Hiiskuttua

24.04.2017 Tomi Koivunen

Vähäisiä huomioita kielten aikamuodoista

Tässä tekstissäni, miten monta aikamuotoa kielessä voi olla. Esimerkkeinä käytän suomenkieltä sekä muita teitä tutuiksi tulleita permiläisiä kieliä. Pyrin kyseenalaistamaan vakiintuneita käsityksiä sekä kielestä että sen tavoista ilmaista aikaa. Montako aikamuotoa suomessa on? Neljä, sanoisi suurin osa peruskoulun käyneistä: pääasiassa...

24.04.2017 Henna Karppinen-Kummunmäki

Historiallista nuoruutta etsimässä

Ikä ei ole vain absoluuttinen numero, vaan se on erilaisten merkityksien muodostama kokonaisuus. Ihmisen eri ikäkaudet – lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus – eivät ole selvärajaisia, itsestään selviä vaiheita, vaan neuvottelun ja sopimisen tuloksia. Ihmisen ikään ja ikäkausiin liittyvät merkitykset...

24.04.2017 Miika Norro

Kirkko keskellä muutosta

TUCEMEMS-keskuksen järjestämä luentosarja ”Kirkko keskellä muutosta” alkoi tammikuussa. Turun tuomiokirkossa pidetyt luennot ovat osa reformaation juhlavuoden ohjelmaa. Kirkko pahantekijöiden rankaisijana Luentosarja alkoi professori Mia Korpiolan luennolla, joka käsitteli kirkkokuria reformaatioajan Ruotsissa. Korpiolan mukaan kirkkokuri ankaroitui reformaation myötä, kun valtio ja...

24.04.2017 Katriina Heljakka

Aikaa kestävät lelusuhteet ja kulttuurin lelullistuminen

Lelujen suhde aikaan on moninainen tutkimusaihe, jonka puitteissa on mahdollista pohtia aikalaistemme asennoitumista usein triviaaleina koettuihin, mutta toisaalta vaalittuihin ja erilaisia merkityksiä omistajilleen välittäviin artefakteihin. Nykylelujen tämänhetkistä suhdetta kulttuurin eri osa-alueisiin on myös mahdollista peilata kulttuurin laajempaa lelullistumiskehitystä kartoittaen, mikä...

24.04.2017 Veli-Matti Rissanen

Joutenoloa antiikin Roomassa

Antiikin Roomassa vapaa-ajasta käytettiin termiä otium. Sanalla negotium taas tarkoitettiin erilaisia julkisia ja yksityisiä käytännön velvollisuuksia. Roomalaisille otium oli siis primaarinen käsite, jonka kautta sen vastakohta nec-otium (”ei-otium”) määriteltiin. Otium merkitsi monia asioita, kuten lepoa, joutenoloa, lomaa (valtiollisista toimista), valtiollista...

24.04.2017 Hanna Meretoja

Historiallisten vertailujen etiikkaa ja politiikkaa

Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama kansainvälinen tutkijaverkosto Narrative and Memory: Ethics, Aesthetics, Politics (2017–2019) järjesti ensimmäisen symposiuminsa Tallinnassa 17.–19.3.2017. Tapahtumassa esiintyi noin 60 tutkijaa eri puolilta maailmaa. Symposium pureutui ajankohtaisiin ajallisuutta koskeviin kysymyksiin. Verkoston tapaamisessa korostui muistamisen dynaaminen, luova ja tuottava luonne....

24.04.2017 Pia Salo

Kääntäjäopiskelijat heittäytyvät työelämäsimulaatioon työpajakursseilla

Monikielisissä työpajoissa käännöstieteen opiskelijat saavat eväitä työelämään. Käytännönläheisillä kursseilla yhdistetään aiemmin opittua uuteen ja opitaan yhdessä tekemällä. Kääntäjän työnkuvaan kuuluu usein itse kääntämisen lisäksi paljon muuta. Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen oppiaineiden yhteisissä monikielisissä työpajoissa pyritään tarjoamaan valmiuksia työelämään. Kurssin aluksi...

24.04.2017 Kristiina Taivalkoski-Shilov

Ajat muuttuvat ja Perjantai niiden mukana

Perjantain ääni Robinson Crusoen suomennoksissa kuvastaa eri kääntäjien näkemystä alkuteoksesta mutta myös kunkin aikakauden arvoja ja mieltymyksiä suomalaisessa kulttuurissa. Kääntäjän subjektiivinen tulkinta Kun tarkastellaan yhden ja saman alkuteoksen käännöksiä eri aikakausilta, ilmenee, että ne ovat tyyliltään erilaisia ja saattavat poiketa...

24.04.2017 Tiina Tuominiemi

Vanhan hyvän ajan modernit sadut

Ennen mikään ei ollut paremmin, väittää Charles Perrault ”suuren Ludwig XIV:n aikaa” ylistävässä poleemisessa runossaan Le Siècle de Louis le Grand (1687). Runo sytytti ilmiliekkeihin vanhan kiistan klassisoivien ja modernien välillä. Roihun keskellä Perrault puolusti modernia kantaansa kirjoittamalla sittemmin klassikkostatuksen...

24.04.2017 Mirka Ahonen

Ranskan monikulttuuriset lähiöt nuorten siirtolaistaustaisten kirjailijoiden kuvaamina

Ranskassa lähiöt nähdään usein marginaalisina ja pahamaineisina paikkoina, joita leimaavat erilaiset sosiaaliset ongelmat. Ne ovat epäpaikkoja, joilla ranskalaisen antropologi Marc Augénin mukaan ei ole omaa historiaa, identiteettiä tai kulttuurisia arvoja. Lähiökeskustelut kietoutuvat läheisesti myös globalisaation ja monikulttuurisuuden kysymyksiin sekä maahanmuuttopolitiikkaan ja...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus