suomen kieli

23.09.2019 Hanna Jokela

Seminaaripäivä suomenkielisen kirjallisuuden kääntämisestä

Suomenkielisen kirjallisuuden kääntämisestä kiinnostuneet opiskelijat kokoontuivat toukokuun alussa kirjallisuuden vientikeskus FILIn ja Turun yliopiston yhteiseen käännösseminaariin. Seminaaripäivän tavoitteena oli antaa yleiskuva FILIn toiminnasta, suomalaisen (nyky)kirjallisuuden ilmiöistä, suomenkielisen kirjallisuuden kääntämisen kysymyksistä, uudelleenkääntämisen merkityksestä sekä kääntäjän apuneuvoista ja työstä myös käytännön tasolla....

03.09.2019 Nobufumi Inaba

Muuttaako Pokemon GO suomen kieltä?

Tutkin suomen kielen rakenteen muutokseen vaikuttavia aineksia, joita on viimeisten kahden vuoden aikana alkanut esiintyä ja levitä Turun seudun paikallisessa Pokémon GO -peliyhteisössä. Tarkastelen tutkimuksessani niiden leviämisen taustoja. Pokémon GO on älypuhelimien ja tablettien satelliittipaikannusjärjestelmää ja karttaa hyödyntävä sijaintipohjainen peli....

07.11.2018 Tommi Kurki

Digilang kehittää kieliaineistoja ja kokoaa ne portaaliin: rahoitusta myönnettiin yli puoli miljoonaa vuosille 2018–2021

Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa on erityisaloillaan kansallisesti ja kansainvälisesti ainutlaatuisia kieliaineistoja, joilla on jo entuudestaan oma kotimainen ja kansainvälinen käyttäjäkuntansa. Laitoksessa on koostettu, kehitetty ja ylläpidetty digitaalisia aineistoja tutkimuksen tarpeisiin vuodesta 1967, jolloin suomen kielen oppiaineen yhteyteen perustettiin...

10.04.2018 Kirsti Siitonen

Puoli vuotta eläkkeellä

Olen saanut tehdä työurani pääasiassa kansainvälisten opiskelijoiden parissa. Olen opettanut eri maissa suomea pitkiä kausia ja lyhyissä ERASMUS-vaihdoissa. Suomessakaan kaukokaipuu ei ole vallannut mieltä, koska päivittäin olen saanut olla oppilaideni seurassa melkein ulkomailla. Yhä selvemmin ajan myötä on kirkastunut, kuinka...

10.04.2018 Duha Elsayed

Nesessiiviverbi genreä rakentamassa

”Maaksi pitää sinun jälleen tuleman”, sanottiin ennen hautajaisissa. Sukupolvi toisensa jälkeen on kuullut saman fraasin ja odottanutkin kuulevansa sen kirkollisen siunauksen yhteydessä. Genreodotuksen täyttyminen on luonut turvaa ja jatkuvuutta, ja harvoin on pysähdytty miettimään, mitä tuiki tavallinen pakon verbi tekee...

06.11.2017 Satu Kårlund

Petolintujen lisänimet luupin alla

Tärkeiksi koetuille asioille on kielessä tapana muodostua kuvaavia ja tarkkarajaisia nimityksiä ja termejä. Virallisia termistöjä laaditaan ammattisanastoista. Mutta täsmällisiä ilmaisuja syntyy myös harrastekieliin, joita harrasteslangeiksikin kutsutaan. Missä luuraavat arska, pera ja pennanen? Stadin kaduilla vai laulun säkeissä? Ei suinkaan, vaan...

06.11.2017 Tanja Toropainen

Kielihistorian voittajat ja häviäjät

Väitöskirjassani yhdistyvät kiinnostus kielihistoriaan ja sanoihin. Olen tutkinut, millaisia yhdyssanoja vanhimmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa esiintyy. Väitöskirjani Yhdyssanat ja yhdyssanamaiset rakenteet Mikael Agricolan teoksissa muodostuu yhteenveto-osasta ja viidestä artikkelista. Väitöstilaisuus oli 25. elokuuta 2017. Aineistojen rajat Väitöskirjassani esitän kuvauksen Agricolan teoksissa esiintyvistä...

06.11.2017 Raija Alitalo

Humanisti EU-oikeuden koukeroissa

Jusleniassa ja Fennicumissa 1980- ja 1990-luvuilla liikkuneet saattavat minut tunnistaa. Yhdessä puursimme Mariedahlin käännöksissä, Tuomisen puheopin harjoituksissa ja Hakasen syntaksikurssilla. Horttokujan puutalossa minulle ojennettiin suomen kielen kandin paperit 1990 ja lisensiaatin 1996. Suomen kielen laitoksessa assarina, tutkijana ja opettajana vierähti...

06.11.2017 Annekatrin Kaivapalu

Kielten vertailusta kieltenvälisen vaikutuksen tutkimiseen

Olen valmistunut vuonna 1986 Tallinnan kasvatusopillisesta korkeakoulusta viron kielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Opintojeni aikana pantiin Suomen ja Neuvostoliiton tieteellis-teknisen yhteistyösopimuksen puitteissa alulle tutkimushanke Suomen ja Viron kieliopillinen vertailu, jonka morfologian työryhmään ensimmäinen ohjaajani professori Mati Hint kutsui minut mukaan. Siitä...

06.11.2017 Hanna Jokela

Suomea monesta näkökulmasta

Olen aloittanut suomen kielen opinnot Turun yliopistossa 1990-luvun lopussa, väitellyt tohtoriksi 2012 ja toiminut kotiyliopistossani erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä. Hieman yli 10 vuoden ajan olen opettanut suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria pääsääntöisesti ei-äidinkielisille opiskelijoille sekä Suomessa että ulkomailla. Uteliaisuuteni kielen...

Soihtu

Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu

ISSN 2342-107X

Päätoimittaja:
Heidi Salmi

Toimituskunta

Humanistisen tiedekunnan verkkosivusto

Humanistinen tiedekunta Facebookissa

Saavutettavuusseloste

Tietosuojailmoitus