Suomen historia

07.04.2014 Veli Pekka Toropainen

Agnes Suurhuora ja rakkauden monet kasvot

Vanha suurhuora Agnes Thomasintytär sai kuvaavan nimensä 1600-luvun alkupuolen Turussa. Kaupungissa oli toki muitakin enemmän tai vähemmän vakinaista tointa harjoittaneita naisia, kuten Neitsyt Annika, Sorsa-Malin ja Pikku-Kaisa, mutta todisteena suurhuoran pitkästä urasta olivat hänen kuusi aviotonta lastaan, joilla kaikilla oli...

07.04.2014 Kirsi Vainio-Korhonen

Nuorta lempeä varhaismodernissa Suomessa

Orastavat romanttisen rakkauden ihanteet eivät vielä 1800-luvun alkupuolella näytelleet suurtakaan osaa suomalaisia avioliittoja solmittaessa. Liitto oli edelleen ennen kaikkea säätyyn, sukuun ja perhesuhteisiin liittynyt kysymys ja se edellytti aviomieheltä varmaa toimeentuloa. Nuorukaisten ja neitojen ensimmäiset tunnekokemukset ja varhaiset seurustelusuhteet olivat...

07.10.2013 Antti-Jussi Nygård

Ylirajainen syyspäivä

Turkulaiset historiantutkijat järjestivät perjantaina 6.9. kolmatta kertaa Historian syyspäivän. Tapahtuman teemana oli ylirajaisuuden käsite historiantutkimuksessa. Sirkkalan kampuksella järjestetyn syyspäivän ohjelma käynnistyi aamupäivän kutsutuilla puhujilla. Itä-Suomen yliopiston professori Maria Lähteenmäki lähestyi ylirajaisuutta kolmesta eri tulokulmasta. Oman tutkimuksensa ohella hän puhui myös...

07.10.2013 Minna Öörni

Tilaisuus tekee varkaan, mutta hätä ei lue lakia

Jos eläisit 1940-luvun Suomessa ja lähtisit maaseudulle serkkupoikasi luo vieden tuliaisiksi vaatteita ja tuoden tullessasi kaupunkiin niistä kiitokseksi saatuja kananmunia ja jauhoja, olisit lain silmissä rikollinen. Mikäli kansanhuoltoministeriön tarkastajat tutkisivat linja-autossa laukkusi ja löytäisivät maaseudun tuomiset, saisit säännöstelyn alaisen tavaran...

07.10.2013 Lari Rantanen

Historiaa lautasella

Suomen historian oppiaineen järjestämä, ensimmäinen ruokahistorialle omistettu luentosarja ”Historiaa lautasella: ruoka menneisyyden tulkkina” alkoi syyskuussa. Ruokahistoriallisen otsikon alle koottu, keittiöiden, ruokapöytien ja elintarvikkeiden ulottuvuuksia ruotiva kurssi hahmottelee ”vatsan täyttämiseen” liittyviä merkityksiä monipuolisesti. Luentosarjan kuluessa ruoka ja syöminen tulevat käsiteltäviksi eri...

07.10.2013 Lauri Viinikkala

Askeleen lähempänä aikamatkailua

Monitieteinen Futuristic History -hanke kehittää uusia tapoja esittää eri aikakausien elämää ja ilmiöitä. Hanke tuottaa lisätyn todellisuuden teknologiaan perustuvia sovelluksia älypuhelimille, tableteille ja virtuaalilaseille neljään historialliseen kohteeseen, joissa kävijät pääsevät kokeilemaan niitä. Miltä tuntuisi seisoa satoja vuosia sitten tuhoutuneen kirkon...

07.10.2013 Anu Lahtinen

Perheen jäljillä

Perheen jäljillä on kolmivuotinen tutkimushanke, joka yhdistää perhehistorian ja sukupuolihistorian näkökulmat. Hanke ottaa uuteen tarkasteluun ”entisaikojen perheen” ja siihen liitetyt käsitykset ja tutkimustiedot. Suomen historian dosentti Anu Lahtisen johtama hanke analysoi, millaisia perhesuhteet ovat Suomessa olleet ennen 1900-luvun alkua ja...

07.10.2013 Anniina Palosaari

Tahto avartaa tulenkantajat-käsitettä toi vuoden humanistimaisteri -tittelin

Vuoden humanistitohtorin valinta on monivuotinen perinne yliopistomme humanistisessa tiedekunnassa, mutta tänä vuonna valittiin ensimmäistä kertaa myös vuoden humanistimaisteri. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen vuoden 2012 humanistimaisteriksi valittiin Matti Mieskonen, joka ansaitsi arvosanan laudatur Suomen historian pro gradustaan Toinen tulenkantajuus....

08.04.2013 Ulla Ijäs

Vuoden tiedekirja -palkinto professori Kirsi Vainio-Korhoselle

Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen teos Ujostelemattomat. Kätilöiden, synnytysten ja arjen historia (WSOY, 2012) sai tammikuussa Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Suomen tiedekustantajien liiton vuosittain myöntämän Vuoden tiedekirja -palkinnon, joka on suuruudeltaan 10 000 euroa. Perusteluissaan palkintolautakunta kiitti teoksen ansioita mikro- ja...

08.04.2013 Jarkko Keskinen

Kaikki yhden ja yksi omasta puolestaan

Porin kaupungin läpi virtaavan Kokemäenjoen jäällä nähtiin 1800-luvun alkupuoliskolla keväisin eriskummallinen, vuosittain toistuva näytelmä. Sen pääosaa esittivät kaupungin lähitienoon talonpojat, jotka olivat saapuneet kaupunkiin myymään talven aikana käsin sahaamaansa puutavaraa, kauppiaat, jotka halusivat ostaa itselleen mahdollisimman paljon puuta ulkomaankauppaansa varten...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus