{"id":10855,"date":"2024-12-12T09:24:49","date_gmt":"2024-12-12T07:24:49","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=10855"},"modified":"2024-12-13T10:29:32","modified_gmt":"2024-12-13T08:29:32","slug":"vaikuttava-viron-kielipaiva-turun-yliopistossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/vaikuttava-viron-kielipaiva-turun-yliopistossa\/","title":{"rendered":"Vaikuttava viron kielip\u00e4iv\u00e4 Turun yliopistossa"},"content":{"rendered":"

Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaine sek\u00e4 Viron \u00e4idinkielen seura (Emakeele selts) j\u00e4rjestiv\u00e4t 15.11.2024 Turun yliopistossa viron kielen p\u00e4iv\u00e4n. Tilaisuus oli suunnattu Turun yliopiston opiskelijoille, mutta oli avoin kaikille viron kielest\u00e4 ja kulttuurista kiinnostuneille. Mielenkiintoinen ohjelma ja Virosta tulleiden esiintyjien tunnettuus houkuttelivat paikalle eritt\u00e4in paljon kuuntelijoita.<\/strong><\/p>\n

Viron kielellisen kohteliaisuuden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4<\/h2>\n

Tarton yliopiston yleisen kielitieteen professori Renate Pajusalu<\/strong> esitelm\u00f6i viron kielellisen kohteliaisuuden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja vertasi niit\u00e4 suomen kieleen. Tutkimusten mukaan Virossa teititell\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin Suomessa, etenkin tuttuuden, i\u00e4n ja sosiaalisen statuksen pohjalta. Virolaiset teitittelev\u00e4t my\u00f6s nuoria, jos he ovat vieraita. Toisaalta haastatteluissa on k\u00e4ynyt ilmi, ett\u00e4 Suomen vanhainkodeissa ty\u00f6skentelev\u00e4t virolaiset haluaisivat sinutella asukkaita, kun heist\u00e4 on tullut l\u00e4heisi\u00e4 ja rakkaita, mutta suomalainen ty\u00f6yhteis\u00f6 on pit\u00e4nyt t\u00e4llaista sinuttelua ep\u00e4kohteliaana.<\/p>\n

Pajusalun mukaan suomenkielisess\u00e4 viestinn\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kohteliaisuuskeinona konditionaalia l\u00e4hes 90 %:ssa pyynn\u00f6ist\u00e4, kuten tulisitko t\u00e4nne<\/em>. Virossa konditionaalia ei k\u00e4ytet\u00e4 yht\u00e4 yleisesti. T\u00e4m\u00e4 kielellinen tapa n\u00e4kyy my\u00f6s virolaisten l\u00e4\u00e4kereiden toiminnassa Suomessa, ja siksi heid\u00e4n keskustelunsa asiakkaiden kanssa koetaan varsin suoraviivaisiksi, l\u00e4hes k\u00e4skytt\u00e4miseksi heid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n asiakkaalle puhuessaan k\u00e4skymuotoa mene<\/em> konditionaalimuodon menisitk\u00f6<\/em> sijaan. Virossa sen sijaan kuulee usein k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n kohteliaisuussanaa palun <\/em>\u2019ole hyv\u00e4\u2019. Haastatteluista ilmenee my\u00f6s, ett\u00e4 virolaiset pit\u00e4v\u00e4t small talkia kiusallisena ja ik\u00e4v\u00e4n\u00e4 asiana ja ett\u00e4 suomalaiset ovat virolaisten mielest\u00e4 siin\u00e4 taitavampia. Virolaiset menev\u00e4t keskusteluissa suoraan asiaan, mutta suomalaiset johdattelevat ennen varsinaiseen aiheeseen menemist\u00e4.<\/p>\n

Stereotypioita suomalaisista ja virolaisista: ahkerat, rehelliset tuppisuut<\/h2>\n

It\u00e4merensuomalaisten kielten emerita dosentti Heinike Heinsoo<\/strong> puhui virolaisiin ja suomalaisiin liittyvist\u00e4 kielellisist\u00e4 stereotypioista. Kielen sanonnat heijastavat mentaliteettia ja sosiaalipsykologiaa. Virolaisia ja suomalaisia yhdist\u00e4v\u00e4t ahkeruus ja ty\u00f6n arvostaminen. Toisin kuin vironkielisiss\u00e4 ilmaisuissa, suomenkielisiss\u00e4 ilmaisuissa esiintyy alueellisia viittauksia suomalaisiin heimoihin, kuten savolaisiin ja \u00a0karjalaisiin.<\/p>\n

Virolaisissa puheenvuoroissa on enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle puhumista kuin suomalaisissa, sill\u00e4 se koetaan keskustelukumppanin auttamiseksi. Hiljaisuus on kaksijakoinen asia: toisaalta virossakin on sanontoja kuten r\u00e4\u00e4kimine h\u00f5be, vaikimine kuld <\/em>\u2019puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa\u2019, mutta sosiaalisissa tilanteissa, joissa on useita keskustelijoita, pidet\u00e4\u00e4n hiljaa olemista negatiivisena asiana. Ajatellaan esimerkiksi, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in ihmisell\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n sanottavaa tai h\u00e4n ei tied\u00e4 asioista mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"Vanha<\/p>\n

Viron murteet nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4<\/h2>\n

Tarton yliopiston viron murteiden professorin, akateemikko Karl Pajusalun<\/strong> esitelm\u00e4n aiheena oli viron murteiden nykyp\u00e4iv\u00e4. Virossa puhuttavaa etel\u00e4viron murretta pidet\u00e4\u00e4n vanhimpana it\u00e4merensuomalaisena erilliskielen\u00e4, ja nykyvirosta se erottuu edelleen hyvin vahvasti. Luennon yhteydess\u00e4 esitetyst\u00e4 kartasta oli mahdollista havaita, ett\u00e4 virolaisten itsearviointi murteiden taitamisesta heikkenee Virossa kaakosta luoteeseen siirrytt\u00e4ess\u00e4. Tutkimusten mukaan Keski- ja Pohjois-Virossa virolaiset eiv\u00e4t koe en\u00e4\u00e4 puhuvansa murretta. Toisaalta Virossa on sellaisia kulttuurisia attraktiokeskuksia, kuten esimerkiksi Kihnun saari, jossa asukkaita on noin 600, mutta v\u00e4est\u00f6laskennan mukaan Kihnun murteen puhujiksi ilmoitti itsens\u00e4 yli 1000 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n

\"T\u00e4heke-lehden
T\u00e4heke on viron murteilla kirjoitettu lastenlehti.<\/figcaption><\/figure>\n

Nyky-Virossa on panostettu murretietoisuuden levitt\u00e4miseen: murrekielisi\u00e4 aapisia on ilmestynyt yhdell\u00e4toista murteella ja lis\u00e4ksi lapsille julkaistaan murteilla kirjoitettua suosittua lehte\u00e4 T\u00e4heke, ja kouluissa on tarjolla murreopetusta. Aikuisille julkaistaan eri murteilla sanomalehti\u00e4 ja jonkin verran my\u00f6s maailman kirjallisuuden klassikoita. Virolaisten nuorten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 viron murteet ovat hyvin n\u00e4kyvill\u00e4, sill\u00e4 kirjallisuuden lis\u00e4ksi on musiikkiyhtyeit\u00e4, jotka laulavat esimerkiksi etel\u00e4viron murteella, mutta ovat huippusuosittuja kautta Viron, kuten Puuluup.<\/p>\n

Viron koulu-uudistus: ven\u00e4j\u00e4nkielisten lasten siirtyminen vironkieliseen opetukseen<\/h2>\n

Tarton yliopiston viro toisena kielen\u00e4 -professori Birute Klaas<\/strong> valaisi kuulijoille Viron p\u00e4iv\u00e4npolttavaa aihetta, ven\u00e4j\u00e4nkielisten koulujen siirtymist\u00e4 vironkieliseen opetukseen. Ven\u00e4j\u00e4nkieliset koulut Virossa ovat Pisa-tutkimuksissa tuloksissaan noin vuoden j\u00e4ljess\u00e4 vironkielisist\u00e4 kouluista. Opetuksen laatu on yksi syy siihen, miksi koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 vaatii uudistusta. Koulu-uudistusta on Virossa suunniteltu ja l\u00e4hes kolmekymment\u00e4 vuotta, mutta se on lykk\u00e4\u00e4ntynyt useaan kertaan. Vuodesta 2011 kaikkien lukioiden opetuskielen pit\u00e4isi olla viro, mutta silti viron kielen taito on ven\u00e4j\u00e4nkielisen v\u00e4est\u00f6n keskuudessa huono. Oppilaista vain l\u00e4hes puolella on riitt\u00e4v\u00e4 taito edet\u00e4 vironkieliseen yliopistoon. Kouluissa valmistaudutaan l\u00e4hinn\u00e4 viron lopputenttiin eik\u00e4 toimimaan vironkielisess\u00e4 yhteiskunnassa.<\/p>\n

\"Kirjan
Lastenkirjallisuuden klassikko Pikku prinssi etel\u00e4viroksi.<\/figcaption><\/figure>\n

On maailmankin mittakaavassa harvinaista, ett\u00e4 maassa syntynyt ja kasvanut henkil\u00f6 ei osaa peruskoulun j\u00e4lkeen maan virallista kielt\u00e4, vaan tarvitsee opetusta viel\u00e4 koulusta valmistumisen j\u00e4lkeenkin. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 viroa \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuu Koillis-Virossa noin 18 % asukkaista, Narvan kaupungissa ja l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 noin 3,5 %.<\/p>\n

Haasteena koulu-uudistuksessa ovat koulujen kieliymp\u00e4rist\u00f6 ja opiskelijoiden motivaatio. Opiskelijoiden motivaatiota m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 vanhempien suhtautuminen. Kotikielen vaihtamista ei toivota, mutta asenteiden muuttumista viron kielt\u00e4 kohtaan toivotaan sit\u00e4kin enemm\u00e4n. Tutkimusten mukaan l\u00e4hes 50 % kotikielen\u00e4 muuta kuin viroa k\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 vanhemmista vastustaa virokielist\u00e4 koulutusta. Viron Akatemian koolle kutsuma tutkimusryhm\u00e4 on nyttemmin aloittanut aktiivisen yhteisty\u00f6n muun kuin vironkielisten lasten vanhempien kanssa. T\u00e4rke\u00e4t\u00e4 on saavutta vanhempien luottamus siihen, ett\u00e4 vironkielisten koulujen opetushenkil\u00f6kunta on ammattitaitoista, eik\u00e4 vanhempien tarvitse kantaa huolta kotil\u00e4ksyjen tekemisest\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4nkielisess\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 on perinteisesti n\u00e4hty vanhempien vastuu kotil\u00e4ksyjen tekemisess\u00e4 suurena, ja huoli siit\u00e4, miten ven\u00e4j\u00e4nkielinen vanhempi voisi auttaa lastaan vironkielisten l\u00e4ksyjen tekemisess\u00e4, kun itse ei osaa viroa, on siten t\u00e4ysin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4. Tavoitteena on siirty\u00e4 vironkieliseen opetukseen vuosina 2024\u20132030.<\/p>\n

Eesti grammatika<\/em> \u2013 uusi iso viron kielioppi<\/h2>\n

Tarton yliopiston viron kielen emerita professori Helle Metslang<\/strong> esitteli uuden ison viron kielen kieliopin Eesti grammatikan<\/em>, joka ilmestynyt vuonna 2023. Kyseist\u00e4 teosta oli valmisteltu yli kymmenen vuotta ja sit\u00e4 varten oli tehty paljon uutta tutkimusta. Uutena asiana kielioppiin on sis\u00e4llytetty puhutun kielen tutkimusta. Viron uutta kielioppia tehtiin tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 Iso suomen kieliopp<\/em>i -teoksen laatijoiden kanssa.<\/p>\n

Loppuhuipennuksena Keelem\u00e4ssaja<\/em> \u2013 elokuva Matti Hintist\u00e4<\/h2>\n

P\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tti Anneli Koppelin<\/strong> elokuva Keelem\u00e4ssaja<\/em> \u2019kielikapinallinen\u2019 ohjaajan itsens\u00e4 alustamana. Elokuva kertoo virolaisesta kielentutkijasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttajasta Matti Hintista. H\u00e4nen kollegansa ja aikalaisensa valaisivat Mati Hintin tieteellisten taistelujen lis\u00e4ksi h\u00e4nen johtamaansa kielikapinaa 1990-luvun Virossa. Silloin taisteltiin Moskovasta johdettua ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4mist\u00e4 vastaan.<\/p>\n

Elokuva on onnistunut kokonaisuus, jossa on yhdistetty kertomus aikansa tieteellisest\u00e4 ja poliittisesta rohkeasta kapinallisesta kertomukseen h\u00e4nen kollegoistaan ja perheest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Positiivinen opiskelijapalaute – paras kiitos esiintyjille ja j\u00e4rjest\u00e4jille<\/h2>\n

Turun yliopiston opiskelijat antoivat tapahtumasta paljon positiivista palautetta, mik\u00e4 on p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4jille ja esiintyjille paras kiitos. Er\u00e4\u00e4n opiskelijan sanoin: \u201cKokonaisuutena kielip\u00e4iv\u00e4 oli hyvin antoisa ja opettavainen. En ole oikeastaan koskaan ollut kiinnostunut ennen viron kielest\u00e4 tai ajatellut sit\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 aikaisemmin, mutta t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n luennot ehdottomasti avarsivat ajatteluani valtavasti. En olisi osannut kuvitella ennen t\u00e4t\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 olisin oikeasti voinut kiinnostua viron kielest\u00e4. Elokuva oli sitten toki p\u00e4iv\u00e4n loppuhuipennus, joka oli mahtava yhdistelm\u00e4 viron kielt\u00e4, historiaa, politiikkaa, kulttuuria ja mielenkiintoista henkil\u00f6tarinaa. Kannatti osallistua!\u201d<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaine sek\u00e4 Viron \u00e4idinkielen seura (Emakeele selts) j\u00e4rjestiv\u00e4t 15.11.2024 Turun yliopistossa viron kielen p\u00e4iv\u00e4n. Tilaisuus oli suunnattu Turun yliopiston opiskelijoille, mutta oli avoin kaikille viron kielest\u00e4 ja kulttuurista kiinnostuneille. Mielenkiintoinen ohjelma ja Virosta tulleiden esiintyjien…<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":10873,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[2353,977,2411],"class_list":["post-10855","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","tag-hiiskuttua","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","tag-viron-kieli"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":10855},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"},{"value":2411,"label":"viron kieli"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/12\/Picture2-375x300.jpg",375,300,true],"author_info":{"display_name":"Eve Mikone","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"},{"term_id":2411,"name":"viron kieli","slug":"viron-kieli","term_group":0,"term_taxonomy_id":2414,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10855","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10855"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10855\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10902,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10855\/revisions\/10902"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10873"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10855"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10855"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10855"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}