{"id":10715,"date":"2024-09-26T09:37:11","date_gmt":"2024-09-26T06:37:11","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=10715"},"modified":"2024-09-26T09:37:11","modified_gmt":"2024-09-26T06:37:11","slug":"hiiskuttua-podcast-tutkimusinfra","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/hiiskuttua-podcast-tutkimusinfra\/","title":{"rendered":"Hiiskuttua podcast: Tutkimusinfra"},"content":{"rendered":"

Podcastissa Hanna-Mari Kupari keskustelee Elina M\u00e4ntyl\u00e4n kanssa tutkimusinfran ja avoimen tieteen k\u00e4sitteist\u00e4 ja mahdollisuuksista.<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n\n

 <\/p>\n

Podcastin tekstivastine<\/strong><\/p>\n

Puhujat:<\/p>\n

Haastateltavana Elina M\u00e4ntyl\u00e4 (EM)
\nHaastattelijana Hanna-Mari Kupari (HMK)<\/p>\n

(Alkumusiikki ja ohjelman nimi: Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu Hiiskuttua. Hiiskuttua podcast.)<\/p>\n

HMK: Tervetuloa! Olemme Hiiskuttua podcastissa. Tervetuloa vieraaksi ja voitko aloittaa kertomalla kuka olet n\u00e4in lyhyesti ja sitten mink\u00e4laisissa ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 olet t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4?<\/p>\n

EM: Hei kaikille kuuntelijoille. Olen Elina M\u00e4ntyl\u00e4. Olen t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kehitt\u00e4misasiantuntija innovaatiopalveluiden yksik\u00f6ss\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Turun yliopistossa. Ty\u00f6teht\u00e4viini kuuluu tutkimusInfrastruktuureihin, tutkimusdataan ja laboratorioihin liittyvien asioiden koordinointi ja aika usein ovat my\u00f6s p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4, ett\u00e4 kaikki ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole aina yhteen aihepiiriin liittyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Koulutukseltani olen v\u00e4itellyt tohtoriksi kyll\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 Turun yliopistosta eli olen filosofian tohtori ekologian alalta ja t\u00e4ysin toisenlainen aihepiiri, kuin t\u00e4m\u00e4 nykyinen ty\u00f6ni eli tutkin miten linnut l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t sellaiset puut, joissa on paljon toukkia, joita voisi sy\u00f6d\u00e4, eli mink\u00e4laisia signaaleja puut l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t linnuille ja mit\u00e4 aisteja linnut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Mutta kyll\u00e4 se tietty\u00e4 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyytt\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n nykyiseen ty\u00f6h\u00f6n. Eli t\u00f6rm\u00e4\u00e4n sellaisiin laitteisiin, joita olen tutkijana k\u00e4ytt\u00e4nyt. Nyt sitten koordinoin niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 edelleen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 yliopistossa.<\/p>\n

HMK: Joo kuinka kauan olet toiminut nyt n\u00e4iss\u00e4 ei-ekologian ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4?<\/p>\n

EM: Aika tasan kaksi vuotta sitten aloitin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 nykyty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

HMK: Onko sinulla tarkoitus toimia t\u00e4ss\u00e4 jonkin hankkeen puitteissa vai pidemp\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

EM: Ihan vakituinen ty\u00f6sopimus on.<\/p>\n

HMK: Joo, eli nyt sitten v\u00e4h\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4lle j\u00e4\u00e4 lintumaailma?<\/p>\n

EM: Se on oman ty\u00f6n ohessa teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

HMK: Mietin ett\u00e4 voisitko m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ensin kuulijoillemme, mit\u00e4 tarkalleen tarkoittaa k\u00e4site tutkimusinfra.<\/p>\n

EM: T\u00e4m\u00e4 onkin eritt\u00e4in hyv\u00e4 kysymys \u2212 aina kaikki t\u00e4mm\u00f6iset viralliset dokumentit, joissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n tutkimusinfrastruktuureja, alkaa sill\u00e4, ett\u00e4 miten t\u00e4ll\u00e4 kertaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4. Voin kertoa miten Suomen akatemia m\u00e4\u00e4rittelee sen. Ja t\u00e4m\u00e4 on aika laaja eli tutkimusinfrastruktuuri voi olla v\u00e4line, laitteisto, tietoverkko, tietokanta, aineisto tai palvelu. Mutta yhteist\u00e4 on se, ett\u00e4 ne mahdollistavat tutkimusty\u00f6n, edist\u00e4v\u00e4t tutkimusyhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 vahvistavat n\u00e4it\u00e4 tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia ja osaamista.<\/p>\n

Toi kaikki \u2212 hirve\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4. Sen lis\u00e4ksi tutkimusinfra voi olla keskitettyj\u00e4, hajautettuja tai virtuaalisia kokonaisuuksia. Tai sitten n\u00e4iden yhdistelmi\u00e4. Ja sitten totta kai Euroopassa on hyvin laajoja kansainv\u00e4lisi\u00e4 kokonaisuuksia, joista my\u00f6s puhutaan infrastruktuureina, mutta Turun yliopisto on itse m\u00e4\u00e4ritellyt t\u00e4m\u00e4n ehk\u00e4 hieman helpommin. Eli se on se, ett\u00e4 tutkimusinfrastruktuuri on enemm\u00e4n kuin yksi laite.<\/p>\n

HMK: Kuulostaa aika napakalta. Joo. Tuo on aika iso tuommoinen k\u00e4sitepari tutkimus- ja innovaatiokapasiteetti. Miten m\u00e4\u00e4rittelisit ensimm\u00e4isen vuoden perustutkinto-opiskelijalle ett\u00e4 mit\u00e4 se tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?<\/p>\n

EM: Mielenkiintoista. Ett\u00e4 tutkimuksella aina halutaan tuottaa jotain uutta tietoa. N\u00e4ist\u00e4 halutaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 innovaatio-termi\u00e4. Se kuulostaa paljon hienommalta kuin uusi tieto, niin ehk\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 on joku tutkimusinfrastruktuuri, joka koetaan niin t\u00e4rke\u00e4ksi, ett\u00e4 joku Suomen akatemia tai Turun yliopisto haluaa sit\u00e4 tukea tai rahoittaa niin sen pit\u00e4\u00e4 tuottaa jotain uutta tietoa eli innovaatioita.<\/p>\n

HMK: Joo, ihan hyvin sanottu. No kun t\u00e4m\u00e4 on humanistisen tiedekunnan podcast Hiiskuttua, niin miten sanoisit, ett\u00e4 nimenomaan humanistille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 tutkimusinfrasta?<\/p>\n

EM: Katsoin meid\u00e4n Turun yliopiston tiekartalta kaikkien tutkimusinfrastruktuurit, joita t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ja siell\u00e4 humanistiseen tiedekuntaan kuuluu muutamia tutkimusinfrastruktuureja, jotka p\u00e4\u00e4osin on kielen tutkimukseen liittyvi\u00e4, mik\u00e4 ei varmaan sin\u00e4ns\u00e4 ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Siell\u00e4 on ensinn\u00e4kin t\u00e4llainen monikansallinen FIN-CLARIN, joka on osa eurooppalaista CLARIN-infrastruktuureja, eli t\u00e4m\u00e4 on osa isoja eurooppalaisia yhteisty\u00f6verkostoja ja sit\u00e4 suomalainen kansalainen kielipankki on osa sitten t\u00e4t\u00e4, mutta sitten muissakin maissa on vastaavia kuin meid\u00e4n kielipankkimme.<\/p>\n

Ja sitten taas Turun yliopistossa on on sitten t\u00e4m\u00e4 oma eli t\u00e4m\u00e4 UTU-Digilang infrastruktuuri ja nyt huomasin huomanistisen tiedekunnan nettisivuilta, ett\u00e4 teill\u00e4 on kaikenlaisia muitakin tutkimus infrastruktuureja mitk\u00e4 eiv\u00e4t ole tiekartallamme, niin sellaisia voisi samalla mietti\u00e4, ett\u00e4 haluaisitteko liitty\u00e4 meid\u00e4n tiekartallemme, mutta kaikenlaista muuta l\u00f6ytyy siell\u00e4 mit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ja sitten toinen on iso osa humanistisen tiedekunnan nykyisi\u00e4, struktuuria on Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkisto eli HKTL arkisto. Sill\u00e4 on oma erityinen asema humanistisen tiedekunnan tiekartalla, koska pari vuotta sitten Turun yliopisto sopi opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n kanssa, ett\u00e4 me tallennamme kansainv\u00e4lisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 tutkimusaineistoja pitk\u00e4aikaiss\u00e4ilytykseen ja ett\u00e4 HKTL arkisto on t\u00e4mm\u00f6inen pilotti siin\u00e4.<\/p>\n

Siit\u00e4 on melkein vuosi, kun saimme ensimm\u00e4isen aineistopaketin tallennettua t\u00e4h\u00e4n pitk\u00e4aikaiss\u00e4ilytykseen. Pitk\u00e4aikaiss\u00e4ilytyksen tarkoitus on se, ett\u00e4 se aineisto pysyy tallessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n\u00e4 vuosia, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuosikymmeni\u00e4 tai jopa vuosisatoja sen takia, ett\u00e4 ne ovat kansallisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 aineistoja. Ja t\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4inen aineisto ja my\u00f6s seuraavat, mit\u00e4 tuolta HKTL arkistosta on toivottavasti viel\u00e4 loppuvuodesta tulossa, ovat utsjokelaiseen saamelaiskyl\u00e4\u00e4n Talvadakseen liittyvi\u00e4 valokuvia ja haastatteluja ja muuta vastaavaa.<\/p>\n

HMK: No, miten t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy perustutkinto opiskelijoille? T\u00f6rm\u00e4\u00e4k\u00f6 h\u00e4n joskus kielten alan edustajana esimerkiksi tuohon FIN-CLARIN kokonaisuuteen tai sitten HKTL arkistoon?<\/p>\n

EM: Sen tied\u00e4n, ett\u00e4 tuo HKTL arkisto on hyvin suosittu, ett\u00e4 sit\u00e4 on k\u00e4ytetty hy\u00f6dyksi kaikenlaisissa opinn\u00e4ytet\u00f6iss\u00e4. Varmaan kandi- ja graduty\u00f6h\u00f6nkin voi menn\u00e4 katsomaan, mit\u00e4 kaikkea aineistoa sielt\u00e4 l\u00f6ytyy. Kaikenlaista mahdollista. Olen kerran k\u00e4ynyt siell\u00e4 itse tutustumassa ja vaikka en ole sen alan tutkija, niin siell\u00e4 olisi kaikenlaista mielenkiintoista.<\/p>\n

HMK: Eli todellakin semmoista infrastruktuuria mik\u00e4 on kaikkien saavutettavissa, eik\u00e4 vain tietylle osalle tutkijoita tarkoitettu.<\/p>\n

EM: Ei, kyll\u00e4 n\u00e4m\u00e4 on tarkoitettu avoimiksi niin ett\u00e4 kaikki tiet\u00e4isiv\u00e4t, ett\u00e4 t\u00e4llaista on olemassa.<\/p>\n

HMK: Voiko n\u00e4it\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Turun yliopiston ulkopuolelta? Onko t\u00e4m\u00e4 suurelle yleis\u00f6lle avoimia?<\/p>\n

EM: Totta kai joo, ne ovat sill\u00e4 tavalla avoimia, ett\u00e4 tieto niist\u00e4 on olemassa mutta tietenkin tutkimusinfrastuktuurin omistaja saa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ehdot, ett\u00e4 miten saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

HMK: Onko sinulla jotain vinkki\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 miten humanistin kannattaisi l\u00e4hesty\u00e4 tutkimusinfraa? Tuntuuko se ehk\u00e4 humanistien mielest\u00e4 pelottavammalta kuin muiden tieteenalojen n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/p>\n

EM: Ei sen mielest\u00e4ni pit\u00e4isi olla. Tietysti yliopiston nettisivuilta l\u00f6ytyy listaus kaikista tutkimusinfrastruktuurieista ja sielt\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s yhteystiedot. Eli jos ei tunne sielt\u00e4 ket\u00e4\u00e4n ihmist\u00e4, niin voi laittaa s\u00e4hk\u00f6postia sitten ja kysy\u00e4.<\/p>\n

HMK: Eli t\u00e4h\u00e4n on saatavilla semmoista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tason apua jos kaipaa neuvoja, esimerkiksi gradua tehdess\u00e4.<\/p>\n

EM: Joo varmasti kaikki tutkimusinfrastruktuurin vastuuhenkil\u00f6t voivat olla avuksi.<\/p>\n

HMK: Joo. No sitten toinen aihepiiri meill\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n on tutkimusinfran ohella avoin tiede. Miten m\u00e4\u00e4rittelisit, mit\u00e4 tarkoittaa avoin tiede?<\/p>\n

EM: T\u00e4m\u00e4kin on taas t\u00e4llainen hyvin laaja k\u00e4site. Kansainv\u00e4lisesti m\u00e4\u00e4riteltyn\u00e4 avoin tiede on liike, joka pyrkii edist\u00e4m\u00e4\u00e4n avoimia toimintamalleja sek\u00e4 tieteess\u00e4 ett\u00e4 tutkimuksessa. Ja se pyrkii edist\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tutkimus ja siit\u00e4 saatavat tulokset olisivat avoimesti saatavia ja uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 ja samalla lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tieteellist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja tiedon jakamista, ett\u00e4 sek\u00e4 tiedemaailma ett\u00e4 yhteiskunta laajemminkin hy\u00f6tyisiv\u00e4t siit\u00e4 tiedosta. Ja ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tutkimustulokset, vaan avoimia pit\u00e4isi olla my\u00f6s menetelm\u00e4t. Mill\u00e4 tavoin tutkimus on tehty ja kaikki siihen liittyv\u00e4 \u2013 miten on arvioitu eri vaiheissa tutkimusta ja ett\u00e4 sekin olisi avointa, miten niit\u00e4 levitet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

HMK: Ent\u00e4 jos miettii, mit\u00e4 nimenomaan humanistin olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 avoimesta julkaisemisesta?<\/p>\n

EM: No t\u00e4ss\u00e4 kohtaa pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 t\u00e4mm\u00f6inen avoimen tieteen perusperiaate eli niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Ei ole avoimen tieteen tarkoitus, ett\u00e4 kaikki maailman tutkimustulokset ja aineistot ja menetelm\u00e4t ovat heti kaikkien saatavilla, vaan pit\u00e4\u00e4 aina tilannekohtaisesti mietti\u00e4.<\/p>\n

Koska kaikkia aineistoja ei voi avata, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaikkia menetelmi\u00e4k\u00e4\u00e4n. Eli kannattaa aina mietti\u00e4 mik\u00e4 on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ja onko se mahdollista. Jos esimerkiksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jotain sensitiivist\u00e4 aineistoa jossain tutkimuksessa, niin eih\u00e4n sit\u00e4 voi jakaa julkisesti ja tietysti voi vaan tavallaan kuvailla sen aineiston, mutta ei jakaa varsinaista aineistoa. Kannattaa l\u00e4hesty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 tekee tutkimuksesta niin avointa kuin mahdollista, eli ensin pohtia mik\u00e4 voi olla avointa ja vasta sen j\u00e4lkeen, ett\u00e4 mit\u00e4 ei voi avata.<\/p>\n

HMK: Olen yhdess\u00e4 haastattelussa kuullut kommentin, ett\u00e4 tutkija ei halua avata omaa aineistoa, koska se voisi kiinnostaa niin laajaa joukkoa esimerkiksi sukututkijoita tai muita tieteen ulkopuolisia toimijoita, ett\u00e4 siit\u00e4 tulisi heille itselleen kauhean kova kuormitus, kun tulisi yhteydenottoja niin paljon. Miten sin\u00e4 vastaat t\u00e4mm\u00f6iseen huoleen siit\u00e4, ett\u00e4 kun tutkija itse kuormittuu avoimen tieteen avoimesta datasta niin paljon, ett\u00e4 ei selvi\u00e4 en\u00e4\u00e4 yhteydenottojen kanssa.<\/p>\n

EM: Olen itsekin kuullut vastaavaa, kommentteja tutkijoilta ja t\u00e4m\u00e4 on ihan ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Ei se voi olla sen yhden tutkijan vastuulla vastata kaikkiin kyselyihin. Jos on t\u00e4mm\u00f6inen todella mielenkiintoinen aineisto, niin voisi mietti\u00e4, voisiko sen saada johonkin laajemman kokonaisuuden osaksi niin, ett\u00e4 joku muu taho tavallaan huolehtisi siit\u00e4 sitten my\u00f6hemmin, esimerkiksi juuri pitk\u00e4aikaiss\u00e4ilytys, jos on sen verran merkitt\u00e4v\u00e4 aineisto tai joku muu vastaava.<\/p>\n

HMK: Voisiko siin\u00e4 sitten yksitt\u00e4inen tutkija sitten ohjata eteenp\u00e4in niit\u00e4 kyselyit\u00e4 vai voisiko p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 vain tiettyn\u00e4 ajankohtana? Vai voiko vaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vastuu siirtyy sille loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle, sille ei-tutkijataustaiselle sukututkijalle esimerkiksi? Mit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n sanoisit?<\/p>\n

EM: Kuulostaa kaikki hyvilt\u00e4 vaihtoehdoilta. Pit\u00e4\u00e4 vaan mietti\u00e4, mik\u00e4 kuulostaa omassa tilanteessa parhaalta.<\/p>\n

HMK: Avoin tiede on varmaan ollut ehk\u00e4 tuolla luonnontieteiden saralla enemm\u00e4n semmoista valtavirtaa. En tied\u00e4, pit\u00e4\u00e4k\u00f6 mielikuva paikkaansa.<\/p>\n

EM: Voi hyvinkin olla. Joo.<\/p>\n

HMK: T\u00e4m\u00e4 on henkil\u00f6kohtainen n\u00e4kemys, mutta mist\u00e4 sitten t\u00e4mm\u00f6inen aihetta l\u00e4hestyv\u00e4 humanisti voi saada k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tason tukea siihen avoimeen julkaisemiseen parhaiten?<\/p>\n

EM: No Turun yliopistossa ja oikeastaan kaikissa yliopistoissa, kirjasto on se ensimm\u00e4inen, mit\u00e4 kannattaa l\u00e4hesty\u00e4. Eli yliopiston kirjastossa osataan vastata kaikkeen, varsinkin tieteellisten artikkeleiden avoimen julkaisemiseen liittyviss\u00e4 asioissa ja my\u00f6s tutkimusdatan avaamiseen liittyviss\u00e4 asioissa. Jos he eiv\u00e4t osaa vastata, niin voivat v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tiedon eteenp\u00e4in muille.<\/p>\n

HMK: Miten itse koet olleesi luomassa parempaa avoimen tieteen julkaisemista?<\/p>\n

EM: Aloitan siit\u00e4, miten itse tutkijana, jo ennen t\u00e4t\u00e4 nykyisen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4ni alkua. Muutaman viimeisimm\u00e4n tutkimuksen datat olen avannut jossain repositoriossa, jos siell\u00e4 on ollut lehden vaatimus, ett\u00e4 se data pit\u00e4\u00e4 olla julkaistuna. Ja eik\u00e4 se mielest\u00e4ni ollut niin hirve\u00e4n suuri homma, ett\u00e4 kun oli alun perinkin hyvin exceliin tallennettu ja selvitetty, niin kyll\u00e4 se onnistui ihan hyvin. Ja sitten my\u00f6s ne artikkelit, jotka on olleet avoimesti julkaistuja. Olen onneksi ollut semmoisessa ty\u00f6ryhmiss\u00e4, joissa on ollut rahaa.<\/p>\n

HMK: No niin, joo.<\/p>\n

EM: T\u00e4m\u00e4 on se kriittinen asia, ett\u00e4 onko rahaa julkaista avoimesti. Sitten t\u00e4ss\u00e4 nykyisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 olen mukana useammassakin kansallisessa ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4, jossa edistet\u00e4\u00e4n avointa tiedett\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kohdista. Eli t\u00e4m\u00e4n vuoden alussa ja ehk\u00e4 viime vuoden lopullakin olin kansallisessa ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4, joka kirjoitti kansallisen linjauksen tutkimusmenetelmien avoimuudesta. Eli se on osa laajempaa tutkimusaineistojen avoimuuden linjausta ja t\u00e4m\u00e4 menetelmien avoimuuden linjaus julkaistiin viime kes\u00e4kuussa ja se pit\u00e4isi nyt ottaa kaikissa tutkimusorganisaatioissa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n mahdollisimman pian.<\/p>\n

Sitten toisessa ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 \u2013 liittyy taas tutkimusinfrastruktuuriin my\u00f6s \u2013 parannellaan sit\u00e4 ohjeistusta mit\u00e4 Suomen akatemia antaa tutkimusinfrastruktuureille kun ne hakevat rahoitusta Suomen Akatemialta. Ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4 on tulossa iso Suomen akatemian rahoitushaku, niin tavallaan t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4isi olla valmis siihen menness\u00e4, ja meill\u00e4 on deadline vuodenvaihteessa siihen liittyen.<\/p>\n

HMK: Eli aika pian sitten on tulossa uusi.<\/p>\n

EM: Joo, se on melkein valmis. Eli kaksi kokousta viel\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 siit\u00e4. Kolmas on viel\u00e4 \u2013 \u00a0meill\u00e4 oli t\u00e4n\u00e4\u00e4n aamup\u00e4iv\u00e4ll\u00e4kin yksi kokous aiheesta kansallinen datamanagerikoulutus. Suomesta puuttuu koordinoitu koulutus. Ideana ett\u00e4 tutkimusorganisaatioissa olisi datamanagerit, jotka auttaisivat tutkijoita siin\u00e4, ett\u00e4 tutkijoiden ei tarvitse kaikkea dataan liittyv\u00e4\u00e4 asiaa tehd\u00e4 itse, vaan olisi keskitettyj\u00e4 datamanagereja jotka auttaisivat.<\/p>\n

Eli nyt t\u00e4m\u00e4 on semmoisessa vaiheessa, ett\u00e4 olemme hakeneet sille rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6lt\u00e4. Se on viel\u00e4 siell\u00e4 pohdinnassa, mutta sielt\u00e4 on tullut vinkki\u00e4 ett\u00e4 vaikuttaa hyv\u00e4lt\u00e4, eli olemme l\u00e4hes varmoja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 toteutuu ja jos kaikki menee suunnitellusti niin ensi vuoden syksyll\u00e4 alkaisi viidentoista opintopisteen koulutus. Se olisi moduulinen koulutus, josta saa valita haluaako suorittaa kaikki vai osan ja n\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin Tampereen yliopiston hoitaa sen, mutta kuka tahansa voi osallistua siihen.<\/p>\n

HKM: Mainitsit aihepiirist\u00e4, joka aina kiinnostaa humanisteja eritt\u00e4in paljon, eli rahan. Miten tuohon avoimen tieteen rahoituspuoleen voi saada tukea.<\/p>\n

EM: Suomen yliopistot ovat yhdess\u00e4 neuvotelleet tosi monien lehtikustantajien kanssa, ett\u00e4 ne kustantavat avoimen julkaisemisen kuluja. Ja sitten kaikissa isommissa tutkimushankkeissa kannattaa hakea erikseen rahaa avoimeen julkaisemiseen. Mutta ymm\u00e4rr\u00e4n hyvin itsekin moneen kertaan apurahatutkijana olleena, ett\u00e4 eih\u00e4n apurahatutkijalla ole useampaa tonnia laittaa mihink\u00e4\u00e4n artikkelin julkaisuun, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on semmoinen ongelma. Pit\u00e4isi maailmanlaajuisesti ratkaista jossain vaiheessa, toivottavasti pian.<\/p>\n

HMK: Onko sinulla ratkaisuja t\u00e4h\u00e4n? Mik\u00e4 olisi hyv\u00e4 ensimm\u00e4inen askel auttaa apurahatutkijoita saamaan lis\u00e4\u00e4 avoimia julkaisuja?<\/p>\n

EM: T\u00e4ss\u00e4kin kirjasto on avuksi, eli kyll\u00e4 sielt\u00e4 kannattaa kysy\u00e4. Siell\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n, mitk\u00e4 ovat semmoisia lehti\u00e4 omalta tieteenalalta, niin sanotusti ilmaisia lehti\u00e4. Kirjastosta osataan auttaa eteenp\u00e4in.<\/p>\n

HMK: Joo joo, kiitos paljon haastattelusta,<\/p>\n

EM: Kiitos.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Podcastissa Hanna-Mari Kupari keskustelee Elina M\u00e4ntyl\u00e4n kanssa tutkimusinfran ja avoimen tieteen k\u00e4sitteist\u00e4 ja mahdollisuuksista.     Podcastin tekstivastine Puhujat: Haastateltavana Elina M\u00e4ntyl\u00e4 (EM) Haastattelijana Hanna-Mari Kupari (HMK) (Alkumusiikki ja ohjelman nimi: Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan verkkojulkaisu Hiiskuttua. Hiiskuttua podcast.) HMK:…<\/p>\n","protected":false},"author":4544,"featured_media":10719,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[2395,119],"tags":[2393,2353,2397],"class_list":["post-10715","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-podcast","category-tutkimus-ja-opetus","tag-avoin-tiede","tag-hiiskuttua","tag-tutkimusinfra"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":10715},"taxonomy_info":{"category":[{"value":2395,"label":"Podcast"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2393,"label":"avoin tiede"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":2397,"label":"tutkimusinfra"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/09\/Julkaisu1-488x300.png",488,300,true],"author_info":{"display_name":"Elina M\u00e4ntyl\u00e4, Hanna-Mari Kupari","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/paileiutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":2395,"name":"Podcast","slug":"podcast","term_group":0,"term_taxonomy_id":2398,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":2,"filter":"raw","cat_ID":2395,"category_count":2,"category_description":"","cat_name":"Podcast","category_nicename":"podcast","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2393,"name":"avoin tiede","slug":"avoin-tiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":2396,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":4,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":2397,"name":"tutkimusinfra","slug":"tutkimusinfra","term_group":0,"term_taxonomy_id":2400,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":2,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10715","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4544"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10715"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10715\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10766,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10715\/revisions\/10766"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10719"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10715"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10715"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10715"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}