Hiiskuttua

10.04.2018 Mihail Oshukov, Jenniliisa Salminen & Johanna Viimaranta

Vaihtoehtohistoriaa ja vaihtoehtoisia julkaisukanavia

Venäläisessä kirjallisuudessa esiintyviä vaihtoehtohistorioita – fiktiivisiä kertomuksia, joissa historian kulku poikkeaa omastamme – tunnetaan Suomessa vähän. Joku on kenties saattanut lukea Vasili Aksjonovin 1980-luvulla ilmestyneen romaanin Krimin saari, jossa Neuvostoliiton ulkopuolelle jäänyt Krim elää omaa elämäänsä suurvallan naapurissa, mutta siihen...

10.04.2018 Jarkko Oraharju

Erään muistin elinkaari

Käsitys muistista on muuttunut jäykästä menneisyyden tallentimesta jatkuvasti uudelleen rakentuvaksi järjestelmäksi, joka on muistavan yksilön tai yhteisön kautta yhteydessä aikaan, paikkoihin ja tilanteisiin. Tässä kaunokirjallisia keinoja käyttävässä tekstissä muisti saa ihmisen hahmon, joka näyttäytyy jokaiselle näkijälle ja kokijalle erilaisena. Muistin...

10.04.2018

Kyborgit ihmisten joukossa

Kyborgit tunnetaan lähinnä populaarikulttuurin esittäminä koneen ja orgaanisen ihmisruumiin yhteenliittyminä. Todellisuudessa kyborgin voi määritellä yksinkertaisimmillaan koneen ja orgaanisen ihmisruumiin yhdistelmäksi. Tämän määritelmän mukaan moni meistä voitaisiin luokitella kyborgiksi. Ihmisten kehittyminen kohti kyborgin ominaisuuksia on alkanut jo vuosituhansia sitten. Ensimmäiset maininnat...

10.04.2018 Riku Airaksinen, Elisa Färm & Saana Niemi

Yli-ihmiseksi uneksimalla

Oletko koskaan miettinyt miltä tuntuisi lentää kuin lintu, kommunikoida telepatialla tai muokata materiaa ajatuksen voimalla? Todennäköisesti olet näin tehnyt unissasi, mutta et välttämättä muista sitä. Pidämme unia yleensä hallitsemattomina mielen ailahteluina, mutta tämä ei aina pidä paikkaansa. On nimittäin mahdollista...

10.04.2018

Humanismin ihmismuottia purkamaassa

Posthumanistisella käänteellä viitataan siihen, miten aikamme tieteellinen, bio-teknologinen ja tietoteoreettinen kehitys asettaa käsityksemme ihmisyydestä kyseenalaiseksi. Valistusajan humanistiseen maailmankatsomukseen juurtuva ymmärryksemme ihmisyydestä on siis käymässä vanhaksi, mutta kuka tämä ihminen on? Ihmiset lajina ja käsitys ihmisyydestä ovat kaksi eri asiaa, eivätkä...

06.11.2017 Emmi Saari

Kesä tiedekunnan opintotoimistossa

Kolmen kuukauden harjoittelustani yliopistossa koulutuksen toimialalla on tätä kirjoittaessani jäljellä noin puolitoista päivää, joten on mainio hetki katsastaa, mitä kaikkea tänä aikana olen saanut tehdä. Laadin itselleni neljä kysymystä, jotka toivottavasti antavat Hiiskuttua-lehden lukijoille ja mahdollisille tuleville harjoittelijoille jonkinlaisen kuvan...

06.11.2017 Carita Roivas

Utopian ja dystopian keinussa

Norlit (The Nordic Accosiation for Comparative Literature) järjestää kansainvälisen kirjallisuuskonferenssin joka toinen vuosi. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin Åbo Akademin tiloissa 8.–10. kesäkuuta. Nordic Utopias and Dystopias -konferenssi toi kesäiseen Turkuun noin 80 osallistujaa yli kymmenestä maasta. Erilaisia utopian ja dystopian...

06.11.2017 Miika Norro

Käännekohdassa – reformaatio tavallisen ihmisen silmin?

Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) -keskus järjesti jo perinteeksi muodostuneen yleisöseminaarin Turun Keskiaikaisilla markkinoilla. Markkinoilla elettiin vuotta 1517, jolloin Martin Luther julkaisi 95 teesiään ja tuli samalla aloittaneeksi reformaation. Seminaarissa pohdittiin sitä, miten reformaatio ja sen...

06.11.2017 Outi Veivo

”Orvuaar” vai ”au revoir”?

Muistan hyvin, milloin ensimmäistä kertaa kiinnostuin väitöstutkimukseni aihepiiristä. Aloittaessani englannin opiskelun 13-vuotiaana ihmettelin, miksi TV:n brittidekkareissa mainittiin usein faabelisti ”Aisopos”. Kielitaitoni karttuessa koin ahaa-elämyksen, kun tajusin, että tuo lausahdus liittyikin otaksumiseen – ”I suppose”. Ymmärsin siis kuulemaani vasta sitten, kun...

06.11.2017 Marjut Johansson & Mia Raitaniemi

Kielitietoisuus ja tulevaisuuden kielitaitovaranto

Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella vietettiin toukokuun alussa Tiedepäivää. Päivän aikana graduntekijät, tohtorikoulutettavat ja muut tutkijat esittelivät tutkimustaan. Tiedepäivän avauksessa dekaani Eija Suomela-Salmi pohti kielitietoisuuden käsitettä. Käsite ei ole uusi, mutta sen tekee ajankohtaiseksi kielitietoisuuden ottaminen mukaan koulun opetussuunnitelmiin. Sitä on...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus