Hiiskuttua

06.11.2017 Kaisu Hynnä

Kun läskipepusta tuli pop!

Voiko kokonormeja suurempi keho olla kaunis ja haluttava? Saako lihavasta pepusta, vatsamakkaroista tai paksuista reisistä olla ylpeä? Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen mediaesityksiä, jotka vastaavat edellä oleviin kysymyksiin kyllä. Vaikka valtavirran mediakulttuurissa lihava keho näyttäytyy tyypillisesti vastenmielisenä ja uhkaavana, viime vuosina mediassa ovat...

06.11.2017 Kati Launis

Hiiskun kirjoittavat sisaret

Mitä oli olla oppinut, kirjoittava nainen 1900-luvun alkupuolen Suomessa ja ”ruhtinas” V. A. Koskenniemen sisäpiirissä? Tähän vastaa Hiiskun sisarten kolmoiselämäkerta Kynän kantama elämä, joka ilmestyi syyskuussa 2017 turkulaisen Sigillumin kustantamana. Ja mikä olisikaan parempi paikka kirjoittaa ”Hiiskulassa” asuneista Hiiskun sisarista...

06.11.2017 Hanna Jokela

Suomea monesta näkökulmasta

Olen aloittanut suomen kielen opinnot Turun yliopistossa 1990-luvun lopussa, väitellyt tohtoriksi 2012 ja toiminut kotiyliopistossani erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä. Hieman yli 10 vuoden ajan olen opettanut suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria pääsääntöisesti ei-äidinkielisille opiskelijoille sekä Suomessa että ulkomailla. Uteliaisuuteni kielen...

06.11.2017 Anna Kimpimäki

Elävä Suomenlinna -tutkimus kohtasi opiskelijat: uusia näkökulmia osallistaviin menetelmiin

Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman syventäviin opintoihin kuuluvan ”Suomenlinna maailmanperintökohteena ja asuinpaikkana” -tutkimushankekurssin opiskelijat tutustuivat kevään 2017 aikana etnografisen tutkimuksen osallistaviin menetelmiin ja tekivät tutkimusta näkyväksi sosiaalisessa mediassa. Käytännön harjoittelua tulevaisuutta varten Yliopistonlehtori Pauliina Latvala-Harvilahden vetämä kurssi antoi valmiuksia asutun maailmanperintökohteen...

06.11.2017 Doris Wagner & Christian Jokinen

Suomeksi käännetyt saksalaiset marssilaulut yhdistivät aseveljiä

Saksalaissotilaat osasivat marssia laulaen sotaan. Suomen ja Saksan aseveljeyden yksi ilmentymä oli saksalaismarssien ”tuonti” Suomeen. Suomeen omaksuttiin lähes yksinomaan marssilauluja, joita voi pitää sisällöltään epäpoliittisina. Wehrmachtin marssilauluperinne Saksassa on loppukeväästä käyty laajaa keskustelua siitä, missä määrin nykyisen Bundeswehrin piirissä vaalitaan...

06.11.2017 Maija Mäki

Professori Helena Ruotsalan juhlakirja luotaa nykyetnologian kenttiä

Kansatieteen oppiaineen lukuvuosi aloitettiin juhlavasti, kun professori Helena Ruotsalalle omistettu juhlakirja Rajaamatta. Etnologisia keskusteluja (Ethnos 2017) julkistettiin elokuun lopussa. Artikkelikokoelman muotoon koottu juhlakirja on sisällöltään korostetun monipaikkainen, mikä näkyi myös julkistamistilaisuudessa etäyhteytenä juhlakirjaan kirjoittaneisiin kansainvälisiin kollegoihin. Rajaamatta etnologisen tutkimuksen ajankohtaisista...

06.11.2017 Emilia Karjula

Luovan tietokirjoittamisen oppikirja tuo virkeyttä tietoteksteihin

Turun yliopiston luovan kirjoittamisen oppiaineen uusi oppikirja johdattaa luovan tietokirjoittamisen pariin. Teoksen nimi, Kurinalaisuutta ja kuvittelua, kuvaa kirjoittamisen prosessin eri puolia. Kirjoittamiseen liittyy aina kuvittelua, oli tekeillä sitten fiktiivinen teksti tai faktoihin perustuva tietokirja. Kirjoittaja kysyy, kokeilee ja pohtii, mikä...

06.11.2017 Riitta Suominen

Missä lääketiede ja humanismi kohtaavat

Kolmannessa Kirjallisia kohtaamisia -tapahtumassa 11. toukokuuta 2017 illan vieras oli kuin kotonaan. Tämä on ymmärrettävää, sillä onhan Teutori ennen kaikkea humanistien ja medisiinarien kirjasto. Joel Haahtela puolestaan on kirjailija ja lääkäri. Kirjallisia kohtaamisia -tilaisuus on järjestetty kerran lukukaudessa keväästä 2016...

06.11.2017 Minna Seppänen

Ostakaa elämäntapaa!

Antiikin tekstit eivät aina onnistu puhuttelemaan nykylukijaa. Tällöin on vain tyydyttävä toteamaan oma vajavaisuutensa lukijana, joka on kadottanut (toivottavasti tilapäisesti) kyvyn havaita universaali sanoma kanonisoidusta klassikosta. Toisinaan kuitenkin sanoma tuntuu osuvalta, vaikka välissä olisi 2000 vuotta. Lukianos Samosatalaisen (100-luvulla jaa.)...

06.11.2017 Lotta Kähkönen

Poimujen silittämistä ja aaltojen pärskeitä

Toimin tämän lukuvuoden yleisen kirjallisuustieteen yliopisto-opettajana ja uudessa Suomen Akatemian tutkimusprojektissa. Uudet työtehtävät vaativat opettelua ja ajankäytön hallintaa. Syyskuun alussa alkanut John Morton -keskuksen tutkimusprojekti edustaa Pohjois-Amerikan tutkimusta. Monitieteisen tiimin asiantuntemus koostuu muun muassa kulttuurintutkimuksen, sukupuolentutkimuksen ja kaupunkitutkimuksen yhdistelmästä. Nelivuotisessa...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus