Suomen historia

04.04.2016 Timo Myllyntaus

Raha ratkaisee! Suhteelliset hinnat ohjaavat elämäämme

Lähes kaikkea mitataan rahassa, ja hyödykkeiden suhteellisten hintojen muutokset antavat signaaleja kehityksen suunnasta. Yrityksille tuotannontekijöillä ja niiden hinnoilla on merkitystä ja siksi liike-elämä jatkuvasti etsii uusia tehokkaampia tuotannontekijöiden yhdistelmiä. Suhteellisten hintojen muutokset antavat kimmokkeen uudistaa tuotantoa ja lisätä kilpailua. Hinnan...

04.04.2016 Veli Pekka Toropainen

Vain rajallinen määrä hyvää

Varhaismodernin ajan ihmiset ajattelivat, että taloudellista hyvää oli maailmassa jaettavissa vain rajallinen määrä. Tämä tarkoitti sitä, että toisen menestys oli pois omasta hyvästä, jota oli pyrittävä lisäämään kaikin keinoin. Yleisenä keinona 1600-luvun Turussa käytettiin toisen onnen kyseenalaistamista haukkumalla vastapuolta tai...

04.04.2016 Mika Kallioinen

Miksi markkinoita on säänneltävä?

Vakaa talouskasvu on osoittautunut yllättävän vaikeaksi tavoitteeksi. Erityisen hankalaa on linjanveto, tuleeko yhteiskunnan asettaa rajoja taloudelliselle toiminnalle, vai johtaako yksilöiden mahdollisimman pitkälle viety vapaus parhaimpaan lopputulokseen. Ongelman syvyyttä korostaa taloudellisten suhteiden mutkikkuus: talous lienee maailman laajin sosiaalinen järjestelmä. Taloushistorioitsijan silmin...

02.11.2015 Ulla Ijäs

Herttuatar puutarhassaan

Väittelin kesäkuun alussa Suomen historian oppiaineessa väitöskirjallani Talo, kartano, puutarha. Kauppahuoneen omistaja Marie Hackman ja hänen kulutusvalintansa varhaismodernissa Viipurissa. Väitöskirjassani tutkin 1800-luvun alussa Viipurissa eläneen varakkaan kauppiaanlesken kulutusvalintoja statuskuluttamisen käsitteen avulla. Muotitietoinen maahanmuuttaja-kuluttaja Väitöstutkimuksessani tulin siihen lopputulokseen, että ostosten taustalla...

14.04.2015 Panu Savolainen

Turkulaisia viidellä vuosisadalla

Kuusi Suomen historian oppiaineen tutkijaa järjesti alkuvuodesta luentosarjan ”Turkulaisia viidellä vuosisadalla”. Kurssin lähtökohtana oli paikallishistoriallisen näkökulman ohella Turun eurooppalaisuus, yksi pohjoinen kaupunki yleisempien kehityskulkujen heijastajana sekä toisaalta myös kysymys siitä, millä tavoin historiantutkimuksen aineistojen väistämätön ajallinen ja tilallinen rajallisuus suhteutuu...

14.04.2015 Veli Pekka Toropainen

”Eij yhtäkän åuttå maatten puku”

Turun joulurauhaa julistettaessa vuonna 1770 kehotettiin ihmisiä käyttäytymään rauhallisesti, etteivät he aiheuttaisi pelkoa muissa kaupunkilaisissa joulun pyhinä. ”Eij mös sallita sisäl tulevaisell juhlalla yhtäkän åuttå maatten puku, joilla ihmisett peliätetyx tulla taidaisit.” Tämä varoitus toistui myös Porin raadin julistamassa rauhassa....

14.04.2015 Panu Savolainen

Pelko varhaismodernin kaupungin arjen lähteissä

Tunteiden historia on yksi historiantutkimukseen tuoreista suuntauksista. Toisin kuin monet historiantutkimukseen rantautuneista raskaasti lastatuista metodologis-teoreettisista maihinnousualuksista kuten transnationalismi, tunteiden historia näyttäytyy ennemminkin siellä täällä esiin pilkahtelevina kevään kukkasina. Järki ja tunteet? Suuntauksen taustalla on ajatus siitä, että perinteisesti vastakkain asetetut...

10.11.2014 Kirsi Salonen & Suvianna Seppälä

Työelämätaitoja mukaan opetukseen

Keväällä historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen ja Suomen historian oppiaineen yhdessä järjestämällä ”Kirkko keskellä kylää” -kurssilla erityinen opetuksen lisä oli ekskursioilla ja opiskelijoiden tekemillä ryhmätöillä. Kaksi koko päivän mittaista ekskursiota ja muutama Turussa kävellen tehty vierailu alueen kirkoissa ja...

10.11.2014 Matti Mieskonen

Historiantutkimus, 1930-luku ja tulenkantajat

Tulenkantajien historiakuvassa korostuu 1920-luku ja kirjallisuus. Historiantutkimus tuo uutta tietoa maailmansotien välisen ajan kulttuuriliikkeestä. Kirjallisuushistorian perintö ”Kun muissa Pohjoismaissa sotienvälistä aikaa käsitellään yhtenäisenä jaksona, yrittävät vanhoilliset kirjallisuuspiirit selittää, että Suomessa muka 1920-luku ja 1930-luku ovat kaksi eri asiaa ja että...

07.04.2014 Terhi Katajamäki

Politiikkaa, avioliittoja ja rakkautta

Kun Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan nuorin tytär Elisabet ja Mecklenburgin herttua Kristofer vihittiin Tukholmassa 4. heinäkuuta 1581, kirjoitettiin parista ajan tavan mukaan hääruno. Siinä ylistettiin morsiusparin onnea ja rakkautta, samalla pyytäen siunausta yhteiselle elämälle. Elisabet Vaasa syntyi 4. huhtikuuta vuonna...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus