Hiiskuttua

10.04.2018 Olli Lehtonen

Dixien sydämessä

Käsittelin pro gradu -tutkielmassani Yhdysvaltojen Etelän elokuvamusiikillista representaatiota yhdysvaltalaisissa elokuvissa vuosilta 1968–1986. Kiinnitin huomiota siihen, miten stereotyyppisesti Etelään assosioitavilla soittimilla ilmennetään Etelän miljöötä, identiteettiä ja eri etnisyyksiä. Tutkimustani motivoivana lähtökohtana oli se, ettei Etelään sijoittuvia elokuvia ja niiden musiikkia ole...

10.04.2018 Ida Ijäs

Fosse Ardeatine ja muisti – tapaaminen Alessandro Portellin kanssa

Maaliskuun 23. päivänä 1944 Saksan miehittämässä Roomassa räjähti. Vastarintaliikkeen ryhmittymä Gruppi di Azione Patriottica toteutti Via Rasellalla attentaatin, jossa kuoli 33 saksalaisen poliisiyksikön miestä. Saksalaisten vastaisku oli välitön ja nopea. Jokaista menehtynyttä saksalaista kohden otettiin kiinni kymmenen miestä. Loppuen lopuksi...

10.04.2018 Antti Lillman

Matkalle menneisyyteen

Sirkkalan kampuksen Historicumissa sijaitsee yleisen historian oppiaine, jonka tilat kätkevät sisäänsä monipuolisen matkailun historiaan liittyvän kokoelman. Siihen kuuluu esimerkiksi opaskirjoja, esitteitä, karttoja ja henkilökohtaisia matkamuistoja eri vuosikymmeniltä. Pääsin yleisen historian harjoittelijana tutustumaan, luetteloimaan, järjestämään ja myös lisäämään uutta kokoelmaan sopivaa...

10.04.2018 Terhi Utriainen

Lumoa ja muita rajapintoja uskontotieteen kiikarissa

Olen Turun yliopiston uskontotieteen professorina tammikuussa 2018 aloittanut uskontotieteilijä. Etnografina teen tutkimusta mieluusti menemällä mukaan sinne missä ihmiset kohtaavat ja asiat tapahtuvat. Vuosien varrella olen tutkinut esimerkiksi kuolemisen kulttuuria, uskontoa ja sukupuolta sekä ruumiillisuuden kokemusta ja kuvauksia. Joskus tämä pohdinta...

10.04.2018 Kirsti Siitonen

Puoli vuotta eläkkeellä

Olen saanut tehdä työurani pääasiassa kansainvälisten opiskelijoiden parissa. Olen opettanut eri maissa suomea pitkiä kausia ja lyhyissä ERASMUS-vaihdoissa. Suomessakaan kaukokaipuu ei ole vallannut mieltä, koska päivittäin olen saanut olla oppilaideni seurassa melkein ulkomailla. Yhä selvemmin ajan myötä on kirkastunut, kuinka...

10.04.2018 Duha Elsayed

Nesessiiviverbi genreä rakentamassa

”Maaksi pitää sinun jälleen tuleman”, sanottiin ennen hautajaisissa. Sukupolvi toisensa jälkeen on kuullut saman fraasin ja odottanutkin kuulevansa sen kirkollisen siunauksen yhteydessä. Genreodotuksen täyttyminen on luonut turvaa ja jatkuvuutta, ja harvoin on pysähdytty miettimään, mitä tuiki tavallinen pakon verbi tekee...

10.04.2018 Jaana Kouri

Vesi muistuttaa ja ihmiset muistavat

Ahven ui parin metrin syvyydessä. Vielä kuusikymmentäluvulla sen näki kirkkaasti laiturin päästä onkiessa. Veden saastuminen sai Kustavin Lypyrtin kylän asukkaat muistelemaan aiemman luotsikylän ympäristöä, yhteisöllisyyttä ja elämäntapaa. Soutamista ja huopaamista Väitöskirjani (2017) käsittelee kylän historiantuottamista. Rantauduin haastateltavien luokse ruuhellani tavalla,...

10.04.2018 Visa Immonen

Tieto kaunistaa rumankin esineen

Keväällä 2015 huutokauppayritys laittoi myyntiin solakan saviruukun. Sen keltaiseen pintaan oli maalattu ruskealla ja sinisellä värillä koristeita: etupuolelle miehen rintakuva ja taustapuolelle soikeiden sekä vinojen kuvioiden keskelle ihmiskasvot. Huutokaupan mukaan vaasi oli tyypiltään ”albarello” ja tehty Italian saappaan alueella 1500-luvulla....

10.04.2018 Helena Lindstén

Kahvinjuonti on osa kulttuurista viestintäjärjestelmää

Kahvi kuuluu vahvasti suomalaisten jokapäiväiseen elämään. Kahvikulttuuri ympäröi meitä, vaikka emme olisikaan kahvinjuojia. Arjen historiaa ja tapakulttuurin tutkimusta sisältävä väitöstutkimukseni käsitteli suomalaisten perheiden kahvinjuontia maaseudulla 1920-luvulta 1960-luvun lopulle. Yhteisöllisyyttä ja hetken erityisyyttä Kahvinjuontitilanteiden tutkimuksessa tuli esille perheen sisäisiä ja ulospäin...

10.04.2018 Pertti Grönholm

Mitä muistitrendi kertoo historioitsijalle?

Yhteisöllisen muistin tutkimus alkoi katastrofisten kokemusten tutkimuksena. Maailmansota, teollinen kansanmurha ja vähemmistöjen vainot iskivät toisen maailmansodan jälkeen ihmiskunnan tietoisuuteen niin voimakkaasti, että historiankirjoitus ei heti pystynyt vastaamaan siihen eikä varsinkaan käsittelemään tapahtunutta yksilön kärsimyksen ja tunteiden tasolla. Selviytymiskertomukset osoittivat tilastot...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus