{"id":1059,"date":"2014-11-10T08:50:24","date_gmt":"2014-11-10T06:50:24","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1059"},"modified":"2024-05-14T15:49:10","modified_gmt":"2024-05-14T12:49:10","slug":"te-karsitte-toivonne-tahden-turun-vankileirin-muistaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/te-karsitte-toivonne-tahden-turun-vankileirin-muistaminen\/","title":{"rendered":"\u201dTe k\u00e4rsitte toivonne t\u00e4hden\u201d \u2013 Turun vankileirin muistaminen"},"content":{"rendered":"

Sirkkalan kasarmi lukeutuu Museoviraston 2009 m\u00e4\u00e4rittelemiin valtakunnallisesti merkitt\u00e4viin rakennettuihin kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6ihin. Kaksikymment\u00e4 vuotta sitten Kurjenkaivonkent\u00e4n rinteeseen, nykyisen Historicumin alapuolelle, pysytettiin muistomerkki Turun vankileirin muistoksi.<\/p>\n

\"Kurjenkaivonkent\u00e4n<\/a>
Kurjenkaivonkent\u00e4n rinteess\u00e4 lep\u00e4\u00e4v\u00e4 Turun vankileirin muistomerkki j\u00e4\u00e4 monelta huomaamatta. Kuva: Anne Heimo.<\/figcaption><\/figure>\n

Nyky\u00e4\u00e4n Sirkkalan kampuksena tunnetun alueen historia on monivaiheinen. Vuodesta 1846 krenat\u00f6\u00f6ritarkk’ampujapataljoonan asemapaikkana toiminut kasarmi siirtyi Oolannin sodan j\u00e4lkeen vuonna 1857 ven\u00e4l\u00e4issotilaiden haltuun. Suomen sis\u00e4llissodan aikana ven\u00e4l\u00e4isten sotilaiden poistuttua valkoiset joukot ottivat kasarmin haltuunsa ja perustivat alueelle punavankileirin.<\/p>\n

Olosuhteet piikkilanka-aidan ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4ll\u00e4 Turun vankileirill\u00e4 olivat kurjat, mutta eiv\u00e4t yht\u00e4 ankarat kuin monella muulla vankileireill\u00e4, kuten Lahden Hennalassa tai \u201dluurankotehtaana\u201d kutsutulla Tammisaaren leirill\u00e4. Huhtikuussa perustetun vankileirin vankim\u00e4\u00e4r\u00e4 oli suurimmillaan kes\u00e4kuussa 1918, noin 3300. Vangit olivat enimm\u00e4kseen muualta kuin Turun seudulta kotoisin olevia nuoria miehi\u00e4, mutta joukossa oli my\u00f6s 160 naista. Suomen Sotasurmat 1914\u20131922 -rekisterin mukaan Turun vankileirill\u00e4 kuoli yli 170 vankia erilaisiin sairauksiin, mutta vain yksi n\u00e4lk\u00e4\u00e4n. Yksi pakoa yritt\u00e4nyt vanki teloitettiin. Leiri suljettiin 1. hein\u00e4kuuta 1919.<\/p>\n

Sodan uhrit ja muistamisen vaikeus<\/h3>\n

Suomessa vuonna 1918 k\u00e4ydyn sis\u00e4llissodan ja sen raskaiden j\u00e4lkiseurauksien muistaminen on yh\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4. Marraskuun lopulla Turun yliopistossa v\u00e4ittelev\u00e4 Turun museokeskuksen intendentti Riitta Kormano toteaa taidehistorian alaan kuuluvassa v\u00e4it\u00f6skirjassaan Sotamuistomerkki Suomessa: Voiton ja tappion modaalista sovittelua<\/i>, ett\u00e4 \u201d Vihollisryhmien, tappiollisten sotilaiden, teloitettujen, rintamakarkureiden, vankina kuolleiden tai etnisten vainojen uhrien kuolinpaikat ja haudat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t vaikeita poliittisia ja h\u00e4pe\u00e4llisi\u00e4 merkityksi\u00e4. Uhrien muistokultti mahdollistuu vasta vallanvaihdoksen synnytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sosiaalisessa paineessa\u201d.<\/p>\n

\"Ty\u00f6v\u00e4enj\u00e4rjest\u00f6t<\/a>
Ty\u00f6v\u00e4enj\u00e4rjest\u00f6t muistavat Turun vankileirill\u00e4 kuolleita muistomerkin vuosip\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Kuva on otettu 24.9.2013. Kuva: Anne Heimo.<\/figcaption><\/figure>\n

Turun piirustuskoulun rehtorin, taiteilija Ismo Kajanderin suunnittelema ja Turun Aikuiskoulutuskeskuksen metallipuolen opettajan Reijo M\u00f6tt\u00f6sen toteuttama Turun vankileirin muistomerkki pysytettiin Turunp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 18. syyskuuta 1994. Teos oli lahja hankkeen alkuunpanijalle Nils Robert af Ursinin rahaston silloiselle asiamiehelle Reino Lemmetyiselle. Hanketta tukivat my\u00f6s muut tahot, kuten Tammisaaren punavankileirin rahasto.<\/p>\n

Riitta Kormano n\u00e4kee, ett\u00e4 teoksessaan Kajander kyseenalaisti perinteisen muistomerkin formaalisen logiikan suunnittelemalla kohoavan merkin sijaan maassa lep\u00e4\u00e4v\u00e4n merkin. Raudasta valmistuttu risti lep\u00e4\u00e4 maata my\u00f6den osin kallioon uponneena v\u00e4h\u00e4eleisen\u00e4 paikan merkkin\u00e4, rastina, jonka keskell\u00e4 sijaitsee pienen py\u00f6re\u00e4n pallon muotoinen karttapiste \u201d583\u201d. Teoksen voi n\u00e4hd\u00e4 monella tavalla, kuten sortuneena kompassiruusuna, joka ilmaisee yksinkertaisella tavalla muiston paikan tai vaikkapa kaadettuna ristin\u00e4 sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen vasemmistossa vahvistuneen kirkonvastaisuuden tai ateismin kontekstissa. Muistomerkin teksti on pitk\u00e4aikaisen turkulaisen kansanedustajan Pertti Paasion kyn\u00e4st\u00e4: \u201dTe k\u00e4rsitte toivonne t\u00e4hden\u201d. (Turun P\u00e4iv\u00e4lehti<\/i> 7.9.1994.) Lehtihaastattelussa Ismo Kajander toteaakin, ett\u00e4 \u201dTeos ei ole syyt\u00f6s, eik\u00e4 uuden uhoilun merkki\u201d ja kertoo vaatineensa, ett\u00e4 teosta varten ei kaadeta puita eik\u00e4 rakenneta mahtipontisia jalustoja (Turun P\u00e4iv\u00e4lehti<\/i> 20.9.1994).<\/p>\n

Anne Heimo on folkloristiikan tutkijatohtori.<\/i><\/p>\n

Riitta Kormano v\u00e4ittele 29.11.2014 klo 13.00 (Tauno Nurmela -sali). H\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa Sotamuistomerkki Suomessa. Voiton ja tappion modaalista sovittelua <\/i>julkaistaan Annales-sarjassa ja se on luettavissa Doria-julkaisuarkistossa marraskuun puoliv\u00e4list\u00e4 l\u00e4htien.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sirkkalan kasarmi lukeutuu Museoviraston 2009 m\u00e4\u00e4rittelemiin valtakunnallisesti merkitt\u00e4viin rakennettuihin kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6ihin. Kaksikymment\u00e4 vuotta sitten Kurjenkaivonkent\u00e4n rinteeseen, nykyisen Historicumin alapuolelle, pysytettiin muistomerkki Turun vankileirin muistoksi. Nyky\u00e4\u00e4n Sirkkalan kampuksena tunnetun alueen historia on monivaiheinen. Vuodesta 1846 krenat\u00f6\u00f6ritarkk’ampujapataljoonan asemapaikkana toiminut kasarmi siirtyi Oolannin sodan…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":994,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83,113],"tags":[251,2353,161,293],"class_list":["post-1059","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","category-tapahtumat","tag-folkloristiikka","tag-hiiskuttua","tag-sirkkala","tag-taidehistoria"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1059},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"},{"value":113,"label":"Tapahtumat"}],"post_tag":[{"value":251,"label":"folkloristiikka"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":161,"label":"Sirkkala"},{"value":293,"label":"taidehistoria"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/11\/BANNERI_TAPAH_Heimo.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Anne Heimo","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0},{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":251,"name":"folkloristiikka","slug":"folkloristiikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":251,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":48,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":161,"name":"Sirkkala","slug":"sirkkala","term_group":0,"term_taxonomy_id":161,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":13,"filter":"raw"},{"term_id":293,"name":"taidehistoria","slug":"taidehistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":293,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":20,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1059","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1059"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1059\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10288,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1059\/revisions\/10288"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/994"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1059"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1059"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1059"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}