{"id":10912,"date":"2025-02-05T09:56:50","date_gmt":"2025-02-05T07:56:50","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=10912"},"modified":"2025-02-07T09:59:21","modified_gmt":"2025-02-07T07:59:21","slug":"kulttuurienvalisyytta-kieli-ja-kaannostieteissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kulttuurienvalisyytta-kieli-ja-kaannostieteissa\/","title":{"rendered":"Kulttuurienv\u00e4lisyytt\u00e4 kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksella"},"content":{"rendered":"

Turun yliopisto ja erityisesti kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos on kansainv\u00e4lisyytt\u00e4 ja kulttuurienv\u00e4lisyytt\u00e4 tulvillaan. Heti humanistisen tiedekunnan rakennuksen Arcanumin aulaan astuessaan kuulee eri kielten iloista sorinaa ja kohtaa erilaisten kulttuurien edustajia.<\/p>\n

Kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksella voi opiskella suomea, englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa, espanjaa, kiinaa, italiaa, latinaa, kreikkaa, unkaria, viroa ja my\u00f6s monia muita suomalais-ugrilaisia kieli\u00e4, kuten vaikkapa saamea tai mordvaa. Kun liikkuu laitoksen tiloissa, p\u00e4\u00e4see p\u00e4ivitt\u00e4in kuulemaan useimpia n\u00e4ist\u00e4 kielist\u00e4. Eik\u00e4 kielivalikoima rajoitu t\u00e4h\u00e4n. Turun yliopistossa opiskelee vuosittain noin 2000 ulkomaalaista opiskelijaa, ja he tuovat kielimaisemaan lukuisia muitakin kieli\u00e4 kuin yll\u00e4 mainitut.<\/p>\n

Kielten opiskelu liittyy elimellisesti my\u00f6s kulttuurientutkimukseen ja kulttuurientuntemukseen. Hyv\u00e4 kielitaito on avain kommunikaatioon, mutta hyv\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4liseen kommunikaatioon tarvitaan my\u00f6s kyky\u00e4 toimia taitavasti ja luontevasti erilaisissa kulttuurienv\u00e4lisiss\u00e4 vuorovaikutustilanteissa. Tarvitaan kyky\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kulttuurienv\u00e4lisi\u00e4 eroja ja lis\u00e4ksi tarvitaan kulttuurienv\u00e4list\u00e4 herkkyytt\u00e4, joka mahdollistaa oman toiminnan sopeuttamisen kulloiseenkin tilanteeseen.<\/p>\n

Hiiskutun uudessa teemanumerossa p\u00e4\u00e4semme tutustumaan pohjoismaiseen kulttuurienv\u00e4lisyyteen<\/a> Henrik Hurmeen, Anne-Maria Kuosan ja Camilla Widen<\/strong> kirjoituksen kautta. Pohjoismaisten kielten oppiaineessa k\u00e4ynnistyi syksyll\u00e4 2024 projekti \u00c5bo i Norden<\/em>, jonka piiriss\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Studia Generalia -luentosarja P\u00e5 tal om Norden.<\/em> Teksti tarjoaa valloittavan henkil\u00f6kuvan luentosarjan ensimm\u00e4isest\u00e4 luennoitsijasta, \u00c5bo Akademin kirjallisuustieteen professorista Mia \u00d6sterlundista<\/strong>, ja valottaa Turun yliopistojen pohjoismaista osaamista sek\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja verkostoitumista eri toimijoiden kanssa.<\/p>\n

Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelmassa opiskelevat italialainen Elena Gaianigo<\/strong> ja unkarilainen \u00c1ron Szentj\u00f3bi<\/strong><\/a> kirjoittavat el\u00e4v\u00e4sti siit\u00e4, miten he ei-\u00e4idinkielisin\u00e4 Turun yliopiston opiskelijoina kokevat yliopiston ja laajemmin my\u00f6s Turun ja Suomen kulttuurienv\u00e4lisyyden. Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelmassa voivat opiskella sellaiset ei-\u00e4idinkieliset suomen puhujat, jotka ovat suorittaneet suomen kielen tai suomalais-ugrilaisten kielten kandidaatintutkintonsa joko Suomessa tai ulkomailla. Ohjelman p\u00e4\u00e4asiallisena opetuskielen\u00e4 on suomi, joten maisteriohjelman opiskelijoiden suomen kielen taito on erinomainen. Ohjelman opiskelijat ovat monikielisi\u00e4, ja he ovat taustansa vuoksi n\u00e4k\u00f6alapaikalla kulttuurienv\u00e4lisyyden suhteen. Elena ja \u00c1ron kertovat tekstiss\u00e4\u00e4n esimerkiksi, miten yliopiston professorien ja opettajien sinuttelu on heid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmastaan hienoa ja jopa t\u00e4ysin uskomatonta. Sellainen ei olisi heid\u00e4n kotiyliopistoissaan mahdollista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun yliopisto ja erityisesti kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos on kansainv\u00e4lisyytt\u00e4 ja kulttuurienv\u00e4lisyytt\u00e4 tulvillaan. Heti humanistisen tiedekunnan rakennuksen Arcanumin aulaan astuessaan kuulee eri kielten iloista sorinaa ja kohtaa erilaisten kulttuurien edustajia. Kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksella voi opiskella suomea, englantia, ruotsia, saksaa,…<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":10820,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[95],"tags":[2353,2157,2417],"class_list":["post-10912","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-paakirjoitus","tag-hiiskuttua","tag-kieli-ja-kaannostieteet","tag-kulttuurienvalisyys"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":10912},"taxonomy_info":{"category":[{"value":95,"label":"P\u00e4\u00e4kirjoitus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":2157,"label":"kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteet"},{"value":2417,"label":"kulttuurienv\u00e4lisyys"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/11\/hiiskuttua-paakirjoitus-533x300.jpg",533,300,true],"author_info":{"display_name":"Heidi Salmi, p\u00e4\u00e4toimittaja","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":95,"name":"P\u00e4\u00e4kirjoitus","slug":"paakirjoitus","term_group":0,"term_taxonomy_id":95,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":32,"filter":"raw","cat_ID":95,"category_count":32,"category_description":"","cat_name":"P\u00e4\u00e4kirjoitus","category_nicename":"paakirjoitus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":2157,"name":"kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteet","slug":"kieli-ja-kaannostieteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":2160,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":8,"filter":"raw"},{"term_id":2417,"name":"kulttuurienv\u00e4lisyys","slug":"kulttuurienvalisyys","term_group":0,"term_taxonomy_id":2420,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":3,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10912","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10912"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10912\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10931,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10912\/revisions\/10931"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10820"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10912"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10912"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10912"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}