{"id":1038,"date":"2014-11-10T08:47:21","date_gmt":"2014-11-10T06:47:21","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1038"},"modified":"2019-04-17T14:21:12","modified_gmt":"2019-04-17T11:21:12","slug":"tiedetta-ja-taidetta-yhdistavan-tutkimushankkeen-tavoitteena-hyppy-yksikielisyydesta-monikielisyyteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/tiedetta-ja-taidetta-yhdistavan-tutkimushankkeen-tavoitteena-hyppy-yksikielisyydesta-monikielisyyteen\/","title":{"rendered":"Tiedett\u00e4 ja taidetta yhdist\u00e4v\u00e4n tutkimushankkeen tavoitteena hyppy yksikielisyydest\u00e4 monikielisyyteen"},"content":{"rendered":"

Vuoden alussa alkaneessa monikielisyytt\u00e4 kirjallisuuden ilmi\u00f6n\u00e4 luotaavassa tutkimusprojektissa on mukana tutkijoiden lis\u00e4ksi taiteilijoita, jotka tuovat omanlaisensa n\u00e4k\u00f6kulman aiheeseen.<\/p>\n

\u201dOikeastaan Kirjallisuuden monikielisyys Suomessa<\/i> -hanke<\/a> oli monen asian iloinen yhteensattuma\u201d, hankkeen johtaja, kotimaisen kirjallisuuden tutkija Heidi Gr\u00f6nstrand kertoo. \u201dSuomalaisen kirjallisuuden kent\u00e4ll\u00e4 on viime vuosina k\u00e4yty paljon keskustelua monikielisyydest\u00e4. Lis\u00e4ksi Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6 on vahvasti tukenut aiheen tutkijoita ja monikielisyytt\u00e4 toteuttavia taiteilijoita.\u201d<\/p>\n

\"Tutkimusryhm\u00e4n<\/a>
Tutkimusryhm\u00e4n taukohetki Sirkkalassa: (takana vasemmalta) Olli L\u00f6ytty, Ralf Kauranen, Mika Lietz\u00e9n, (keskirivi vasemmalta) Kukku Melkas, Julia Tidigs, Zinaida Lind\u00e9n, ja (edess\u00e4) Heidi Gr\u00f6nstrand. Kuva: Tilda Junko.<\/figcaption><\/figure>\n

Vaikka kyseess\u00e4 on nykykulttuuria tutkiva hanke, my\u00f6s ilmi\u00f6n historiallisiin ulottuvuuksiin on tarkoitus tarttua. Gr\u00f6nstrandin mukaan Suomessa monikielisyydest\u00e4 keskusteltaessa juututaan usein k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n vain suomen ja ruotsin suhdetta. \u201dJulkisessa keskustelussa on j\u00e4m\u00e4hdetty hyvin yksinkertaistaviin asetelmiin. Luullaan esimerkiksi, ett\u00e4 kaksikieliseksi voi tulla vain jos vanhemmat puhuvat lapselle kahta eri kielt\u00e4. Todellisuudessa monikielisyyden variaatioita on valtavasti\u201d, Gr\u00f6nstrand huomauttaa.<\/p>\n

\u201dToisin kuin ajatellaan, monikielisyys ei koske ainoastaan maahanmuuttajia vaan my\u00f6s valtakulttuuria\u201d, Gr\u00f6nstrand sanoo. Globalisaatio ulottuu Suomeen asti ja esimerkiksi maahanmuutto on muuttanut suomalaisen kirjallisuuden kielikarttaa huomattavasti. \u201dSe pakottaa kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota uudella tavalla kielt\u00e4 koskeviin kysymyksiin.\u201d<\/p>\n

Monikielisyyden vastakohta, yksikielisyys, on jo nyt noussut t\u00e4rke\u00e4ksi osaksi tutkimusta. \u201dYksikielisyyden ajatuksen kautta etsimme vastausta siihen, miksi monikielisyys ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n hyvin kapeasti julkisessa keskustelussa. Pyrimme kyseenalaistamaan yksikielisyyden k\u00e4sitteen ja samalla edist\u00e4m\u00e4\u00e4n monikielisten taiteilijoiden p\u00e4\u00e4sy\u00e4 taiteen kent\u00e4lle ja sit\u00e4, ett\u00e4 suomalainen kirjallisuus ymm\u00e4rrett\u00e4isiin entist\u00e4kin moni-ilmeisemmin.\u201d<\/p>\n

Omael\u00e4m\u00e4kerroista sarjakuvaan ja julkiseen keskusteluun<\/h3>\n

Hankkeen ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu viiden tutkijan lis\u00e4ksi kirjailija ja sarjakuvantekij\u00e4. \u201dTieteen ja taiteen yhteisty\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4 osa hankkeemme profiilia. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa aiheesta keskustelun ja uudenlaisten ty\u00f6skentelytapojen kautta\u201d, Gr\u00f6nstrand kertoo.<\/p>\n

Kolmivuotinen hanke koostuu ty\u00f6ryhm\u00e4n erimittaisista osahankkeista. Gr\u00f6nstrand itse tutkii omael\u00e4m\u00e4kerrallisia monikielisyyden esityksi\u00e4, Olli L\u00f6ytyn tutkimuksen keski\u00f6ss\u00e4 on irakilaissyntyisen Hassan Blasimin tuotannon levi\u00e4minen yli kansallisten rajojen. Ralf Kaurasen tutkimuskohteena ovat monikielisyyden erilaiset ilmentym\u00e4t sarjakuvissa, ja Kukku Melkas tutkii Runeberg-palkintoa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 julkista keskustelua. Julia Tidigs tuo tutkimukseen institutionaalisen ulottuvuuden pureutumalla monikielisyytt\u00e4 koskevaan keskusteluun suomenruotsalaisissa sanomalehdiss\u00e4.<\/p>\n

Ryhm\u00e4n taiteilijaj\u00e4senet, kirjailija Zinaida Lind\u00e9n ja sarjakuvataiteilija Mika Lietz\u00e9n tekev\u00e4t osana hanketta omaa taiteellista ty\u00f6t\u00e4\u00e4n, eli tuottavat kirjallisuutta ja sarjakuvaa aiheen tiimoilta. Ty\u00f6ryhm\u00e4 kokoontuu my\u00f6s s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti keskustelemaan niin tieteellisist\u00e4 kuin kaunokirjallisista teksteist\u00e4, ja esimerkiksi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 he k\u00e4viv\u00e4t yhdess\u00e4 l\u00e4pi Lietz\u00e9nin tekeill\u00e4 olevaa sarjakuvak\u00e4sikirjoitusta.<\/p>\n

Ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4 hankkeessa toteutetaan sarja ty\u00f6pajoja, joista osa on avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille. \u201dHankkeen my\u00f6t\u00e4 on tarkoitus ottaa askel pois ajatuksesta, ett\u00e4 monikielisyys olisi ainoastaan lingvistien osa-aluetta. Ty\u00f6pajoihin kutsutaan vieraaksi eri alojen tutkijoita ja taiteilijoita, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t monikielisyytt\u00e4 tuotannossaan\u201d, Gr\u00f6nstrand kertoo.<\/p>\n

Monikielisyyden omakohtaisuus<\/h3>\n

Monet ty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4senist\u00e4 ovat itse kaksi- tai monikielisi\u00e4, mink\u00e4 Gr\u00f6nstrand my\u00f6nt\u00e4\u00e4 vaikuttavan eri tavoin paitsi aihevalintoihin my\u00f6s ty\u00f6skentelyyn. H\u00e4nen mukaansa tutkijalla ei kuitenkaan tarvitse olla omakohtaista kokemusta tutkimastaan aiheesta. \u201dTutkimusaihetta ei ole pakko l\u00e4hesty\u00e4 henkil\u00f6kohtaisista kokemuksista k\u00e4sin, mutta sekin on yksi mahdollisuus. Olemmekin pohtineet sit\u00e4, kuinka paljon meid\u00e4n pit\u00e4isi avata omaa henkil\u00f6historiaamme. Ainakaan emme yrit\u00e4 kielt\u00e4\u00e4 sen vaikutusta kysymyksenasetteluihin\u201d, Gr\u00f6nstrand pohtii.<\/p>\n

Ty\u00f6ryhm\u00e4n omasta monikielisyydest\u00e4 johtuen yhteinen ty\u00f6skentelykieli m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy aina tilanteen mukaan. \u201dYleens\u00e4 puhumme vaihdellen suomea ja ruotsia, tarvittaessa turvaudutaan englantiin\u201d, Gr\u00f6nstrand sanoo. \u00a0H\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4 suomen usein dominoivan, kun ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n Turun yliopiston suomenkielisess\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. \u201dV\u00e4lill\u00e4 meid\u00e4n kommunikointi on kuitenkin sellaista kielten sekamelskaa\u201d, Gr\u00f6nstrand kertoo nauraen.<\/p>\n

Aura Nikkil\u00e4 on taidehistorian opiskelija, joka toimi historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen harjoittelijana kes\u00e4ll\u00e4 2014.<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuoden alussa alkaneessa monikielisyytt\u00e4 kirjallisuuden ilmi\u00f6n\u00e4 luotaavassa tutkimusprojektissa on mukana tutkijoiden lis\u00e4ksi taiteilijoita, jotka tuovat omanlaisensa n\u00e4k\u00f6kulman aiheeseen. \u201dOikeastaan Kirjallisuuden monikielisyys Suomessa -hanke oli monen asian iloinen yhteensattuma\u201d, hankkeen johtaja, kotimaisen kirjallisuuden tutkija Heidi Gr\u00f6nstrand kertoo. \u201dSuomalaisen kirjallisuuden kent\u00e4ll\u00e4 on…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":1013,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,329],"class_list":["post-1038","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kotimainen-kirjallisuus"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1038},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":329,"label":"kotimainen kirjallisuus"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/11\/BANNERI_TUTK_Nikkil\u00e4_Monikielisyys.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"aeliirutufi","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":329,"name":"kotimainen kirjallisuus","slug":"kotimainen-kirjallisuus","term_group":0,"term_taxonomy_id":329,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":33,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1038","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1038"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1038\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4208,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1038\/revisions\/4208"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1013"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1038"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1038"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1038"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}