{"id":10641,"date":"2024-07-23T17:09:23","date_gmt":"2024-07-23T14:09:23","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=10641"},"modified":"2024-07-23T17:09:23","modified_gmt":"2024-07-23T14:09:23","slug":"kulttuuriperintoa-ja-muistitietoa-tuberkuloosiparantolan-arki-tutuksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kulttuuriperintoa-ja-muistitietoa-tuberkuloosiparantolan-arki-tutuksi\/","title":{"rendered":"Kulttuuriperint\u00f6\u00e4 ja muistitietoa \u2013 tuberkuloosiparantolan arki tutuksi"},"content":{"rendered":"<p><strong>Monitieteisess\u00e4 Paimion parantolan arkea kartoittavassa tutkimushankkeessa ollaan kiinnostuneita ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja potilaiden kokemuksista ja muistoista. Muun muassa haastatteluista ja valokuvamateriaalista koostuva aineisto kertoo, millaista maailmallakin tunnetun parantolarakennuksen k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 oli el\u00e4\u00e4 ja ty\u00f6skennell\u00e4.<\/strong><\/p>\n<h2>Henkil\u00f6kohtaisesta julkista<\/h2>\n<p>Vuonna 1933 toimintansa aloittanut Alvar ja Aino Aallon suunnittelema Paimion parantola lopetti useiden muutosten j\u00e4lkeen toimintansa 2010-luvun puolessav\u00e4liss\u00e4. Vanhan tuberkuloosiparantolan seinien sis\u00e4ll\u00e4 on sittemmin ollut melko v\u00e4h\u00e4n toimintaa, mutta pikkuhiljaa rakennuksen arkkitehtoninen ja kulttuuriperinn\u00f6llinen arvostus ovat j\u00e4lleen lis\u00e4\u00e4ntyneet. Taiden\u00e4yttelyt, ravintola- ja majoitustoiminta sek\u00e4 opastetut kierrokset vet\u00e4v\u00e4t puoleensa. Mutta millaisena t\u00e4llainen parantola ja sen historia n\u00e4ytt\u00e4ytyy niille, jotka eiv\u00e4t sen arkea ole el\u00e4neet? Tai niille, jotka ovat?<\/p>\n<p>Paimion parantola muodosti oman tiiviin yhteis\u00f6ns\u00e4, johon kuului sek\u00e4 potilaita ett\u00e4 hoitohenkil\u00f6kuntaa, mutta my\u00f6s esimerkiksi kunnossapitohenkil\u00f6kuntaa. Hoitolaitoksesta kulttuuriperint\u00f6kohteeksi: kulttuurisia n\u00e4k\u00f6kulmia Paimion parantolaan -hankkeessa juuri n\u00e4iden henkil\u00f6iden muistot yhdist\u00e4v\u00e4t menneisyyden ja nykyisyyden. Hanke linkittyy etnologian, folkloristiikan ja museologian yhteiseen Nordic Voices: The use of oral history and personal memories in public history settings (2022\u20132024) -hankkeeseen.<\/p>\n<p>Hankkeiden yhteinen kosketuspinta l\u00f6ytyy henkil\u00f6kohtaisten muistojen julkista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pohtivasta l\u00e4hestymistavasta. Muistitiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen museoty\u00f6ss\u00e4 mahdollistaa merkityksellisen kohtaamisen, kun tietty yhteis\u00f6 on itse ollut mukana tuottamassa itse\u00e4\u00e4n koskevaa tietoa ja vaikuttamassa siihen, millainen kuva n\u00e4in muodostuu. Haastattelujen my\u00f6t\u00e4 syntyy k\u00e4sitys yksitt\u00e4isten ihmisten henkil\u00f6kohtaisista kokemuksista ja siit\u00e4, millaisia painotuksia ja merkityksi\u00e4 he niille antavat. Parantolan arjen kuvauksissa kuuluu muistitiedolle ominaisesti ajan monet kerrokset.<\/p>\n<h2>Aineetonta ja aineellista kulttuuriperint\u00f6<strong>\u00e4<\/strong><\/h2>\n<figure id=\"attachment_10642\" aria-describedby=\"caption-attachment-10642\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-10642\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/07\/IMG_20240516_142156_-1-225x300.jpg\" alt=\"Alaviistosta otettu kuva nousevista keltaisista portaista. Taka-alalla korkea ikkuna, josta n\u00e4kyy m\u00e4ntymets\u00e4\u00e4.\" width=\"300\" height=\"400\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/07\/IMG_20240516_142156_-1-225x300.jpg 225w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/07\/IMG_20240516_142156_-1-171x228.jpg 171w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/07\/IMG_20240516_142156_-1.jpg 750w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-10642\" class=\"wp-caption-text\">Keltaiset portaat ja m\u00e4ntymets\u00e4 ovat t\u00e4rke\u00e4 osa parantolalaisten muistoja. Kuva: Emma Uola.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Parantolan mennyt arki n\u00e4ytt\u00e4ytyy sit\u00e4 el\u00e4neiden muistoissa idyllisen\u00e4.\u00a0 Yhteis\u00f6llisyys, jota Paimion hengeksikin kutsutaan, korostuu haastatteluaineistossa selv\u00e4sti. Se on l\u00e4sn\u00e4 niin \u00e4\u00e4neen sanallistetussa kuin rivien v\u00e4liss\u00e4kin, sek\u00e4 yksitt\u00e4isiss\u00e4 muistoissa ja mielipiteiss\u00e4 ett\u00e4 \u00e4\u00e4nenpainoissa. Potilaiden aktiivinen yhdistystoiminta, heid\u00e4n parantumiseensa keskittyv\u00e4 ilmapiiri, henkil\u00f6kunnan v\u00e4linen arvostus ja yhteen hiileen puhaltaminen sek\u00e4 kaikin puolin toimiva ja viihtyis\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6 nousevat usein esille, vuosikymmenest\u00e4 toiseen.<\/p>\n<p>Arkea kuvataan j\u00e4rjestelm\u00e4llisen\u00e4, mutta tarpeen tullen joustavana. Tiukat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t on ymm\u00e4rretty tarpeellisiksi, vaikka niidenkin kiert\u00e4miseen on keksitty keinot. M\u00e4ntymets\u00e4n keskelle nousseeseen parantola-alueeseen aikanaan kuuluneet maatila, puutarha, j\u00e4tevedenpuhdistamo ja vedenpumppaamo, leipomo ja pesula sek\u00e4 muut yll\u00e4pito- ja oheistoiminnot varmistivat sen omavaraisuuden \u2013 ja tuberkuloosia pel\u00e4nneiden ulkopuolisten mielenrauhan. Parantolan alueelta ei juurikaan ollut tarvetta poistua. Siell\u00e4 oli kaikki tarpeellinen kodin ja ty\u00f6paikan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4heisyydess\u00e4.<\/p>\n<figure id=\"attachment_10644\" aria-describedby=\"caption-attachment-10644\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-10644\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/07\/IMG_20240516_152431_-1-225x300.jpg\" alt=\"Kuvassa valoisa potilassiiven k\u00e4yt\u00e4v\u00e4. K\u00e4yt\u00e4v\u00e4n sein\u00e4t ovat punertavan oranssit ja ovet tumman sinivihre\u00e4t. Kuva: Emma Uola.\" width=\"300\" height=\"400\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/07\/IMG_20240516_152431_-1-225x300.jpg 225w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/07\/IMG_20240516_152431_-1-171x228.jpg 171w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/07\/IMG_20240516_152431_-1.jpg 750w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-10644\" class=\"wp-caption-text\">Sis\u00e4tilojen v\u00e4rikkyys oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ensimm\u00e4isen kerroksen k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 sijaitsee nykyisin Parantolan huoneita -n\u00e4yttely. Kuva: Emma Uola.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Parantolan aineettoman menneisyyden ohella haastatteluaineistossa on l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s sen aineellisuus. Aineellisena kulttuuriperint\u00f6n\u00e4 rakennukseen p\u00e4\u00e4see tutustumaan ja t\u00e4llaisena alueella ja parantolan k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 voikin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jonkinlaisen yhteyden menneeseen. Aaltojen k\u00e4denj\u00e4lki, parantolan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heinen, luonnosta inspiroituva ja moderni yleisilme, puolustaa paikkaansa yhten\u00e4 maamme merkitt\u00e4vimmist\u00e4 rakennuksista. Kyseess\u00e4 on kokonaistaideteos, joka miltei el\u00e4\u00e4. K\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 kulkiessa rakennus todella tuntuu hengitt\u00e4v\u00e4n, kuten er\u00e4s haastateltava asian on ilmaissut. Keltaiset portaat tuovat auringon sis\u00e4lle, ja kun p\u00e4\u00e4ovi ja ruokasalin terassille viev\u00e4 ovi ovat auki, kulkee raikas tuulahdus l\u00e4pi p\u00e4\u00e4portaikon aina ensimm\u00e4isest\u00e4 kerroksesta seitsem\u00e4nteen saakka.<\/p>\n<p>Vaikka muutoksia on luonnollisesti tapahtunut vuosikymmenten aikana, on etenkin sairaalatoiminnan lakkaaminen erityisen kova paikka entisille parantolalaisille. Kriittisi\u00e4 \u00e4\u00e4ni\u00e4 on kuultavissa my\u00f6s 1980-luvun lopun muistoissa, kun parantola siirtyi Turun yliopistollisen keskussairaalan alaisuuteen ja Paimion henki alkoi rakoilla. Tutkijan silmin kerronnassa voi n\u00e4hd\u00e4 laajempiakin viitteit\u00e4 muuttuvasta yhteiskunnasta ja kulttuurista. Omana kyl\u00e4yhteis\u00f6n\u00e4\u00e4n Paimion parantola edustaa murroskohtaa menneen yhteis\u00f6llisyyden ja nykyisyyden irrallisuuden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<h2>Haastattelut tuovat et\u00e4isen l\u00e4helle<\/h2>\n<p>Ty\u00f6ni Nordic Voices -hankkeen tutkimusavustajana on tuonut Paimion parantolan hyvin l\u00e4helle. Rakennus ja sen kehitys tuberkuloosiparantolasta keuhko- ja sis\u00e4tautisairaalaksi oli tuttua itselleni jo entuudestaan. Hankkeen tiimoilta tekem\u00e4ni ty\u00f6 on kuitenkin syvent\u00e4nyt niin ymm\u00e4rryst\u00e4 kuin tiet\u00e4myst\u00e4kin. Olen haastattelut entisi\u00e4 potilaita ja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 heid\u00e4n lapsiaan ja jokainen uusi keskustelu tuo parantolan arjen ja tilat l\u00e4hemm\u00e4s. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 voisikin melkein sanoa, ett\u00e4 omalla kohdallani julkisesta on tullut henkil\u00f6kohtaista. Et\u00e4isesti tuttu rakennus historioineen on avautunut itselleni uusin tavoin siell\u00e4 el\u00e4neiden muistojen kautta.<\/p>\n<p>Monet vierailut alueella ovat nekin korostaneet itselleni kehittynytt\u00e4 suhdetta parantolaan. Osallistuessani opastetulle kierrokselle p\u00e4\u00e4sin vihdoin fyysisesti sis\u00e4lle siihen maailmaan, josta tapaamani parantolalaiset ovat minulle kertoneet. Samalla sain yhdistetty\u00e4 syntyneit\u00e4 mielikuvia todellisuuteen ja kokea ahaa-el\u00e4myksi\u00e4 tunnistaessani esineit\u00e4 tai maatessani kattoterassin makuutustuolilla.<\/p>\n<figure id=\"attachment_10643\" aria-describedby=\"caption-attachment-10643\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-10643\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/07\/IMG_20240614_110013_-1-225x300.jpg\" alt=\"Kolme asiakirjaa, joissa haastateltavia informoidaan tutkimuksesta ja pyydet\u00e4\u00e4n suostumus osallistumiseen ja aineiston arkistointiin. Kuva: Emma Uola\" width=\"300\" height=\"400\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/07\/IMG_20240614_110013_-1-225x300.jpg 225w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/07\/IMG_20240614_110013_-1-171x228.jpg 171w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/07\/IMG_20240614_110013_-1.jpg 750w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-10643\" class=\"wp-caption-text\">Haastateltavien muistot tallentuvat arkistoon. Kuva: Emma Uola.<\/figcaption><\/figure>\n<p>My\u00f6s parantolarakennuksen ymp\u00e4rist\u00f6 on tullut hyvin tutuksi haastattelujen aikana. Ruusukellarina tunnettu, l\u00e4hes huomaamaton ruumishuone veti pahaenteisesti katsetta puoleensa n\u00e4k\u00f6kent\u00e4n rajalla, vaikka ei ole ollut pitk\u00e4\u00e4n aikaan mink\u00e4\u00e4nlaisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Haastateltavien muistoissa usein esiin tulleet nimetkin persoonallisuuksineen ovat j\u00e4\u00e4neet mieleen. Kierrokselle osallistuessani pystyinkin kuvittelemaan ylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin kiikaroimassa asunnostaan varmistaakseen, ettei parantolan parvekkeilla rikota s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. M\u00e4ntymets\u00e4ss\u00e4 kiemurteleva serpentiinipolku tosin on viel\u00e4 kulkematta, samoin n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 on juhannuskokkojen ja rakkaustarinoiden tapahtumapaikkana toiminut Lemmenlampi. Niihin onneksi ehtii viel\u00e4 tutustua my\u00f6hemminkin. Kerran kerrottu ei kertomattomaksi muutu.<\/p>\n<p>Hankkeen aikana tehdyt haastattelut arkistoidaan Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkistoon.<\/p>\n<p><strong>Lis\u00e4tietoa:<\/strong><\/p>\n<ul>\n<li>Paimion parantola: <a href=\"https:\/\/paimiosanatorium.com\/fi\/etusivu\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/paimiosanatorium.com\/fi\/etusivu<\/a>.<\/li>\n<li>Hoitolaitoksesta kulttuuriperint\u00f6kohteeksi: kulttuurisia n\u00e4k\u00f6kulmia Paimion parantolaan -hanke: <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/paimionparantolatutkimushanke\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/blogit.utu.fi\/paimionparantolatutkimushanke<\/a>.<\/li>\n<li>NOS-HS -hanke Nordic Voices: the use of oral history and personal memories in public history settings (2022\u20132024): <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/nordicvoices\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">https:\/\/blogit.utu.fi\/nordicvoices<\/a>.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Aloituskuva: L\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 auringonvalossa kylpev\u00e4 ruokasali p\u00f6ytineen. Kuva: Emma Uola.<\/p>\n<p><em><br \/>\nKirjoittaja Emma Uola on folkloristiikan maisteriopiskelija ja toimi huhti-kes\u00e4kuun ajan NOS-HS-hankkeen tutkimusavustajana.\u00a0 <\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Monitieteisess\u00e4 Paimion parantolan arkea kartoittavassa tutkimushankkeessa ollaan kiinnostuneita ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja potilaiden kokemuksista ja muistoista. Muun muassa haastatteluista ja valokuvamateriaalista koostuva aineisto kertoo, millaista maailmallakin tunnetun parantolarakennuksen k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4 oli el\u00e4\u00e4 ja ty\u00f6skennell\u00e4. Henkil\u00f6kohtaisesta julkista Vuonna 1933 toimintansa aloittanut Alvar ja Aino&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4544,"featured_media":10645,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[2275],"tags":[251,2353,239],"class_list":["post-10641","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hankkeet","tag-folkloristiikka","tag-hiiskuttua","tag-hkt-laitos"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":10641},"taxonomy_info":{"category":[{"value":2275,"label":"Hankkeet"}],"post_tag":[{"value":251,"label":"folkloristiikka"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":239,"label":"HKT-laitos"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/07\/IMG_20240516_142746_-1-375x300.jpg",375,300,true],"author_info":{"display_name":"Emma Uola","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/paileiutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":2275,"name":"Hankkeet","slug":"hankkeet","term_group":0,"term_taxonomy_id":2278,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":26,"filter":"raw","cat_ID":2275,"category_count":26,"category_description":"","cat_name":"Hankkeet","category_nicename":"hankkeet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":251,"name":"folkloristiikka","slug":"folkloristiikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":251,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":48,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":239,"name":"HKT-laitos","slug":"hkt-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":239,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":52,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10641","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4544"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10641"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10641\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10648,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10641\/revisions\/10648"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10645"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10641"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10641"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10641"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}