{"id":10844,"date":"2024-12-12T09:26:01","date_gmt":"2024-12-12T07:26:01","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=10844"},"modified":"2024-12-12T09:26:01","modified_gmt":"2024-12-12T07:26:01","slug":"seedling-metsasanoista-metsatekoihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/seedling-metsasanoista-metsatekoihin\/","title":{"rendered":"SeedLING \u2013 Mets\u00e4sanoista mets\u00e4tekoihin"},"content":{"rendered":"

Turun yliopiston kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksella on alkanut tammikuussa 2024 nelivuotinen Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama tutkimushanke, jossa tutkitaan suomalaisten mets\u00e4toimijoiden diskursseja. Hankkeen tavoitteena on avata Suomessa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 mets\u00e4keskustelua ja sen vaikutuksia ekofilosofisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta kielitieteellisi\u00e4 tutkimusmenetelmi\u00e4 ja monitieteist\u00e4 l\u00e4hestymistapaa k\u00e4ytt\u00e4en.<\/strong><\/p>\n

Metsi\u00e4 koskeva diskurssi<\/strong><\/h2>\n

Diskurssit voidaan n\u00e4hd\u00e4 sosiaalisesti ja kulttuurisesti ohjautuneina kielenk\u00e4ytt\u00f6tapoina, jotka tuottavat merkityksi\u00e4 tekstien kautta. Ihmiset osallistuvat diskursseihin esimerkiksi verkkopostausten, keskustelujen ja kuvien tai n\u00e4iden yhdistelmien kautta lukiessaan uutisia tai osallistuessaan kokoukseen. Diskurssit voivat esitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, miten j\u00e4senn\u00e4mme ja tarkastelemme maailmaa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy vaikkapa siin\u00e4, kuinka mets\u00e4teollisuuden tekstit keskittyv\u00e4t metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja hoitoon taloudellisen tuottavuuden ja ihmisten hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4llaiset tekstit vahvistavat nykyisten toimintamallien oikeutusta ja tukevat mets\u00e4teollisuuden taloudellista ja yhteiskunnallista roolia.<\/p>\n

Diskurssit perustuvat tietyntyyppiseen ja itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4n\u00e4 pidettyyn tietoon, kuten \u201cmets\u00e4t ovat ihmisen resursseja\u201d. N\u00e4m\u00e4 ”totuuksina\u201d kerrotut asiat vaikuttavat asenteisiin, uskomuksiin ja toimintaan, kun ne toistuvat diskursseissa. Diskurssien \u201ditsest\u00e4\u00e4nselvyyksien\u201d tarkastelu, vaihtoehtoisten tietojen esiintuominen sek\u00e4 tuloksista viestiminen mahdollistaakin monipuolisemman yhteiskunnallisen keskustelun.<\/p>\n

Suomen metsien kaupallistaminen<\/strong><\/h2>\n

Oma ekofilosofiamme perustuu ekologisen tutkimuksen tuloksiin kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 metsien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 Suomen olosuhteissa. Siin\u00e4 otetaan huomioon jatkuvan mets\u00e4nkasvatuksen periaate, luonnon monimuotoisuuden s\u00e4ilytt\u00e4minen, metsien itseisarvo ja ihmisten sek\u00e4 el\u00e4inten hyvinvointi. Keskitymme analysoinnissa t\u00e4m\u00e4n mallin vastaisiin diskursseihin. Hankkeen ensimm\u00e4isess\u00e4 osatutkimuksessa pureudumme metsien kaupallistamista painottavaan diskurssimalliin. Etsimme vastauksia muun muassa seuraavaan kysymykseen: Millainen mets\u00e4diskurssi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tutkimukseen valitun ekofilosofian mukaisesti haitallisen diskurssimallin kriteerit?<\/p>\n

Ensimm\u00e4isen osatutkimuksen aineistona on mets\u00e4alan toimijoiden yhteinen viestint\u00e4kampanja Metsien Suomi, jonka tavoitteena on verkkosivujen mukaan \u201dyll\u00e4tt\u00e4\u00e4, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kiinnostusta metsiin ja rohkaista keskusteluun metsien kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4\u201d.<\/p>\n

Aineiston alustava analyysi paljastaa, ett\u00e4 metsist\u00e4 puhutaan antroposentrisest\u00e4 eli ihmisl\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mets\u00e4t\u00a0n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ihmisen toiminnan kohteina, joita voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niin virkistys- kuin talousk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Talousmetsien positiivisen kehystyksen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t k\u00e4yt\u00f6n ongelmat ja ep\u00e4ekologiset vaikutukset. Sanoja talousmets\u00e4<\/em> ja mets\u00e4<\/em> k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nkin sivustolla toistensa vastineina, kun taas luonnontilaiseen mets\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 termej\u00e4, kuten vanha mets\u00e4<\/em> tai aarniomets\u00e4<\/em>, ei k\u00e4ytet\u00e4 lainkaan. Lukijaan my\u00f6s vedotaan monikon ensimm\u00e4isen persoonan avulla muodostetun kollektiivisen, suomalaisen identiteetin avulla: \u201cMe suomalaiset el\u00e4mme mets\u00e4ss\u00e4 ja mets\u00e4st\u00e4.\u201d N\u00e4in rakennetaan mielikuvaa talousmets\u00e4st\u00e4 mets\u00e4n luontaisena tilana ja suomalaisista yhten\u00e4isen\u00e4 joukkona t\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman edustajia.<\/p>\n

\"Pirunvaaran
Kuvankaltainen monimuotoinen mets\u00e4 on metsien talousk\u00e4yt\u00f6n takia harvinainen n\u00e4ky Suomessa. Kuva: Salla-Riikka Kuusalu.<\/figcaption><\/figure>\n

Diskurssien vaikutus kansalaisten mielipiteisiin<\/strong><\/h2>\n

Toisessa osatutkimuksessa keskitymme vastaamaan esimerkiksi seuraavaan kysymykseen: Millaisia asenteita suomalaisilla on mets\u00e4toimijoihin ja niiden rooleihin ja vaikutuksiin mets\u00e4toimien suhteen?<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 asenteita ja mets\u00e4toimijoihin liittyvi\u00e4 diskursseja etsit\u00e4\u00e4n laajasta Suomi24-keskustelupalstan korpusdatasta topiikkimallinnuksia hy\u00f6dynt\u00e4en. Menetelm\u00e4n avulla voidaan tarkastella, mink\u00e4laiset aiheet ja n\u00e4k\u00f6kulmat hallitsevat metsist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 verkkokeskustelua.<\/p>\n

Korpusdatan lis\u00e4ksi ker\u00e4\u00e4mme kattavan kyselyaineiston. Tutkimme kyseisen aineiston avulla sit\u00e4, kuinka vahvasti mets\u00e4diskurssien avulla voidaan vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin eri mets\u00e4toimijoiden merkityksest\u00e4 t\u00e4rkeiss\u00e4 yhteiskunnallisissa kysymyksiss\u00e4, kuten luontokadon torjunnassa, valtiontaloudessa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisess\u00e4. Tutkimuksen kokeellisessa osuudessa selvit\u00e4mme, miten erilaisten diskurssien lukeminen muokkaa k\u00e4sityksi\u00e4 mets\u00e4n kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Raakuista kielitieteelliseen oppaaseen<\/strong><\/h2>\n

Kielitieteen analyysimenetelmi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Suomussalmen Hukkajoella 21.8.2024 ep\u00e4illyn luonnonsuojelurikoksen uutisoinnin analysoinnissa. Tutkimme Helsingin Sanomien, Ylen ja Mets\u00e4lehden uutisotsikoita uhanalaiseen jokihelmisimpukkaan eli raakkuun liittyvist\u00e4 aiheista. Analysoimme, keiden n\u00e4k\u00f6kulmia aiheen uutisoinnissa nostetaan esiin.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi teemme sek\u00e4 suurelle yleis\u00f6lle ett\u00e4 opetusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n soveltuvan oppaan, josta l\u00f6ytyvien esimerkkien ja kielitieteellisten ty\u00f6kalujen avulla jokainen pystyy ottamaan helpommin osaa mets\u00e4keskusteluun ja tulkitsemaan kriittisesti mets\u00e4\u00e4 k\u00e4sittelevi\u00e4 tekstej\u00e4.<\/p>\n

\"Pirunvaaran
Tutkimusryhm\u00e4mme ottaa aktiivisesti osaa Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n Mets\u00e4n puolella -yhteis\u00f6n toimintaan. Kuva on Pirunvaarasta Kajaanista, jossa otimme osaa Kainuun mets\u00e4kiistat -hankkeen j\u00e4rjest\u00e4miin Mets\u00e4festivaaleihin lokakuussa 2024. Kuva: Salla-Riikka Kuusalu.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Assi-Jutta Kuusela<\/strong> on hallintotieteiden maisteri ymp\u00e4rist\u00f6politiikan ja aluetieteen p\u00e4\u00e4aineesta. H\u00e4n ty\u00f6skentelee tutkimushankkeessa projektitutkijana ja keskittyy kvalitatiivisen analysoinnin lis\u00e4ksi hankkeen viestint\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Salla-Riikka Kuusalu<\/strong> on soveltavan kielitieteen tutkija kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksella, ja h\u00e4n ty\u00f6skentelee yliopisto-opettajana biologian laitoksella. H\u00e4n vet\u00e4\u00e4 tutkimushankkeen toista osatutkimusta.<\/p>\n

Telma Peura <\/strong>on digitaalisten ihmistieteiden maisteri sek\u00e4 biologian opiskelija ja toimii hankkeessa projektitutkijana. H\u00e4n keskittyy aineiston ker\u00e4\u00e4miseen ja kvantitatiiviseen analyysiin.<\/p>\n

Attila Krizs\u00e1n <\/strong>ty\u00f6skentelee yliopistonlehtorina englannin kielen oppiaineessa, ja h\u00e4nell\u00e4 on diskurssilingvistiikan dosentin arvo Oulun yliopistossa. H\u00e4n johtaa tutkimushankkeen ensimm\u00e4ist\u00e4 osatutkimusta.<\/p>\n

Minna Maijala<\/strong> toimii hankkeen vastuullisena johtajana. H\u00e4n ty\u00f6skentelee kielten oppimisen ja opettamisen professorina kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksella.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi tutkimushankkeessa on kaksi asiantuntijaj\u00e4sent\u00e4: Veronika Laippala, <\/strong>joka on digitaalisen kielentutkimuksen professori, sek\u00e4 Arran Stibbe, <\/strong>joka toimii ekolingvistiikan professorina Gloucestershiren yliopistossa.<\/p>\n

Hankkeen nettisivut: https:\/\/sites.utu.fi\/seedling\/<\/a>
\nHankesivu Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n sivuilla: https:\/\/koneensaatio.fi\/hanke\/seedling\/<\/a><\/p>\n

Artikkelikuva: Hanna Oksanen.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun yliopiston kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksella on alkanut tammikuussa 2024 nelivuotinen Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama tutkimushanke, jossa tutkitaan suomalaisten mets\u00e4toimijoiden diskursseja. Hankkeen tavoitteena on avata Suomessa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 mets\u00e4keskustelua ja sen vaikutuksia ekofilosofisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta kielitieteellisi\u00e4 tutkimusmenetelmi\u00e4 ja monitieteist\u00e4 l\u00e4hestymistapaa k\u00e4ytt\u00e4en. Metsi\u00e4 koskeva…<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":10846,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[2275],"tags":[2353,977,2407,2409],"class_list":["post-10844","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hankkeet","tag-hiiskuttua","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","tag-metsa","tag-tutkimushanke"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":10844},"taxonomy_info":{"category":[{"value":2275,"label":"Hankkeet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"},{"value":2407,"label":"mets\u00e4"},{"value":2409,"label":"tutkimushanke"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/12\/Kansikuva-720x250.jpg",720,250,true],"author_info":{"display_name":"Assi-Jutta Kuusela, Salla-Riikka Kuusalu, Telma Peura, Attila Krizs\u00e1n ja Minna Maijala","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":2275,"name":"Hankkeet","slug":"hankkeet","term_group":0,"term_taxonomy_id":2278,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":26,"filter":"raw","cat_ID":2275,"category_count":26,"category_description":"","cat_name":"Hankkeet","category_nicename":"hankkeet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"},{"term_id":2407,"name":"mets\u00e4","slug":"metsa","term_group":0,"term_taxonomy_id":2410,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":2409,"name":"tutkimushanke","slug":"tutkimushanke","term_group":0,"term_taxonomy_id":2412,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10844","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10844"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10844\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10854,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10844\/revisions\/10854"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10846"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10844"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10844"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10844"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}