Tekoälyn vaikutus kirjoittamiseen – tasapainoilua uhkien ja mahdollisuuksien välillä
Tekoäly on mullistanut kirjoituskäytäntömme. Tutkimusten avulla pyritään selvittämään, miten tulevaisuuden koulutuksessa tulee huomioida tekoälyn rooli kirjoittamisessa.
Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen Monikielisten kirjoittajien kirjoitusprosessit: sanastokeskittymien ja sujuvuuden visualisointi graafiteorian avulla (KISUVI) -hankkeessa (2022–2026, Koneen säätiö) tutkitaan monikielisten kirjoittajien kirjoitussujuvuutta erilaisista näkökulmista. Hankkeessa korostetaan muun muassa kirjoittajien toimijuutta, jolla viitataan esimerkiksi kirjoittajien tekemiin tietoisiin päätöksiin kirjoitusprosessien aikana. Kirjoittamiskäytäntömme ja erityisesti toimijuutemme kirjoitusprosesseissa ovat murrosvaiheessa tekoälyn tarjoamien mahdollisuuksien myötä. Tekoälyn hyödyntäminen kirjoittamisen tukena on myös herättänyt huolta esimerkiksi kirjoittajien oman ajattelun kehittymisestä, ja tällä on väistämättä merkittävä vaikutus niihin taitoihin, joita tulevaisuuden kirjoittajille tulisi opettaa. KISUVI-hanke järjesti 30.10.2025 vierailuluennon, jolla professori Victoria Johansson kertoi kirjoitusprosessien tyypillisistä piirteistä ja esitteli tuoretta tutkimustaan tekoälyn vaikutuksesta kirjoittamiseen.
Kirjoitusprosessi koostuu toistuvista ja osittain päällekkäisistä toiminnoista: suunnittelusta, tuottamisesta ja muokkaamisesta. Suunnittelun aikana kirjoittaja tekee tietoisia päätöksiä sekä tekstin sisällöstä että sen rakenteesta ja tyylistä. Tuottaminen taas on ajatusten sanoittamista näkyvään kielelliseen muotoon. Muokkaamisvaiheessa kirjoittaja arvioi, onko teksti asetettujen tavoitteiden mukainen ja tekee tarvittavia muutoksia tekstin sisältöön ja kieleen. Useat tekijät vaikuttavat näihin kirjoitusprosessin vaiheisiin. Esimerkiksi kirjoittajan kielitaito vaikuttaa olennaisesti paitsi lopulliseen tekstiin myös kirjoitusprosessiin.
Luennollaan professori Johansson esitteli tekoälyn käytön uhkia ja mahdollisuuksia kirjoitusprosessin eri vaiheissa. Suunnitteluvaiheessa tekoäly voi olla hyödyllinen muun muassa aiheen rajaamisessa ja esimerkkien keksimisessä, kun taas itse tuottamisvaiheessa tekoälyltä voi saada apua esimerkiksi sanaston monipuolistamiseen synonyymeja käyttämällä. Muokkaamisvaiheessa kirjoittaja voi tarkistaa tekoälyn avulla sekä tekstin sisältöön että kieliasuun liittyviä seikkoja.
Tekoäly voi siis olla monin tavoin hyödyllinen tuki kirjoittamiselle, mutta siihen turvautuminen pitää sisällään myös monenlaisia riskejä. On mahdollista, että kirjoittaja nojautuu liikaa tekoälyn tarjoamaan tukeen eikä enää luota omiin kykyihinsä kirjoittajana. Kun asiayhteyksien laajempi hahmottaminen, kielellisen aineksen prosessointi ja päätöksenteko on ulkoistettu tekoälylle, kirjoittajan oma ajattelu ei kehity. Tekoälyn avulla voi jopa tuottaa tekstin kokonaisuudessaan ja usein tekoälyä käytetään myös tekstien kääntämiseen kielestä toiseen. Tämä muodostaa erityisen uhan kieltenoppimiselle. Näin ollen tulevaisuuden kirjoittajille ja kieltenoppijoille tulisi opettaa tekoälyn oikeanlaista hyödyntämistä, sopivien kehotteiden käyttöä ja kriittisen ajattelun taitoja, esimerkiksi kykyä hahmottaa, mikä tekoälyn tuottamassa sisällössä on olennaista ja totta.
Tekoäly on tullut jäädäkseen, ja sillä on suuri vaikutus näkemyksiimme kirjoittamisesta. On äärimmäisen tärkeää tarkastella, miten tekoälyn käyttö vaikuttaa kirjoitusprosessin vaiheisiin, mutta myös tutkia, miten kirjoituskäytäntöjä ja kirjoitustaitoja voidaan kehittää tekoälyn avulla. Tekoäly voi esimerkiksi joidenkin oppijoiden kohdalla lisätä kestävän kehityksen mukaista sosiaalista tasa-arvoa. Professori Johansson antoi esimerkin 15-vuotiaasta oppijasta, jolla oli lukihäiriö. Oppija kirjoitti 14 eri versiota sanasta säga ennen kuin sai sen kirjoitettua oikein. Muun muassa näitä kirjoittamisen haasteita on mahdollista ratkoa tekoälyn tuen avulla. Tekoäly voi olla arvokas työkalu, joka tukee erilaisia kirjoittajia kirjoitusprosessin eri vaiheissa, mutta on pidettävä huolta, ettei se missään vaiheessa korvaa kirjoittajan omaa ajattelua.
Kirjoittajat ovat KISUVI-hankkeen tutkijoita.
