Hiiskuttua

06.11.2017 Olli Lehtonen

Countrymusiikin stereotypiat populaarikulttuurissa

Stereotyypittelyllä tarkoitetaan merkityksenantoprosessia, jossa tiettyä henkilöä, asiaa tai ryhmää kuvataan pelkistetyillä, mieleen jäävillä ja laajasti tunnetuilla piirteillä. Keskeistä on myös piirteiden jakaminen kahtia hyviin ja huonoihin stereotypioihin. Yhdysvaltojen Etelän maaseudun väestöä koskevat negatiiviset stereotypiat ovat tarjonneet aineksia niin komediaelokuviin kuin...

06.11.2017 Anu Salmela

”Think we must!”

Filosofi Kai Alhasen mukaan aidossa dialogissa olennaista ei ole oikeassa oleminen vaan ymmärryksen lisääminen: keskustelijat oppivat ymmärtämään toistensa näkökantoja. Alhasen määritelmä luonnehtii hyvin syyskuista väitöstilaisuutta, jossa puolustin väitöskirjaani Kuolemantekoja. Naisten itsemurhat 1800-luvun jälkipuolen tuomioistuinprosesseissa. Kävimme vastaväittäjäni professori Pirjo Markkolan kanssa...

06.11.2017 Eeva Hallikainen

Tuliaisia Roomasta

Erasmus+-liikkuvuushanke ”AVOMERI – Turun yliopiston aikuiskoulutus merta edemmäs” (2015–2017) antoi monelle avoimessa yliopistossa työskentelevälle mahdollisuuden matkustaa Euroopassa erilaisiin aikuiskoulutuskohteisiin ja saada niissä uusia näkökulmia ja innoitusta omaan työhönsä, tutustua saman alan ihmisiin, kehittää kielitaitoa ja tutkia kaikkea kiinnostavaa ympärillään. Ideoita...

06.11.2017 Satu Kårlund

Petolintujen lisänimet luupin alla

Tärkeiksi koetuille asioille on kielessä tapana muodostua kuvaavia ja tarkkarajaisia nimityksiä ja termejä. Virallisia termistöjä laaditaan ammattisanastoista. Mutta täsmällisiä ilmaisuja syntyy myös harrastekieliin, joita harrasteslangeiksikin kutsutaan. Missä luuraavat arska, pera ja pennanen? Stadin kaduilla vai laulun säkeissä? Ei suinkaan, vaan...

06.11.2017 Kendra Wilson

Suomen riimukirjoitukset kautta aikojen

Suomesta on löytynyt vain muutamia riimukirjoituksia. Nämä edustavat eri tyyppejä eri ajoilta ja ovat löytyneet eri paikoista. Voimme mahdollisesti puhua jonkinlaisesta suomalaisesta riimukulttuurista. Vaikka Suomi sijaitsee lähellä Ruotsia, jossa riimuja on käytetty paljon, Suomesta on löytynyt vain toistakymmentä riimukirjoitusta viikinki-...

06.11.2017 Leena Kolehmainen

Verkkarihousuista farkkuun

Toukokuussa 2017 vaihdoin verkkarit farkkuhousuihin ja siirryin Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta Turun yliopistoon, kun minut valittiin saksan kielen professoriksi kieli- ja käännöstieteiden laitokselle. Joensuun/Itä-Suomen yliopistossa toimin miltei 11 vuotta eri tehtävissä saksan kielen ja kulttuurin sekä saksan kielen ja kääntämisen...

06.11.2017 Pauliina Niemi

Pallo(meri) hallussa – kesäharjoittelu kulttuurien tutkimuksen oppiaineryhmässä

Kansanperinteessä on tarkasteltu enteitä erilaisissa elämän ja vuodenkierron käännekohdissa. Esimerkiksi tietyn eläimen näkemisen pääsiäisaamuna on ajateltu kertovan, millainen tuleva vuosi on. Kenties tällainen enteiden lukeminen pätee myös kesäharjoittelussa? Kauas pallot karkaavat? Aloitin ensimmäisen harjoittelupäiväni auttamalla historioitsijoiden altaasta karanneiden pallomeripallojen keräämisessä...

06.11.2017 Maarit Leskelä-Kärki

Taide, trauma ja muisti: SELMA mukana Change2017-hankkeessa

Change2017-hanke on Turun filharmonisen orkesterin ja Turun yliopiston musiikkitieteen yliopistonlehtorin Susanna Välimäen ideoima teemakonserteista ja keskustelutilaisuuksista koostunut tapahtumasarja. Lähtökohtana on ollut ajatus musiikin ja taiteen muutosvoimasta: ”You must be the change you wish to see in the world”. Teemojen taustalla...

06.11.2017 Minna Numminen-Jalava

Kati huuhtoo kultaa marginaalista

Kirjallisuudentutkija Kati Launis on julkaissut kunnianosoituksen Hiiskun sisarille, jotka vaikuttivat V. A. Koskenniemen ajan Turun kirjallisen elämän keskiössä. Aune, Kyllikki ja Helka Hiiskun kolmoiselämäkerta Kynän kantama elämä on linjassa Katin aiemman tutkimuksen kanssa. – Olen työskennellyt kotimaisessa kirjallisuudessa tutkijana ja...

06.11.2017 Tiina Mahlamäki

Elämäkerran kirjoittaminen matkana

Olen tehnyt usean vuoden matkaa kirjailija ja antroposofi Kersti Bergrothin (1886–1975) kanssa. Matkan lopputuloksena ilmestyy hänen elämäkertansa. Matkan aikana olen tutustunut Bergrothin laajaan tuotantoon, arkistoihin tallennettuihin kirjeisiin sekä aiheeseen liittyvään tutkimuskirjallisuuteen. Olen matkustanut Bergrothille merkittäviin paikkoihin: Viipuriin ja Antreaan, jossa...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus