kulttuurihistoria

02.11.2015 Henna Karppinen-Kummunmäki

Hiljaisuuden historiaa moniäänisesti

Hiljaisuus ei ole vain äänen puuttumista. Hiljaisuus on myös mielentila ja tapa kommunikoida. Se on vallankäytön väline. Hiljaisuudella on oma historiansa. Kulttuurihistorian oppiaine on uutuusteoksessaan tarttunut hiljaisuuden käsitteeseen ja tarkastelee sen merkityksiä, paikkoja ja käyttötapoja erilaisissa historiallisissa konteksteissa. Keskiajalta nykypäivään...

14.04.2015 Henna Karppinen-Kummunmäki

Premods kokoaa historian tohtoriopiskelijat Turkuun

Sinä keskiaikaa ja varhaismodernia tutkiva historian tohtorikoulutettava! Haluatko saada kansainvälisiä kontakteja ja päästä kertomaan tutkimusaiheestasi rennossa seurassa? Nyt siihen on tilaisuus. Varhaismodernin historian tutkijat kokoontuvat yhteen syyskuussa Premods (Premodern Doctoral Students) on pohjoismainen historian tohtoriopiskelijoiden verkosto, joka on perustettu vuonna...

14.04.2015 Marjo Kaartinen

Rintasyövän pelkoja Englannissa 1700-luvulla

Syöpä kuului englantilaisten suuriin pelkoihin 1700-luvulla. Teoksessaan Breast Cancer in the Eighteenth Century Marjo Kaartinen tarkastelee tautia, sen hoitoa ja ymmärtämistä. Syövän synty ja pelko Koska syöpä tappoi hitaasti ja äärettömän tuskallisesti, syöpää pelättiin 1700-luvulla jopa enemmän kuin epidemioita. Rintasyöpää...

14.04.2015 Sofia Paasikivi

Koleranpelkoa 1800-luvun Turussa

Vuonna 1831 Turkuun saapui pelätty ja odotettu tauti, kolera. Epidemiat muokkasivat kaupunkikuvaa esimerkiksi kolerahautausmaiden muodossa. Tekeillä olevassa pro gradu -tutkielmassani tarkastelen 1800-luvun koleraepidemioita Turussa. Katastrofi seuraa toista Koleran etenemistä oli seurattu maailmalla jo pitkään. Yksi laaja pandemia oli levinnyt Intian...

14.04.2015 Malla Lehtonen

Rohkeutta, opiskelija! Tarina erään humanistin työllistymisestä

Akateemisen työttömyyden kasvaessa pelko tyhjän päälle jäämisestä on tuttua monelle yliopistosta valmistuvalle. Korkeakouluharjoittelu on hyvä keino hankkia kokemusta ja verkostoitua – ja ehkä työllistyäkin. – Mikä sinusta siis tulee, kun valmistut? – Varmaan työtön. Olen kuullut tuon lauseparin erilaisina variaatioina...

14.04.2015 Malla Lehtonen

John Morton -keskuksessa pureudutaan turvallisuuteen

Millaista on elämä huumesodan keskellä? Parantaako terrorismin vastainen sota turvallisuutta vai uhkaako se sitä? Miten musiikki voi toimia sekä trauman aiheuttajana että sen käsittelyn välineenä? Muun muassa näitä kysymyksiä on käsitelty Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksessa (JMC), jonka kuluvan vuoden...

14.04.2015 Annakaisa Suominen

Kättely käsittelynä ja tunnusteluna

Kättelyllä tarkoitetaan elettä, jossa kaksi henkilöä liittää tavallisesti oikean käden kämmenet yhteen keskenään. Kätellä-verbi on taipunut kansan suussa myös muotoihin ”käsitellä” ja ”kouria”. Kättelyn monikerroksellista historiaa tutkittaessa voidaan katsetta kohdistaa myös kättelyn biologisiin ehtoihin ja siihen, miten ihmisen kehityshistoria ilmenee...

14.04.2015 Anni Välimäki

Kohti dialogista tietoa taiteen ja tieteen välisessä Floating Platforms -hankkeessa

Kulttuurihistorian oppiaineessa toimiva Aboagora-projekti yhdistää voimansa performanssi- ja esitystaiteen festivaali New Performance Turku Festivalin kanssa tarkastellakseen tieteen ja taiteen välistä metodologiaa ja praktiikkaa. Yksi Suomen Kulttuurirahaston vuonna 2015 jakamista suurimmista apurahoista myönnettiin Aboagora-symposiumin ja kansainvälisen performanssi- ja esitystaiteen festivaalin New...

14.04.2015 Otto Latva

Victor Hugo ja la pieuvre – pelottavan mustekalaeläinkuvan vakiintuminen länsimaisessa kulttuurissa

Normandian rannikolla sijaitsevalla Guernseyn saarella on erityinen asema mustekalaeläinkuvan kannalta. Victor Hugo asui siellä maanpaossa vuosien 1855–1870 välisenä aikana, jolloin hän kirjoitti saarelle sijoittuvan romaanin Les Travailleurs de la Mer (1866). Romaani on kuuluisa kohtauksesta, jossa la pieuvre (eng. devil-fish)...

14.04.2015 Elina Karvo

Graduntekijästä luennoitsijaksi

Opiskelijalle karttuu valtava määrä asiantuntijuutta pro gradua tehdessä. Ellei opiskelija jatka opintojaan tohtorikoulutettavana tai saa omaa graduaihettaan suorasti koskettavaa työtä, tuo asiantuntemus voi tuntua hukkaan heitetyltä. ”Poikkeuksellista historiaa” -luentosarjalla gradut muunnettiin laajemmalle yleisölle suunnatuiksi luennoiksi. Samalla luennoitsijat kohtasivat omia pelkojaan,...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus