{"id":10709,"date":"2024-09-26T09:39:48","date_gmt":"2024-09-26T06:39:48","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=10709"},"modified":"2024-09-26T09:39:48","modified_gmt":"2024-09-26T06:39:48","slug":"miten-avoin-tiede-nakyy-humanistin-akateemisessa-arjessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/miten-avoin-tiede-nakyy-humanistin-akateemisessa-arjessa\/","title":{"rendered":"Miten avoin tiede n\u00e4kyy humanistin akateemisessa arjessa?"},"content":{"rendered":"

\u201cNiin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4\u201d, sanoi humanisti Vanhalla Suurtorilla. Humanisti voi t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen \u2013 tai sen puuttumiseen \u2013 tutkimusty\u00f6ns\u00e4 eri vaiheissa. Avoimien ja yhteis\u00f6llisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen avulla voidaan lis\u00e4t\u00e4 sek\u00e4 tutkimuksen laatua ett\u00e4 sen vaikuttavuutta.<\/strong><\/p>\n

L\u00f6yd\u00e4t mielenkiintoisen tieteellisen artikkelin, joka vaikuttaa abstraktin perusteella suorastaan kriittisen t\u00e4rke\u00e4lt\u00e4 omalle tutkimuksellesi. Klikkaat toiveikkaana linkki\u00e4, mutta t\u00f6rm\u00e4\u00e4tkin maksumuuriin. Tuttua? Olet juuri kokenut, mit\u00e4 tieteen avoimuuden puuttuminen voi esimerkiksi konkreettisesti tarkoittaa.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 et itse usein edes huomaa maksumuurien olemassaoloa, koska oma tutkimusorganisaatiosi on solminut kansainv\u00e4lisen tiedekustantajan kanssa sopimuksen, joka mahdollistaa julkaisujen avoimen saatavuuden omille opiskelijoilleen ja henkil\u00f6kunnalleen. Ei siis ongelmaa, olettaen, ett\u00e4 ty\u00f6skentelet organisaatiossa, jolta t\u00e4m\u00e4 hoituu, ja jolla on siihen varaa my\u00f6s loppuvuoden budjetista.<\/p>\n

Toisessa tapauksessa saatat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 mielenkiintoisen artikkelin Open Access -lehdest\u00e4. T\u00e4m\u00e4kin lienee tuttua, varsinkin humanisteille, jotka lukevat usein paljon kotimaista tutkimusta. Vuoden <\/a>202<\/a>2 lopussa l\u00e4hes 80 prosenttia kotimaisista tiedejulkaisuista oli Tutkimustietovarannon mukaan avoimesti saatavilla<\/a>. Maailmanlaajuisesti vastaava luku lienee edelleen hiukan alle 60 prosenttia.<\/p>\n

Tutkittu tieto kaikille saavutettavaksi<\/h2>\n

Ovatko suomalaiset sitten erityisen avointa kansaa? Niin, no, totuushan on se, ett\u00e4 avoimen tieteen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 EU:n ett\u00e4 kansallisten instrumenttien my\u00f6t\u00e4 usein rahoituksen ehtona. Johan nyt on silakkamarkkinat, pilaavatko EU-direktiivit my\u00f6s kotimaisen tieteen autonomian? P\u00e4invastoin.<\/p>\n

Avoin tiede pyrkii nimenomaan tekem\u00e4\u00e4n tiedett\u00e4 tieteen ja yhteiskunnan ehdoilla. Digitalisaatio on mullistanut tutkimuksen avoimen saatavuuden, mutta se on samalla luonut uusia tarpeita my\u00f6s tutkimusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kehitt\u00e4miseen. Avoin tiede pyrkii p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tieteen perusolemukseen kuuluvan avoimuuden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t digitaaliseen toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n niin, ett\u00e4 pahinkin luddiitti p\u00e4\u00e4see kyytiin.<\/p>\n

Avoimien ja yhteis\u00f6llisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen avulla voidaan lis\u00e4t\u00e4 sek\u00e4 tutkimuksen laatua ett\u00e4 sen vaikuttavuutta. Kun tutkitusta tiedosta tehd\u00e4\u00e4n saavutettavaa kaikille riippumatta siit\u00e4, miss\u00e4 maassa he asuvat, ovatko he afflioituneena tutkimusorganisaatioon vai eiv\u00e4t, tai osaavatko he lukea tieteellist\u00e4 teksti\u00e4 tai esimerkiksi englantia, lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t viittausten lis\u00e4ksi my\u00f6s yhteiskunnalliset vaikutukset.<\/p>\n

Avoimuutta koko tutkimusprosessiin<\/h2>\n

Kuvitellaan, ett\u00e4 py\u00f6rittelet mieless\u00e4si tutkimuskysymyst\u00e4, ja p\u00e4\u00e4dyt lopputulokseen, ett\u00e4 vastaus l\u00f6ytyy vain laajan kyselytutkimuksen avulla. Vaikka tutkimuskysymys onkin tuore, tied\u00e4t, ett\u00e4 kohderyhm\u00e4\u00e4 koskevia kyselyit\u00e4 on toteutettu viime vuosina. Tarkistat Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston<\/a>, ja sielt\u00e4 l\u00f6ytyy kuin l\u00f6ytyykin avoimesti saatavilla oleva aineisto, jonka avulla p\u00e4\u00e4set aimo harppauksen eteenp\u00e4in. P\u00e4\u00e4t\u00e4t olla yhteydess\u00e4 aineiston ker\u00e4nneeseen tutkijaan \u2013 ehk\u00e4 t\u00e4st\u00e4 syntyykin mielenkiintoinen yhteisty\u00f6?<\/p>\n

Jatkaessasi tutkimusaiheen parissa alat pohtimaan, ottaako tutkimuksesi riitt\u00e4v\u00e4sti huomioon my\u00f6s tutkittavien n\u00e4k\u00f6kulman. Aineistosi on kattava, mutta parhainkin kysely on ennalta m\u00e4\u00e4ritelty ja rajattu ikkuna tutkimusaiheeseen. Osaisivatkohan tutkittavat ohjeistaa sinua eteenp\u00e4in sopivien ihmisten ja uudenlaisten kysymysten \u00e4\u00e4relle, haluaisivatko he kenties osallistua my\u00f6s tutkimuksen tekemiseen havainnoinnin roolissa?<\/p>\n

Kyll\u00e4, kansalaistiedett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s humanistisilla aloilla. Tiedontarpeiden t\u00e4ydent\u00e4misen lis\u00e4ksi joukkoistaminen sitouttaa tutkimusta kiinni yhteiskuntaan, silloin kun viestinn\u00e4st\u00e4 ja osallisuuden kokemuksista huolehditaan koko prosessin ajan. Ihmisill\u00e4 on halua vaikuttaa asioihin, ja tietointensiivinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko kaipaa \u00e4\u00e4ni\u00e4 kuuluviin my\u00f6s humanistisiin tutkimuskysymyksiin liittyen.<\/p>\n

Laaja-alainen ja monitieteellinen ymm\u00e4rrys<\/h2>\n

Avoimet julkaisut ovat usein ensimm\u00e4inen avoimesta tieteest\u00e4 mieleen tuleva asia, mutta avoin tiede kattaa paljon muutakin.<\/a> Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisessa koordinaatiossa<\/a> kokonaisuus on jaettu nelj\u00e4\u00e4n osaan: toimintakulttuurin avoimuus, tutkimusaineistojen avoimuus, julkaisujen avoimuus ja oppimisen avoimuus. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa muun muassa tutkimustuotoksen k\u00e4sitteen laajentamista dataan, menetelmiin ja oppimateriaaleihin, eli avoimen tieteen periaatteiden soveltamista koko tutkimusprosessiin.<\/p>\n

Moni humanisti mielt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 generalistiksi tai ty\u00f6skentelee muuten yhteiskunnan eri aloilla ilman korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen affiliaatiota. Ilman open access -artikkeleita, avoimia tutkimusaineistoja, yleistajuisia tiedejulkaisuja, kansalaistiedett\u00e4 ja muuta tieteen ja yhteiskunnan v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta suora maksuton yhteys akateemiseen arkeen kaventuisi monien humanistien osalta huomattavasti.<\/p>\n

Tieteen ja yhteiskunnan v\u00e4lisen vuorovaikutuksen kannalta humanisteilla on lis\u00e4ksi erinomaiset edellytykset laaja-alaiseen ja monitieteiseen ymm\u00e4rrykseen, jota monialaisen tiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen vaatii. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 tulevaisuudessa kaikille avoimen tutkitun tiedon hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 humanisteja tarvitaan entist\u00e4 enemm\u00e4n.<\/p>\n

Kuva: Yleis\u00f6kuva Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation Tiede avoimeksi – mist\u00e4 rahat tapahtumasta maaliskuussa 2023. Kuvaaja Anne Haapanen (TSV)<\/em><\/p>\n

Hanna Lahdenper\u00e4 on Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteerist\u00f6n asiantuntija. <\/em>Jonni Karlsson on Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteerist\u00f6n suunnittelija. <\/em>Elina Koivisto on Avoimen tieteen ja tutkimuksen sihteerist\u00f6n asiantuntija.<\/em>\u00a0<\/em>Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation sihteerist\u00f6 toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnassa (TSV)<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201cNiin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4\u201d, sanoi humanisti Vanhalla Suurtorilla. Humanisti voi t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 tieteen ja tutkimuksen avoimuuteen \u2013 tai sen puuttumiseen \u2013 tutkimusty\u00f6ns\u00e4 eri vaiheissa. Avoimien ja yhteis\u00f6llisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen avulla voidaan lis\u00e4t\u00e4 sek\u00e4 tutkimuksen laatua ett\u00e4 sen vaikuttavuutta….<\/p>\n","protected":false},"author":4544,"featured_media":10710,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2393,2353],"class_list":["post-10709","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-avoin-tiede","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":10709},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2393,"label":"avoin tiede"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/09\/AVOTT-rahoitustapahtuma_11-536x300.jpg",536,300,true],"author_info":{"display_name":"Hanna Lahdenper\u00e4, Jonni Karlsson, Elina Koivisto","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/paileiutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2393,"name":"avoin tiede","slug":"avoin-tiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":2396,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":4,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10709","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4544"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10709"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10709\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10714,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10709\/revisions\/10714"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10710"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10709"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10709"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10709"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}