kulttuurihistoria

10.11.2014 Aura Nikkilä

Vuoden humanistitohtorin väitöskirjatutkimuksessa ainekset historialliseksi salapoliisiromaaniksi

Marika Räsäsen kulttuurihistorian alan väitöskirja The Restless Corpse: Thomas Aquinas’ Remains as the Centre of Conflict and Cult in Late Medieval Southern Italy käsittelee Tuomas Akvinolaisen ruumiin historiaa ja siihen liittyviä kiistoja. Se ei ole filosofina tunnetun Akvinolaisen elämäkerta vaan...

10.11.2014 Mari Lehto

Nettiäitien tutkimus tuulettaa aiempia käsityksiä äitiydestä ja sen tutkimisesta

Nettiäidit – vauvapalstailijat, äitibloggarit ja Facebookin Äitylit – ovat nykypäivän sosiaalisen median ilmiö, josta monella on mielipide. Vauvapalstoilla äidit tarjoavat kirjavan joukon vastauksia asiaan kuin asiaan ja kiistelevät siitä, onko pulloruokinta hyväksyttävää vai ei. Iltapäivälehdet ja Feissarimokat kertovat meille kilpaa,...

10.11.2014 Anniina Lehtokari

”Omin silmin” oppimassa – museotekniikan äärellä 1900-luvun alun Euroopassa

”Uusi ajanjakso museon historiassa alkaa sen sisustuksella”, totesi U. T. Sirelius Suomen kansallismuseolle ja sen perustajille avaamisvuonna 1916 omistetussa Historiallisen aikakauskirjan ensimmäisessä numerossa. Avainasemassa uusimman museoteknisen tiedon etsinnässä olivat Eurooppaan vuosien 1907–1909 aikana tehdyt opintomatkat. Väitöstutkimukseni kohteena on Euroopan museoiden...

10.11.2014 aeliirutufi

Sukupuoli, tila ja kirjoittaminen uuden ajan alussa

Kulttuurihistorian professorin Marjo Kaartisen syntymäpäivää vietettiin elokuussa iltapäiväseminaarissa ”Sukupuoli, tila ja kirjoittaminen uuden ajan alussa”. Seminaarin avauksessa professori Hannu Salmi puhui ystäväpiiristä ja työyhteisöstä ja näiden joukosta olivat myös päivän puhujat. Seminaarin aloitti professori Keijo Virtanen muistelemalla Marjon uraa kulttuurihistorioitsijana....

10.11.2014 Sofia Paasikivi

Kulttuuriperinnön elinkaaria ja tulevaisuuksia

Turun vanhalle Raatihuoneelle kokoontui 1. huhtikuuta 2014 joukko kulttuurialan ammattilaisia, yhdistysaktiiveja sekä opiskelijoita pohtimaan meille kaikille yhteisen kulttuuriperinnön tulevaisuutta. Turun yliopiston museologian ja arkeologian oppiaineet, Turun museokeskus sekä Lounais-Suomen esihistoriamatkailuyhdistys Louhi ry järjestivät seminaarin, jossa esiteltiin erilaisia kulttuuriperinnön suojeluun liittyneitä...

10.11.2014 Liisa Lalu

Työpaikkaa ja itseä etsimässä – opiskelijan kokemuksia Turun yliopiston mentorointiohjelmasta

Turun yliopisto tarjoaa valmistuvien opiskelijoiden työllistämiseksi monenlaista tukea, joista yksi on mentorointiohjelma. Se ei mitä luultavammin tule tarjoamaan opiskelijalle työpaikkaa tai kerro, mitä hänen pitäisi tehdä. Sen sijaan mentoroinnin kautta voi tutustua uuteen ihmiseen, joka on valmis tarjoamaan omaa aikaansa...

07.04.2014 Hannu Salmi

Rakkauden museo 1905 – haaste tutkimukselle

Viisi vuotta sitten painiskelin Armas Järnefeltin elämään liittyvän artikkelikokoelman parissa. Yhtäkkiä valkeni, että Suomen kansallisoopperan kätköissä lepäsi matkalaukullinen Maikki ja Selim Palmgrenin jäämistöä. Maikki Pakarinen oli Armas Järnefeltin ensimmäinen puoliso, ja laukusta paljastui uskomattomia aarteita 1900-luvun alusta, kirjeitä, valokuvia ja...

07.04.2014 Jenni Kaskimäki

Brittinaisten matkakertomusten autiomaakuvaukset ja rakkaus

”Aamunsarastukseen herääminen autiomaassa tuntuu kuin heräisi kirjavana hehkuvan opaalin sydämestä” kirjoitti matkailija Gertrud Bell kirjassaan Syyrian aavikolta. Vaikka autiomaata määritellään erityisesti sen mukaan, mitä niistä puuttuu, kuten vettä ja kasvillisuutta, muodostui niistä aineistoni matkailijoille merkityksellinen maisema ja rakas matkakumppani. Tulevassa...

07.04.2014 Henna Karppinen-Kummunmäki

Rakkausneuvoja 1700-luvulta

Rakkaus on monimutkainen asia, niin 1700-luvulla kuin tänäänkin. Parisuhdepeli ja monimutkaiset deittailusäännöt eivät ole pelkästään 2000-luvun keksintö. Ne huolettivat myös 1700-luvun nuoria miehiä ja naisia – sekä tietysti myös vanhempia ja kasvattajia. Väitetään, että romanttinen rakkaus ”keksittiin” 1700-luvulla. Tämä on...

07.04.2014 Marika Räsänen

Rauhaton ruumis

Puolustin 7. joulukuuta 2013 väitöskirjaani, jonka päähenkilö on Tuomas Akvinolainen (1224/5–74). Väitöskirjassa The Restless Corpse: Thomas Aquinas’ Remains as the Centre of Conflict and Cult in Late Medieval Southern Italy Tuomas ei esiinny niinkään tuona monille tuttuna filosofina ja tuotteliaana...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus