{"id":10803,"date":"2024-11-28T13:59:44","date_gmt":"2024-11-28T11:59:44","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=10803"},"modified":"2024-11-28T13:59:44","modified_gmt":"2024-11-28T11:59:44","slug":"1500-luvun-uskonnollista-kielta-tutkimassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/1500-luvun-uskonnollista-kielta-tutkimassa\/","title":{"rendered":"1500-luvun uskonnollista kielt\u00e4 tutkimassa"},"content":{"rendered":"

Raamatusta se kaikki alkoi. Suomen kielen kehittyminen kirjakieleksi ja v\u00e4hitellen erityisesti 1800-luvun kuluessa sivistyskieleksi, joka on niin ilmaisuvoimainen, ett\u00e4 sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikilla yhteiskunnan aloilla, my\u00f6s tieteess\u00e4 ja taiteessa.<\/strong><\/p>\n

Uskonnollinen kieli \u2013 vanhan kirjasuomen tutkijan ykk\u00f6stekstilaji<\/h2>\n

Kun haluaa tutkia vanhinta kirjoitettua suomen kielt\u00e4, tulee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ty\u00f6skennelleeksi uskonnollisen kielen ja erityisesti Raamatun kielen parissa, sill\u00e4 suomen kirjakielen syntyminen liittyy hyvin vahvasti uskonpuhdistukseen. Reformaation yksi keskeisist\u00e4 ajatuksista oli, ett\u00e4 ihmisten piti saada lukea uskon asioista omalla \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n. N\u00e4in ollen erityisesti Raamatun k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen ja my\u00f6s muiden uskonnollisten tekstien saaminen suomeksi oli eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4. Raamatun lis\u00e4ksi julkaistiin messukirjoja, k\u00e4sikirjoja ja saarnakokoelmia pappien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Virsikirjoja, rukouskirjoja ja katekismuksia laajemminkin luettaviksi. Valtaosa varsinkin 1500\u20131600-luvuilla julkaistuista suomenkielisist\u00e4 teoksista on uskonnollisia.<\/p>\n

Olen itse erikoistunut vanhan kirjasuomen tutkimukseen ja erityisesti Mikael Agricolan (n. 1510\u20131557) teosten kieleen. Tutkijanurani edetess\u00e4 olen seikkaillut l\u00e4pi vuosisatojen 1500-luvun kielest\u00e4 aina 1800-luvulle, vertailun vuoksi my\u00f6s nykykieleen asti, mutta vanhin kirjakieli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kulkevan aina tutkimusty\u00f6ss\u00e4ni mukana. Se on tainnut menn\u00e4 veriin asti, sill\u00e4 vaikka millaisia kiinnostavia aineistoja tulee vastaan, aina on tekeill\u00e4 my\u00f6s jokin Agricolan kielt\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 tutkimus. Ensirakkaus vanhimpaan kirjakieleen ei haalene.<\/p>\n

\"Vanhoja<\/p>\n

Uskonnollinen kielen piirteit\u00e4<\/h2>\n

Jokainen teksti on tietyn kulttuurin tuote. Se on osa historiallista, sosiaalista ja kulttuurista kontekstia, jossa se on syntynyt. Teksti on aina kirjoitettu my\u00f6s jotain tietty\u00e4 tarkoitusta ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 varten. Uskonnollisella kielell\u00e4 on erityinen merkitys, sill\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n uskon oppien julistamiseen ja opettamiseen ja my\u00f6s uskonnollisen yhteis\u00f6n vahvistamiseen. Uskonnolliselle kielelle on tyypillist\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 vanha kristillinen traditio s\u00e4\u00e4telee sit\u00e4 vahvasti.<\/p>\n

Uskonnollinen tai Raamatun kielik\u00e4\u00e4n ei ole kuitenkaan mik\u00e4\u00e4n yhten\u00e4inen tekstilaji, vaan ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t erilaisia tekstilajeja, jotka poikkeavat toisistaan tarkoituksensa, rakenteensa ja my\u00f6s tyylins\u00e4 kannalta. Vaikka uskonnollinen kieli on laaja kattotermi, on uskonnollisella kielell\u00e4 kuitenkin juuri sille tyypillisi\u00e4 piirteit\u00e4. Erityisesti tietynlainen sanasto leimaa uskonnollista kielt\u00e4 ja uskonnollinen sanasto onkin kielen t\u00e4rkein ominaispiirre. Esimerkiksi saarna<\/em> ja saarnata<\/em>, ehtoollinen<\/em>, yl\u00f6snousemus<\/em> ja synti<\/em> ovat sanastoa, jonka tunnistamme kristilliseksi kieleksi. My\u00f6s erilaisia metaforia ja vertauskuvia esiintyy uskonnollisessa kieless\u00e4 runsaasti, ja ne v\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t ja leimaavat kielt\u00e4. Tutuimpia ja my\u00f6s yleisimpi\u00e4 kristillisi\u00e4 metaforia lienev\u00e4t erilaiset Jumalaa ja Kristusta ilmaisevat metaforat: Jumalaa ilmaiseva is\u00e4<\/em> tai vaikkapa Kristusta merkitsev\u00e4 (Jumalan<\/em>) karitsa<\/em>.<\/p>\n

Uskonnollisen kielen ilmaukset voivat olla my\u00f6s yht\u00e4 sanaa laajempia, kuten rukoilla jonkun puolesta<\/em>. Agricolan kieless\u00e4 ja raamatunkieless\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n vastaava rakenne on ollut rukoilla jonkun edest\u00e4<\/em>. Muun muassa t\u00e4llaisia hy\u00f6tyj\u00e4\u00e4 ilmaisevia rakenteita tutkin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Rakenteessa rukoilla jonkun puolesta \/ edest\u00e4<\/em> joku hy\u00f6tyy siit\u00e4, ett\u00e4 joku toinen rukoilee. Kieless\u00e4 on monenlaisia muitakin tapoja ilmaista hy\u00f6tyj\u00e4\u00e4, kuten tehd\u00e4 jotakin jonkun hyv\u00e4ksi, vuoksi <\/em>tai t\u00e4hden.<\/em><\/p>\n

Uskonnollinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6skieli haastaa tutkijaa<\/h2>\n

Uskonnollisen kielen ja varsinkin raamatunkielen tutkimukseen tuo oman haastavan lis\u00e4ns\u00e4 se, ett\u00e4 teksti itsess\u00e4\u00e4n on noin ja vanhan testamentin osalta ylikin 2000 vuotta vanhaa. On ihmeellist\u00e4, miten paljon maailma on muuttunut t\u00e4n\u00e4 aikana. Ja ehk\u00e4 viel\u00e4 ihmeellisemp\u00e4\u00e4, miten tietyt asiat ovat pysyneet niin samanlaisina. Historiallinen ja kulttuurinen konteksti on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 tekstien parissa ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vanhan kirjasuomen uskonnollisen kielen tutkimus on miltei aina my\u00f6s k\u00e4\u00e4nn\u00f6skielen tutkimusta. Raamattu ja p\u00e4\u00e4osin my\u00f6s muut vanhimmat suomenkieliset uskonnolliset tekstit ovat k\u00e4\u00e4nnettyj\u00e4 tekstej\u00e4. Agricolan teosten l\u00e4hdetekstit ovat niin latinan-, saksan-, ruotsin- kuin kreikankielisi\u00e4kin, ja l\u00e4hdetekstit ovat vaikuttaneet sanaston lis\u00e4ksi my\u00f6s kielen rakenteeseen. Esimerkiksi senkaltaiset rakenteet kuin uskoa Jumalan p\u00e4\u00e4lle <\/em>(nykyisin uskoa Jumalaan<\/em>), selittyv\u00e4t l\u00e4hdetekstien sanatarkalla k\u00e4\u00e4nt\u00e4misell\u00e4. Ruotsin tro p\u00e5 Gud<\/em> ja muiden l\u00e4hdekielten vastaavat rakenteet ovat toimineet mallina uskoa Jumalan p\u00e4\u00e4lle <\/em>-rakenteelle. Jollei pysty tarkastelemaan k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten l\u00e4hdetekstej\u00e4, tutkimus j\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vajaaksi.<\/p>\n

Vanhan kirjasuomen tutkimus on haastavaa mutta my\u00f6s \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiinnostavaa, niin kuin haastavat asiat yleens\u00e4kin. Uskonnollinen kieli on erityisyydess\u00e4\u00e4n kiinnostavaa, mutta seuraavaksi itsell\u00e4ni on kuitenkin luvassa (syrj\u00e4)hyppy vanhaan lakikieleen. Sekin varmasti vie menness\u00e4\u00e4n, niin kuin jokaisella tutkimuksella on tapana tehd\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittaja on suomen kielen yliopisto-opettaja ja vanhan kirjasuomen tutkija.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Raamatusta se kaikki alkoi. Suomen kielen kehittyminen kirjakieleksi ja v\u00e4hitellen erityisesti 1800-luvun kuluessa sivistyskieleksi, joka on niin ilmaisuvoimainen, ett\u00e4 sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikilla yhteiskunnan aloilla, my\u00f6s tieteess\u00e4 ja taiteessa. Uskonnollinen kieli \u2013 vanhan kirjasuomen tutkijan ykk\u00f6stekstilaji Kun haluaa tutkia vanhinta…<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":10810,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,977,527],"class_list":["post-10803","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","tag-suomen-kieli"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":10803},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"},{"value":527,"label":"suomen kieli"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/11\/Kuva-Hiiskuttuun-432x300.jpg",432,300,true],"author_info":{"display_name":"Heidi Salmi","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"},{"term_id":527,"name":"suomen kieli","slug":"suomen-kieli","term_group":0,"term_taxonomy_id":527,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":24,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10803","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10803"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10803\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10823,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10803\/revisions\/10823"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10810"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10803"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10803"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10803"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}