{"id":1028,"date":"2014-11-10T08:47:22","date_gmt":"2014-11-10T06:47:22","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1028"},"modified":"2024-05-14T16:02:31","modified_gmt":"2024-05-14T13:02:31","slug":"omin-silmin-oppimassa-museotekniikan-aarella-1900-luvun-alun-euroopassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/omin-silmin-oppimassa-museotekniikan-aarella-1900-luvun-alun-euroopassa\/","title":{"rendered":"\u201dOmin silmin\u201d oppimassa \u2013 museotekniikan \u00e4\u00e4rell\u00e4 1900-luvun alun Euroopassa"},"content":{"rendered":"

\u201dUusi ajanjakso museon historiassa alkaa sen sisustuksella\u201d, totesi U. T. Sirelius Suomen kansallismuseolle ja sen perustajille avaamisvuonna 1916 omistetussa Historiallisen aikakauskirjan <\/i>ensimm\u00e4isess\u00e4 numerossa. Avainasemassa uusimman museoteknisen tiedon etsinn\u00e4ss\u00e4 olivat Eurooppaan vuosien 1907\u20131909 aikana tehdyt opintomatkat. V\u00e4it\u00f6stutkimukseni kohteena on Euroopan museoiden hy\u00f6dynt\u00e4minen Suomen kansallismuseon sisustuksen ja toiminnallisuuden suunnittelussa.<\/p>\n

\"Pienet<\/a>
Pienet yksityiskohdat tallentuivat matkap\u00e4iv\u00e4kirjojen lehdille piirroksin ja kuvailuin. My\u00f6s ulkomaisia valmistajia ja toimittajia kirjattiin yl\u00f6s. Matkap\u00e4iv\u00e4kirjojen avulla hankittu tieto kuljetettiin kotimaahan ja jaettiin kollegoille. Julius Ailion (1872\u20131933) muistiinpanoja K\u00f6\u00f6penhaminan Kunstindustrimuseetissa sijainneesta n\u00e4yttelykaapista vuodelta 1908. Piirroksessa on havainnollistettuna kaapin mittasuhteet, materiaalit, ominaisuudet sek\u00e4 esineiden asettelu sen sis\u00e4lle. L\u00e4hde: Museoviraston arkisto, Julius Ailion kokoelma. Kuva: Anniina Lehtokari.<\/figcaption><\/figure>\n

1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Euroopassa museoita rakennettiin tai korjattiin aktiivisesti ja uutta teknologiaa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Museoty\u00f6nkuvan monimuotoistuminen sek\u00e4 ammatillistuminen kehittyiv\u00e4t samaa tahtia ja kansalliset rajat ylitt\u00e4neist\u00e4 opintomatkoista muodostui vakiintunut toimintamuoto. My\u00f6s Suomen kansallismuseon virkamiehet matkustivat vuosien 1907\u20131909 aikana Euroopan eri museokaupungeissa. Matkat mahdollistivat laajan tietom\u00e4\u00e4r\u00e4n ker\u00e4\u00e4misen lyhyess\u00e4 ajassa ja t\u00e4ten hy\u00f6dyttiv\u00e4t aikataulusta my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 ollutta hanketta.<\/p>\n

Museovierailujen aikana tavattiin ulkomaisia kollegoja sek\u00e4 solmittiin yhteyksi\u00e4. Samaiset kollegat jopa ohjasivat loppumatkan kohteiden valintaa suosituksillaan. Matkat olivat my\u00f6s tapa ker\u00e4t\u00e4 kokemusta, kouluttautua sek\u00e4 tutustua uusimpiin museoalan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Uutuusarvon korostuminen yhten\u00e4 matkaa ohjaavana tekij\u00e4n\u00e4 ei toki tarkoittanut, ett\u00e4 uusi olisi mielletty automaattisesti parhaaksi.<\/p>\n

\"Tietoja<\/a>
Tietoja matkan kulusta v\u00e4litettiin kotimaahan kirjeiden ja korttien v\u00e4listyksell\u00e4. Theodor Schvindtin (1851\u20131917) kollegalleen Hjalmar Appelgren-Kivalolle (1853\u20131937) l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 kortti N\u00fcrnbergiss\u00e4 sijaitsevasta Germanisches Nationalmuseumista vuodelta 1907. Vuonna 1857 museo muutti 1300-luvulla perustettuun entiseen luostariin, joka kunnostettiin museok\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten. L\u00e4hde: Museoviraston arkisto, Hjalmar Appelgren-Kivalon kokoelma. Kuva: Anniina Lehtokari.<\/figcaption><\/figure>\n

Matka-asiakirjoissa toistuu ajatus \u201domin silmin\u201d n\u00e4kemisen t\u00e4rkeydest\u00e4. N\u00e4yttelyhuoneiden mittasuhteet, valo, arkkitehtuurin ja kokoelmien vuoropuhelu, k\u00e4ytetyt materiaalit sek\u00e4 esineiden esille asettamisen tavat \u2013 uudesta teknologiasta puhumattakaan \u2013 avautuivat paremmin kuin esimerkiksi ammattijulkaisujen sivuilta. Euroopassa kohdatut ideat tallennettiin muun muassa matkap\u00e4iv\u00e4kirjoihin, jotka toimivat suunnitteluty\u00f6n osana Suomeen palattua. Ulkomaiset esimerkit mahdollistivat vertailun, hyvien ja huonojen kokemusten ker\u00e4\u00e4misen, argumentoinnin ja omien n\u00e4kemysten j\u00e4rjest\u00e4misen sek\u00e4 uudelleenmuotoilun. Ulkomaisten museoiden tilan ja materian havainnoiminen oli konkreettisesti apuna \u201doman\u201d museon sis\u00e4tilojen sek\u00e4 toimintojen suunnittelussa.<\/p>\n

Tavat, joilla ulkomaisia esimerkkej\u00e4 etsittiin, tutkittiin ja k\u00e4ytettiin kertovat my\u00f6s museologisen tiedon levi\u00e4misteist\u00e4 ja – tavoista, ammatillisen kouluttautumisen muodoista, museotekniikan trendeist\u00e4, alan verkostoista sek\u00e4 uuden museorakennuksen suunnittelu- ja toteutusprosessista 1900-luvun alkupuolella. Aiheen kautta on mahdollista pohtia kansallisen ja kansainv\u00e4lisen rajapintoja ja laajentaa n\u00e4k\u00f6kulmaa kansallisen ulkopuolelle.<\/p>\n

Anniina Lehtokari on yleisen historian tohtorikoulutettava.\u00a0<\/i><\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dUusi ajanjakso museon historiassa alkaa sen sisustuksella\u201d, totesi U. T. Sirelius Suomen kansallismuseolle ja sen perustajille avaamisvuonna 1916 omistetussa Historiallisen aikakauskirjan ensimm\u00e4isess\u00e4 numerossa. Avainasemassa uusimman museoteknisen tiedon etsinn\u00e4ss\u00e4 olivat Eurooppaan vuosien 1907\u20131909 aikana tehdyt opintomatkat. V\u00e4it\u00f6stutkimukseni kohteena on Euroopan museoiden…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":993,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,275,305],"class_list":["post-1028","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kulttuurihistoria","tag-museologia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1028},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":275,"label":"kulttuurihistoria"},{"value":305,"label":"museologia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/11\/BANNERI_TUTK_Lehtokari.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Anniina Lehtokari","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":275,"name":"kulttuurihistoria","slug":"kulttuurihistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":275,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":77,"filter":"raw"},{"term_id":305,"name":"museologia","slug":"museologia","term_group":0,"term_taxonomy_id":305,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":20,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1028","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1028"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1028\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10302,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1028\/revisions\/10302"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/993"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1028"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1028"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1028"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}