{"id":1032,"date":"2014-11-10T08:47:22","date_gmt":"2014-11-10T06:47:22","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1032"},"modified":"2024-05-14T15:54:16","modified_gmt":"2024-05-14T12:54:16","slug":"historiantutkimus-1930-luku-ja-tulenkantajat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/historiantutkimus-1930-luku-ja-tulenkantajat\/","title":{"rendered":"Historiantutkimus, 1930-luku ja tulenkantajat"},"content":{"rendered":"<figure id=\"attachment_1033\" aria-describedby=\"caption-attachment-1033\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/11\/TUTK_Mieskonen_KUVA1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1033\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/11\/TUTK_Mieskonen_KUVA1-300x148.jpg\" alt=\"Tulenkantajat ryhm\u00e4kuvassa 1927. Tuntematon l\u00e4hde.\" width=\"300\" height=\"148\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1033\" class=\"wp-caption-text\">Tulenkantajat ryhm\u00e4kuvassa 1927. Tuntematon l\u00e4hde.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Tulenkantajien historiakuvassa korostuu 1920-luku ja kirjallisuus. Historiantutkimus tuo uutta tietoa maailmansotien v\u00e4lisen ajan kulttuuriliikkeest\u00e4.<\/p>\n<h3>Kirjallisuushistorian perint\u00f6<\/h3>\n<p>\u201dKun muissa Pohjoismaissa sotienv\u00e4list\u00e4 aikaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yhten\u00e4isen\u00e4 jaksona, yritt\u00e4v\u00e4t vanhoilliset kirjallisuuspiirit selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomessa muka 1920-luku ja 1930-luku ovat kaksi eri asiaa ja ett\u00e4 tulenkantajain kausi Suomen kirjallisuudessa p\u00e4\u00e4ttyi 1930-luvun vaihteessa. T\u00e4m\u00e4 on tosiasiain vastaista, koska tulenkantajain voimakkain kausi oli nimenomaan 1930-luvulla.\u201d<\/p>\n<p>N\u00e4in kirjoitti Erkki Vala vuonna 1966. Samana vuonna julkaistiin Kerttu Saarenheimon tutkimus <i>Tulenkantajat. Ryhm\u00e4n vaiheita ja kirjallisia teemoja 1920-luvulla<\/i>, joka edelleen on ainoa perusteos liikkeen historiasta. Saarenheimo rajaa tulenkantajien esiintymisen 1920-luvulle, mill\u00e4 on ollut tuntuva vaikutus nykyisen tulenkantaja-kaanonin syntyyn. Kaupunkikulttuuri, kansainv\u00e4lisyys, vapaamittainen runous, koneromantiikka, Olavi Paavolainen ja 1920-luku \u2013 siin\u00e4 tulenkantajien historiakuvan keskeiset piirteet.<\/p>\n<h3>Toinen tulenkantajuus<\/h3>\n<figure id=\"attachment_1034\" aria-describedby=\"caption-attachment-1034\" style=\"width: 165px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/11\/TUTK_Mieskonen_KUVA2.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1034\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/11\/TUTK_Mieskonen_KUVA2-165x300.jpg\" alt=\"Erkki Vala, Tulenkantajat-lehden p\u00e4\u00e4toimittaja 1920-luvun lopulla. L\u00e4hde: Tulenkantajat-lehti 1929.\" width=\"165\" height=\"300\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-1034\" class=\"wp-caption-text\">Erkki Vala, Tulenkantajat-lehden p\u00e4\u00e4toimittaja 1920-luvun lopulla.\u00a0 Tulenkantajat-lehti 1929.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Mutta kuinka moni tuntee Erkki Valan ja 30-luvun tulenkantajat? Erkki Vala, kirjailija ja toimittaja, Katri Valan veli, kuului jo 20-luvun tulenkantajiin. Vuonna 1932 Vala her\u00e4tti henkiin jo kerran lopetetun <i>Tulenkantajat<\/i>-lehden ja julkaisi sit\u00e4 talvisotaan saakka. Sananvapautta ja ihmisoikeuksia julistanut \u201dtoinen tulenkantajuus\u201d ker\u00e4si joukkoihinsa p\u00e4\u00e4asiassa nuoria vasemmistointellektuelleja, eiv\u00e4tk\u00e4 alkuper\u00e4isen ryhm\u00e4n j\u00e4senet innostuneet tulenkantaja-nimen uudesta k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksesta. Vala piti itse uusien tulenkantajien toimintaa suorana 20-luvun jatkumona, eik\u00e4 suostunut luopumaan nimen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>Tulenkantajia k\u00e4sittelev\u00e4 historiantutkimus on ollut v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Varsinkin 30-luvun tulenkantajien historia on menett\u00e4nyt t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 paljon itsen\u00e4isyydest\u00e4\u00e4n. Kirjallisuushistorian ulkopuolisena ilmi\u00f6n\u00e4 toista tulenkantajuutta on k\u00e4sitelty p\u00e4\u00e4asiassa osana 30-luvun kansanrintamaa ja kulttuurij\u00e4rjest\u00f6 Kiilan esiasteena.<\/p>\n<h3>K\u00e4sitehistorian n\u00e4k\u00f6kulma<\/h3>\n<p>Tulevassa v\u00e4it\u00f6skirjassani tutkin tulenkantajia k\u00e4sitehistoriallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tarkoituksenani on selvitt\u00e4\u00e4, miss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 tulenkantajat-nime\u00e4 sotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana k\u00e4ytettiin. Mit\u00e4 muuta kuin kirjallisuuden aikalaiset nimeen liittiv\u00e4t? Jatkuvuuksien havainnointi koko sotienv\u00e4liselt\u00e4 ajalta tuo uusia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 tulenkantajien historiakuvaan ja problematisoi kirjallisuushistoriallisen tulkinnan. Erkki Valan tavoin en silti l\u00e4hesty kirjallisuushistoriallista traditiota \u201dvanhoillisena\u201d, vaan olennaisena apuna tieteidenv\u00e4lisess\u00e4 keskustelussa.<\/p>\n<p><i>Matti Mieskonen on Suomen historian jatko-opiskelija.<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tulenkantajien historiakuvassa korostuu 1920-luku ja kirjallisuus. Historiantutkimus tuo uutta tietoa maailmansotien v\u00e4lisen ajan kulttuuriliikkeest\u00e4. Kirjallisuushistorian perint\u00f6 \u201dKun muissa Pohjoismaissa sotienv\u00e4list\u00e4 aikaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yhten\u00e4isen\u00e4 jaksona, yritt\u00e4v\u00e4t vanhoilliset kirjallisuuspiirit selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomessa muka 1920-luku ja 1930-luku ovat kaksi eri asiaa ja ett\u00e4&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":998,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,245],"class_list":["post-1032","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-suomen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1032},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":245,"label":"Suomen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/11\/BANNERI_TUTK_Mieskonen.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Matti Mieskonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":245,"name":"Suomen historia","slug":"suomen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":245,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":39,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1032","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1032"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1032\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10296,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1032\/revisions\/10296"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/998"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1032"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1032"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1032"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}