen veivät hänet mukanaan. – En voisi tehdä töitäni...

07.11.2018 Liisa Granbom-Herranen

Sananlaskut pysyvät, mutta niiden tulkinnat muuttuvat

Nykypäivän sananlaskut voivat olla ikivanhoja tai varsin nuoria, mutta sananlaskuilla on edelleen paikkansa arkikielessä. Sananlaskun asettuessa uuteen käyttöyhteyteen sen muoto ja tarkoite usein muuttuvat, joten arkipuheen osina myös vanhat sananlaskut saavat uusia tulkintoja. Tämä on ymmärrettävissä – onhan koko elinympäristömme...

07.11.2018

Kannattaako etätulkkaus?

Keväällä 2018 valmistuneessa käännösviestinnän pro gradu -tutkielmassani tarkastelin suomalaisten tulkkien näkemyksiä ja kokemuksia etätulkkauksesta. Etätulkkauksella tarkoitetaan tulkkausmuotoa, jota toteutetaan teknologian avulla yhden tai useamman osapuolen ollessa etäällä muista tulkkausosapuolista. Etätulkkaus on viime aikoina yleistynyt huomattavasti ja muuttaa parhaillaankin tulkkausalaa. Esimerkiksi...

07.11.2018 Kaisa Vuori

Unelmia ylirajaisesta Itämerestä

Tänä vuonna ilmestyneessä esiselvityksessä Jäämeren radasta Suomea kuvaillaan saareksi. Tämä on retoriikkaa, joka toistuu useissa julkisissa dokumenteissa ja puheenvuoroissa. Eikä se ole kaukana totuudesta. Maa sijaitsee Itämeren ja Venäjän välissä. Jaamme maarajaa myös Ruotsin ja Norjan kanssa, mutta eteläisen Suomen...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus