Hiiskuttua

14.04.2015 Kirsi Hänninen

Kuka pelkää tulevaisuutta?

Valtaväestö pelkää sotia, katastrofeja, onnettomuuksia ja muita turvattomuuden tunteita aiheuttavia uhkia: sitä, että tulevaa ei voi nähdä ennalta eikä sen tapahtumia kontrolloida. Kannattaako tulevaisuutta sitten pelätä? Muuttuvien aikojen pyörteissä Vaihtoehtoisten maailmankatsomusten asiantuntijoilla on tähän kysymykseen erilaisia vastauksia, jotka perustellaan niin...

14.04.2015 Marjo Kaartinen

Rintasyövän pelkoja Englannissa 1700-luvulla

Syöpä kuului englantilaisten suuriin pelkoihin 1700-luvulla. Teoksessaan Breast Cancer in the Eighteenth Century Marjo Kaartinen tarkastelee tautia, sen hoitoa ja ymmärtämistä. Syövän synty ja pelko Koska syöpä tappoi hitaasti ja äärettömän tuskallisesti, syöpää pelättiin 1700-luvulla jopa enemmän kuin epidemioita. Rintasyöpää...

14.04.2015 Sofia Paasikivi

Koleranpelkoa 1800-luvun Turussa

Vuonna 1831 Turkuun saapui pelätty ja odotettu tauti, kolera. Epidemiat muokkasivat kaupunkikuvaa esimerkiksi kolerahautausmaiden muodossa. Tekeillä olevassa pro gradu -tutkielmassani tarkastelen 1800-luvun koleraepidemioita Turussa. Katastrofi seuraa toista Koleran etenemistä oli seurattu maailmalla jo pitkään. Yksi laaja pandemia oli levinnyt Intian...

14.04.2015 Suvi Karila, Ulla Moilanen & Rinja Takanen

Ikuista elämää Taivaassa ja Twitterissä

Elämän suurin mysteeri, kuolema, on tuottanut ihmisten mielissä mitä moninaisimpia kulttuurisia kuvia kuolemanjälkeisestä elämästä. Lokakuussa Sirkkalan kasarmilla järjestetyssä konferenssissa kuolemaa ja tuonpuoleista tarkasteltiin yli viidenkymmenen puhujan voimin Mieli ja toinen -tutkimusprojektin järjestämässä konferenssissa ”Images of Afterlife”. Esitelmät kuljettivat kuulijoitaan Tuonelan...

14.04.2015 Timo J. Virtanen

Iso tammi – lehvän taittajan tarina

Turun yliopiston arkeologian emeritusprofessori Unto Salo on eläkkeelle jäätyään (1992) jatkanut aktiivisesti tutkimus- ja julkaisutoimintaansa. Laaja, kolmiosainen Kalevalaiset myytit ja uskomukset ilmestyi jo vuonna 2012. Vuonna 2014 julkaistu Iso tammi on muistelmateos, mutta samalla kirja kertoo miten ja millainen kulttuurientutkijan...

14.04.2015 Joona Saari

Pyhää pelkoa ja propagandaa

Uhka on tilallinen ulottuvuus, joka leijuu kaupunkien kaduilla, liikkuu ja muuttaa muotoaan. Entä onko uhka hallittavissa? Voidaan väittää, että informaatioteknologian avaama väylä tiedon vapaalle kululle on rakentanut uuden tutkimuksen alueen, joka pakenee selkeää kuvailua. Tämä ajatustemme ja fyysisen maailman välissä...

14.04.2015 Virpi Luoma

Karoliinisotilaita Konstantinopolissa

300 vuotta sitten Ruotsin suurvallan kuningas pakeni Turkkiin tappiollisen taistelun päätteeksi. Ruotsalaisille aika merkitsi poikkeuksellisen tiivistä vuorovaikutusta turkkilaisen kulttuurin kanssa. Säilyneet ruotsalaiskuvaukset Konstantinopolista kertovat, miten vieraana pidettyä itää kohdattiin uudella ajalla. Etninen erilaisuus ei ollut keskeisintä Yleiseen historiaan valmistuneessa pro...

14.04.2015 Elina Rantee

Matkalla

Gradun tekeminen on kuin pitkän matkan kulkemista. Mukana kulkee usein myös liuta tunteita, haaveita ja ajatuksia. Yksi näistä on pelko. Omalla kohdallani pelko ei aina tyydy kulkemaan vierelläni, vaan ottaa askeleen edelleni ja saakin suunnannäyttäjän roolin, ohjaten ikävällä tavalla matkantekoani....

14.04.2015 Aura Nikkilä

Aina on lupa jännittää

Istut seminaarissa, seuraavaksi on sinun esitelmäsi vuoro. Huomaat pulssisi kiihtyvän, kädet alkavat täristä, hikoiluttaa ja suuta kuivaa. Sinua jännittää. Mutta miksi? ”Jännittäminen on meihin sisälle rakennettu systeemi. Kun ihminen on uhkaavassa tilanteessa, autonominen hermosto aktivoituu ja seurauksena on erilaisia fyysisiä...

14.04.2015 Olli Lehtonen

”Paeta, paeta!” Pelon ja trauman musiikillinen kuvaus Silmät hämärässä -elokuvassa

Ranskalaisten kriitikoiden luomalla film noir -termillä tarkoitettiin alun perin toisen maailmansodan jälkeen tehtyjä, tietyntyylisiä synkkäsävyisiä amerikkalaisia elokuvia. Hollywoodin kulta-ajalta 1950-luvulle kukoistanut pessimistisistä tunnelmista, kohtalokkaista naisista sekä syvistä varjoista tunnettu genre syntyi vastareaktiona sota-aikana viljellylle optimismille. Synkkää tunnelmaa korosti myös musiikki,...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus