Uusi tekoälyopas humanististen ja yhteiskunnallisten alojen opettajille

Generatiiviseen tekoälyyn ja suuriin kielimalleihin perustuvat työkalut ovat lyhyessä ajassa haastaneet yliopistojen opetus- ja arviointikäytäntöjä monella tavalla. Tähän tarpeeseen vastasi vuoden mittainen syksyllä 2025 päättynyt EmpowerAI-hanke, jossa neljä yliopistoa Suomen ja Baltian alueelta pohti, miten tekoälyä voisi käyttää opetuksessa vastuullisesti ja järkevästi.

Uusia pedagogisia ratkaisuja etsimässä

Etenkin humanistisilla ja yhteiskunnallisilla aloilla opintojen suorittaminen on pitkään ollut varsin tekstipohjaista, eli oppimisen ytimessä on tekstien lukeminen ja niiden laatiminen. Monessa yliopistossa on myös pitkään etsitty vaihtoehtoja tenteille ja arvioitu suorituksia aiempaa enemmän kotona tehtävillä esseillä tai lopputehtävillä, jotka edellyttävät tiedon soveltamista ja omaa pohdintaa. Tekoälypohjaiset työkalut tarjoavat tällaisiin tehtäviin kuitenkin uusia oikoteitä. Monille opiskelijoille tekoälypohjaiset työkalut ovatkin jo arkipäivää. He käyttävät niitä esimerkiksi ideointiin, tiedonhakuun ja tukena tekstien laatimiseen. Tästä seuraa kysymyksiä, joita moni korkeakouluopettaja on viime aikoina joutunut pohtimaan. Miten ohjata käyttämään tekoälyä niin, etteivät oppiminen ja kriittinen ajattelu jää sen varjoon? Millaisia tehtäviä ylipäänsä on mielekästä teettää? Miten tekoälytyökaluja voisi valjastaa tukemaan oppimisprosessia mielekkäällä ja vastuullisella tavalla? 

Näiden kysymysten ympärille syntyi Tarton Johan Skytte -instituutin aloitteesta Nordplus-hanke EmpowerAI. Hankkeessa koottiin työryhmä Turun, Tampereen ja Tarton yliopistoista sekä Kaunasin teknillisestä yliopistosta pohtimaan näitä kysymyksiä yhdessä. Turun yliopistoa edustivat yliopistonlehtorit Leena Salmi ja Outi Veivo kieli- ja käännöstieteiden laitokselta sekä väitöskirjatutkija Jere Riekkinen yliopistopedagogiikan keskuksesta. Hankkeen yhteinen tavoite oli yksinkertainen mutta kunnianhimoinen: tarjota tukea tekoälyn käyttöön humanististen ja yhteiskunnallisten alojen opettajille ilman että teknologia vie huomion varsinaisilta opetussisällöiltä.

Työskentelytapana yhteiskehittäminen

EmpowerAI-hankkeen ytimenä olivat Tartossa ja Kaunasissa järjestetyt työpajat, joissa kartoitettiin opettajien tarpeita ja keskusteltiin avoimesti sekä tekoälyn mahdollisuuksista että sen aiheuttamista huolista. Työskentelyn alussa myös hahmoteltiin, mitä suhteellisen pienen hankkeen puitteissa ylipäänsä olisi mahdollista saada aikaan.

Näiden keskustelujen pohjalta päätettiin laatia helposti verkossa saatavilla oleva opas, jossa olisi tapausesimerkkejä tekoälyn opetuskäytöstä. Esimerkit perustuivat ryhmäläisten käytännön kokeiluihin hankkeen aikana tai – kuten Turun yliopiston tapauksessa – kollegoilta kerättyjen hyvien käytänteiden jakamiseen.

Kun tapausesimerkeistä saatiin alustavat versiot valmiiksi, ne vietiin pilottikierrokselle hankkeen yliopistoihin. Tässä pilotointivaiheessa kohderyhmää edustavat opettajat tutustuivat esimerkkeihin, pohtivat niiden hyödyllisyyttä ja kuvausten toimivuutta sekä antoivat tältä pohjalta niistä palautetta laatijoille. Pilotointivaihe tarjosi näin myös mahdollisuuden aiheesta keskusteluun työryhmää laajemmalle joukolle ja toimi samalla pienimuotoisena koulutuksena.

Pilotointityöpajoissa nousi esiin käytännön opetustyön tarve. Opettajat kertoivat kaipaavansa erityisesti konkreettisia esimerkkejä ja kokemuksia siitä, missä tekoäly helpottaa arkea ja missä se vaatii erityistä harkintaa.

Tuloksena opas opetustyön tueksi

Hankkeessa kootut tapausesimerkit tekoälyn hyödyntämisestä opetustyössä on kuvattu EmpowerAI-oppaassa, joka on avoimesti saatavilla verkossa. Siitä voi hakea vinkkejä muun muassa siihen, miten tekoälyä voi hyödyntää tutkimusmenetelmien opettamisessa, miten opiskelijoita voi ohjata käyttämään tekoälyä kurssitehtävissä vastuullisesti tai miten tekoäly voi auttaa opettajaa simulaatiokurssin skenaarioiden laadinnassa. Jokaisesta tapausesimerkistä esitellään sen tausta, toteutusvaihe ja sen herättämät pohdinnat.

Turun yliopiston vastuulla olleessa osuudessa on konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää opiskelijoiden kriittisen ajattelun kehittämisessä. Opiskelijoita voidaan esimerkiksi ohjata keskustelemaan ja väittelemään tekoälyn kanssa siten, että he haastavat tekoälyn vastauksia ja esittävät niille tieteellisiin lähteisiin perustuvia vastaväitteitä. Tällaiset keskustelut voidaan myös pyytää raportoimaan kirjallisena tehtävänä ja keskustella niistä sitten yhdessä. Voidaan myös kysyä tekoälyltä kysymyksiä opettajan johdolla ja pyytää tunnistamaan tekoälyn vastauksista mahdollisia yksinkertaistuksia, päättelyvirheitä tai perusteettomia väitteitä. Opas sisältää myös sanaston ja vinkkejä kehotteiden kirjoittamiseen.

Katse tulevaan

Tekoälyn käyttö korkeakouluopetuksessa ei tule valmiiksi yhden hankkeen aikana. Se vaatii jatkuvaa päivittämistä, uusia esimerkkejä ja aikaa keskustelulle sitä mukaa kun työkalut kehittyvät. Hankkeessa keskusteltiin myös paljon siitä, että tekoälytyökalujen käyttötavat ovat eri aloilla erilaisia, joten yleisten ohjeiden lisäksi on jatkuvaa tarvetta alakohtaisille vinkeille ja suosituksille.

Hankkeen loppuseminaari pidettiin Tartossa syyskuussa 2025. Siellä esiteltiin hankkeen tuloksia ja pohdittiin korkeakouluopetuksen tulevaisuutta tekoälyn aikakaudella. Paneelin puheenjohtajana toimi hankkeen koordinaattori Anna Beitane Tarton yliopistosta. Keskustelussa oli mukana myös Viron opetus- ja tutkimusministeriön opetusteknologian toimialajohtaja Riin Saadjärv, joka peilasi tulevaisuuden tarpeita Viron valtakunnalliseen AI Leap -strategiaan. Keskustelussa oltiin yksimielisiä siitä, että tekoälytyökalut eivät ole syrjäyttämässä opettajia. Opettajien ohjaava rooli nähtiin päinvastoin entistä tärkeämpänä alkaen siitä, mihin tekoälyä ylipäätään halutaan ja kannattaa käyttää. Paneelissa todettiin, että uusien teknologioiden käyttöönotossa saattaa unohtua, että opetuksen ytimessä ei ole teknologia vaan se, millaista osaamista opiskelijoille toivotaan karttuvan. Tekoäly voi toimia oppimisen ja opetuksen välineenä, kun sitä käytetään harkiten.

Kirjoittaja toimii ranskan yliopistonlehtorina Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksella ja oli yksi Turun yliopiston edustajista EmpowerAI-hankkeessa.