Hiiskuttua

04.04.2016 Lotta Aarikka

Arkisto-osaamisen häntä pystyyn

Digitaaliset ihmistieteet -kurssi on antanut ajattelemisen aihetta. Eniten se on pistänyt miettimään aineistojen avoimuutta ja tunnettuutta. Olen joskus ollut kliseinen humanisti ja vierastanut kaiken maailman vipstaakeja ja ohjelmistoja. Kandia tehdessä käsittelin haastatteluaineistoni paperilla ja puuväreillä. Rakkauden sähköisiin työkaluihin työelämässä ja...

04.04.2016 Ida Andersson

Digitaaliset ihmistieteet yhdistävät eri aloja

Turun yliopistossa toimiva Digitaalisen vuorovaikutuksen tutkijaverkosto järjesti marraskuun alussa Connect! Näkökulmia digitaalisiin ihmistieteisiin -työpajan. Työpajassa esiteltiin yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle verkoston jäsenten tekemää tutkimusta. Digitaaliset ihmistieteet: jotain uutta ja jotain vanhaa Digitaaliset ihmistieteet ja niiden metodit tekevät tuloaan ihmistieteisiin. Nyt...

04.04.2016 Kari Kallioniemi

Amerikkalaisen minäkuvan galaktisilla jäljillä

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta alkuperäisen Star Trek -televisiosarjan ensiesityksestä. Alun perin NBC-kanavalle tuotettu avaruusmatkasarja, jossa ”mentiin rohkeasti sinne missä kukaan ei ollut aiemmin vieraillut”, oli aluksi floppi. Se keräsi kuitenkin vähitellen ympärilleen kulttiyleisön, joka ei johtanut pelkästään sarjan...

04.04.2016 Samu Kolehmainen

Vain muutos on pysyvää

Olen työskennellyt Turun yliopistolla vuodesta 2012 lähtien. Lyhyttä uraani yliopistolla on värittänyt akronyymien jatkumo HalRakesta Sokeen. Onpahan työpaikkakin muuttunut Asianetistä CEASiin ja sieltä BSRS-ohjelmaan, titteli yliopisto-opettajasta dokumenttiohjaajaan ja suunnittelijasta koordinaattoriin. Jatkuvasti vaihtuvat toimintatavat ja työympäristöt ovat tehneet muutoksesta vakion. Muutos...

04.04.2016 Anu-Riikka Leppänen

Henkiin herääviä valokuvia

Tutkin 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta olevia ferrotyyppivalokuvia, joita kutsuttiin pelti- tai plootukuviksi. Tein aineiston kuvista omia kuvallisia ja tarinan muotoon kirjoitettuja tulkintoja tieteellisen analyysin kirjoittamisen rinnalla. Taiteellinen ja tieteellinen tulkinta muotoutuivat yhdessä prosessissa eivätkä ole erotettavissa toisistaan. Tuntemattomia henkilöitä Ferrotyyppivalokuvat...

04.04.2016 Olli Lehtonen

Rekkacountry ja elokuvateollisuus

Country-musiikki on kautta aikojen ihannoinut kulkumiehiä: hylkiöitä, jotka elävät omilla ehdoillaan, vapaana yhteiskunnan normeista. Yksinäisten cowboy-hahmojen ja kulkureiden ohella rekkakuski on ollut monen country-kappaleen inspiraation lähde. Rekkamiestä on jopa luonnehdittu viimeiseksi amerikkalaiseksi cowboyksi, joka taittaa matkaa ratsun sijaan valtavalla dieselrekalla...

04.04.2016 Timo J. Virtanen

Hyvät, pahat ja umat

Kansatieteen oppiaineen yhteydessä toimiva Nuorisotyön valtakunnallinen tallentamiskeskus Nuoperi on 2015 toimittanut ja julkaissut Anna Kemppisen kansatieteen gradun otsikolla: (Suku)Puolitettu nuori. Uman palstojen meikatut pojat ja kaljut tytöt 1975–1985 (toim. Minna Heikkinen ja Terhi Lehtonen). Teos on opinnäytteestä toimitettu kirja (108...

04.04.2016 Petri Saarikoski

Hitler-videomeemeistä Muumeihin

WiderScreen-verkkolehden kevätnumero on juuri ilmestynyt. Harrastajat ovat jo vuosien ajan käyttäneet sosiaalista mediaa omien mediasisältöjensä jakeluun. Esimerkiksi humoristiset ja joskus jopa hyvän maun rajoja koettelevat videopätkät ja kuvameemit elävät ja kehittyvät verkon anarkistisessa ihmemaassa. Tuotannoissa hyödynnetään usein kaupallisia elokuvia, videoita...

04.04.2016 Anna Oja

Mechthildin matkassa tieteenalalta toiselle

Kulttuurihistorian jatko-opiskelu ei aina ole helppoa – varsinkaan sellaiselle, joka on suorittanut perustutkintonsa muulla alalla! Keskityn väitöskirjassani keskiaikaisen mystiikan tutkimukseen. Tarkasteluni kohteena tulee näillä näkymin olemaan ainakin Mechthild Magdeburgilainen sekä tämän laaja, seitsenosainen Das fließende Licht der Gottheit -kirjoituskokoelma. Mechthild...

04.04.2016 Varpu Alasuutari

Queer-näkökulmaa surun tutkimukseen

Tohtorikoulutettava Varpu Alasuutari tutkii väitöskirjassaan puolison kuolemaan ja suruun liittyviä kokemuksia suomalaisten HLBT*-ihmisten näkökulmasta. Miksi tutkia surua queer-näkökulmasta? Suomessa surua ja leskeksi jäämistä ei ole ennen tutkittu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien näkökulmasta. Kansainvälinen tutkimus on kuitenkin osoittanut, että HLBT-leskiä ei...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus