raha

04.04.2016 Matti Kamppinen

Kolme kahden hinnalla

Raha- ja talouspuhe on aikamme regulatiivinen ideaali, eli sitä kohti pyrkimistä ei tarvitse yleensä erikseen perustella, mutta siitä lipeämistä kylläkin. Oli aihe melkein mikä tahansa, kuten hyvinvointi, kurjuus, taide, kulttuuriperintö, pakolaiset, mielekäs elämä, kasvatus, koulutus, sivistys tai luonnonpuistot ja sienisato,...

04.04.2016 Sami Lehtinen

Transsitilaturismia ja puoli-ilmaisia illuusioita – Intia ja maallistuvan pyhän ongelma

Onko pyhän tunne mitattavissa rahassa? Entä onko usko jumaluuteen ehdottoman henkilökohtainen, yksityinen asia? Vai onko se sittenkin yhteinen, universaali hyödyke, joka on mahdollista tai jopa syytä asettaa veronalaiseksi? Voiko siunauksia ostaa irtotavarana – ja jos on, niin mistä tietää saaneensa...

04.04.2016 Linda Skogström

Saganin rikos

Francoise Sagan, ranskalainen kirjailijatar ja James Deanin naispuoliseksi vastineeksi mainittu pariisilaisikoni kirjoitti jossain railakkaan elämänsä sivussa kekseliäitä sanoja: ”Raha ei tee ketään onnelliseksi, mutta itken mieluummin Jaguarissa kuin bussissa.” Saganille pätäkässä oli kai kyse juuri siitä, mitä rahalla saa, ja...

04.04.2016 Laura Setälä

Tonni

Musta e-sarjan Mercedes Benz lipuu pitkin Kaivokatua kohti rautatieasemaa. Taivas on epätodellisen sininen, aurinko on vasta nousemassa. Aseman edessä yksinäinen kulkija vaeltelee pulujen keskellä. Hahmo tuskin on kyytiä vailla. Taksitolpalla nukkuu silti melkein kymmenkunta autoa odottamassa, josko tämä sittenkin muuttaisi...

04.04.2016 Tiina Käkelä-Puumala

Borgesin maaginen raha

”Buenos Airesin Zahir on aivan tavallinen kahdenkymmenen centavon kolikko.” Näin alkaa argentiinalaisen kirjailijan Jorge Luis Borgesin (1899–1986) novelli Zahir (El Zahir, 1949), jossa päähenkilö, Borgesiksi itseään kutsuva kertoja, saa haltuunsa kolikon, josta tulee hänelle kaikennielevä pakkomielle. Kohtalokas raha tulee päähenkilölle...

04.04.2016 Katriina Hulkkonen & Ilmari Raevuori

Uskonto ja talous

Uskontoa ja taloutta käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa kuvataan usein näiden alueiden yhdistämisestä aiheutuvaa ristiriitaa. Kaupallisuuden ja uskonnon suhde koetaankin usein varsin epämiellyttäväksi puheenaiheeksi. Jännitteen taustalla voi olla esimerkiksi romanttinen käsitys ”puhtaasta” uskonnosta, joka on erillinen ”turmeltuneista” elämän ja kulttuurin osa-alueista kuten rahasta....

04.04.2016 Pauliina Latvala-Harvilahti

Unescon ”budjettitodellisuus” ja rahan rooli kansainvälisissä kulttuuriperintösopimuksissa

Suomi on Unescon Maailmanperintökomitean jäsenenä näköalapaikalla päätettäessä Maailmanperintörahaston käytöstä. Yhdysvallat menetti taannoin äänioikeutensa Unescossa vetäytyessään jäsenmaksuista. Vaikka kansainväliseen kulttuuriperintötyöhön osallistuminen maksaa, uusimpien yleissopimusten myötä kulttuuriperintö nähdään yhteiskunnan resurssina eikä kulueränä. Kuka maksaa? Kulttuuriperinnön suojelutarpeesta puhuttaessa ei Unesco ole ensimmäisenä mielessä...

04.04.2016 Marja-Liisa Räisänen

Vankila ja valtionhallinnon säästöohjelma

Kun valtionhallinnon säästöohjelma aloitettiin, myös rikosseuraamusalalla alettiin tehostaa toimintaa eikä toimipaikkojen lakkauttamiselta säästytty. Vuodesta 2003 alkanut valtionhallinnon tuottavuusohjelma on vaikuttanut useisiin eri valtion laitoksiin. Rikosseuraamusala oli yksi näistä monista valtion säästökohteista. Vuonna 2009 rikosseuraamuslaitos päätti lopettaa Lappeenrannassa sijaitsevan Konnunsuon vankilan...

04.04.2016 Tuomas Hovi

Perinteellä rikkaaksi?

Perinne, kuten mikä tahansa muukin kulttuurin osa-alue, on kaupallistettavissa ja tuotteistettavissa. Perinnettä voidaan käyttää kaupallisen tuotteen taustalla tai lähdemateriaalina, perinne voi toimia tuotteen innoittajana tai perinnettä voidaan tuotteistaa sellaisenaan. Eniten perinnettä tuotteistetaan populaarikulttuurin ja turismin piirissä. Populaarikulttuurissa perinnettä on käytetty...

04.04.2016 Petri Saarikoski

WiderScreen – akateemisen verkkolehden muodonmuutos

Akateemiselle tekstityöläiselle verkkojulkaiseminen on ollut jo pitkään arkipäivää. Viime vuosina kehitys näyttää ottaneen lisää vauhtia, kun yhä suuremmassa määrin tiedelehdet tulevat ulos verkkoversioina ja painetuista lehdistä ollaan luopumassa. Yliopistolla verkkojulkaiseminen perinteet ulottuvat yli 20 vuoden taakse. Tarkastelen tässä jutussa hieman...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus