{"id":10954,"date":"2025-04-24T14:50:28","date_gmt":"2025-04-24T11:50:28","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=10954"},"modified":"2025-04-24T14:50:28","modified_gmt":"2025-04-24T11:50:28","slug":"kielipolitiikka-verkossa-kielen-normien-yllapito-ja-haastaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kielipolitiikka-verkossa-kielen-normien-yllapito-ja-haastaminen\/","title":{"rendered":"Kielipolitiikka verkossa: kielen normien yll\u00e4pito ja haastaminen"},"content":{"rendered":"

Kielipolitiikkaa tehd\u00e4\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja kielistrategioiden lis\u00e4ksi my\u00f6s yksitt\u00e4isten kielenk\u00e4ytt\u00e4jien ja ep\u00e4virallisten tahojen tasolla. Verkossa tapahtuva kielen tarkkailu, jossa tavalliset kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t valvovat ja kommentoivat yleiskielen normien (miellettyj\u00e4) rikkeit\u00e4, on yksi kielipolitiikan muoto. Esimerkiksi Facebookin kielikeskusteluryhmiss\u00e4 kielen tarkkailu voi sek\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ett\u00e4 kyseenalaistaa vakiintuneita yleiskielen normeja.<\/strong><\/p>\n

Usein kielipolitiikka miellet\u00e4\u00e4n viralliseksi valtiovallan toiminnaksi ja s\u00e4\u00e4ntelyksi tai isojen organisaatioiden ja yritysten kielistrategioiksi. T\u00e4m\u00e4n makrotason toiminnan lis\u00e4ksi kielipolitiikkaa tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s mikrotasolla yksitt\u00e4isten henkil\u00f6iden ja ep\u00e4virallisten tahojen toimesta. Internetin ja sosiaalisen median yleistymisen my\u00f6t\u00e4 mikrotason kielipolitiikan harjoittamiselle on l\u00f6ytynyt uusia, ei-perinteisi\u00e4 alustoja sek\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4. Nyt tavalliset kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t seuraavat, valvovat ja s\u00e4\u00e4telev\u00e4t kielen normeja kielikeskusteluille tarkoitetuissa ryhmiss\u00e4 ja keskustelupalstoilla.<\/p>\n

Kielen tarkkailu ei ole uusi ilmi\u00f6. Toisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kieli on aina nostattanut naurua<\/a>, korjaamista<\/a>, haukkuja<\/a> ja muuta keskustelua. Internetin ja sosiaalisen median vakiintuminen osaksi nyky-yhteiskuntaa ja arkea on kuitenkin johtanut siihen, ett\u00e4 ihan tavallisilla kielenk\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4 on mahdollisuus jakaa ja kommentoida miss\u00e4 ja milloin tahansa ilmestynytt\u00e4, julkaistua tai n\u00e4hty\u00e4 kielt\u00e4. T\u00e4m\u00e4nlainen verkossa tapahtuva kielen tarkkailu (language policing) on tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtaa \u2013 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja haastaa vallitsevia kielen normeja.<\/p>\n

Olen tutkimuksessani<\/a> tarkastellut, kuinka kolmessa Facebookin kielikeskusteluryhm\u00e4ss\u00e4 tarkkaillaan kirjoitettua suomen (yleis)kielt\u00e4. Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 ei ole, ett\u00e4 keskustelun aiheeksi ryhmiss\u00e4 nousi kieli, joka jollain tavalla rikkoi yleiskielen s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kieli oli p\u00e4\u00e4asiassa kirjoitettua, julkista, esimerkiksi uutisissa, mainoksissa ja kylteiss\u00e4, esiintyv\u00e4\u00e4 kielt\u00e4.<\/p>\n

Mit\u00e4 tarkalleen on kielen tarkkailu?<\/strong><\/h2>\n

\u00a0<\/strong>Verkossa tapahtuva kielen tarkkailu usein toteutuu seuraavanlaisesti: Kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 kohtaa jossain julkisessa paikassa tai tilassa kirjoitettua suomen kielt\u00e4, jossa on jokin kirjoitus- tai kielioppivirhe. H\u00e4n ottaa t\u00e4st\u00e4 kuvan tai kuvankaappauksen ja julkaisee sen jollain sosiaalisen median kanavalla, jossa keskustellaan kielest\u00e4, ja lis\u00e4\u00e4 mahdollisesti oman kommenttinsa esimerkiksi paikasta, josta normirike on l\u00f6ytynyt. Julkaisu sitten ker\u00e4\u00e4 kommentteja muilta kielen tarkkailijoilta. Huomioitavaa on, ett\u00e4 alkuper\u00e4ist\u00e4 normirikett\u00e4 ei korjata. N\u00e4in verkossa tapahtuva kielen tarkkailu poikkeaa kasvokkain teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 kielen tarkkailusta esimerkiksi opetustilanteessa.<\/p>\n

Kielen tarkkailu perustuu kieli-ideologioihin. N\u00e4m\u00e4 ovat kielenk\u00e4ytt\u00e4jien k\u00e4sityksi\u00e4 ja uskomuksia kielest\u00e4, sen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, arvosta ja asemasta. Kielen tarkkailu usein perustuu standardikieli-ideologioihin, joilla tarkoitetaan niit\u00e4 uskomuksia ja k\u00e4sityksi\u00e4, joita kielenk\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4 on jostain standardikielest\u00e4. T\u00e4llaisiin kieli-ideologioihin liittyy vahvasti k\u00e4sitys \u201doikeasta\u201d ja \u201dv\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4\u201d kielest\u00e4. Suomen kielen standardikieli on (kirjoitettu) yleiskieli eli se kielimuoto, joka on kirjattu kielioppeihin ja jota opetetaan kouluissa.<\/p>\n

Kielen tarkkailussa siis valvotaan ja s\u00e4\u00e4nnell\u00e4\u00e4n kielt\u00e4 sen mukaan, miten hyvin se vastaa yleiskielt\u00e4 ja sen normeja. Tarkastelemissani kielikeskusteluryhmiss\u00e4 yleiskielen normien eli kielioppi- ja oikeinkirjoituss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen lis\u00e4ksi tarkastelu kuitenkin kohdistui my\u00f6s muuhun kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Joskus tarkkailun kohteeksi p\u00e4\u00e4tynyt kielen piirre oli t\u00e4ysin yleiskielen mukainen, mutta kielen tarkkailija koki siin\u00e4 olevan jonkin tyylirikkeen. Esimerkiksi yksi kielen tarkkailija piti myrskytuuleen viittaavaa puuskuttaa<\/em>-verbi\u00e4 virheellisen\u00e4 ja toinen mielsi vertauskuvan sinivalaan verran<\/em> ep\u00e4tarkaksi. Esitellyn kaltaiset ilmaisut siis miellettiin asiatyylille sopimattomiksi. Joskus taas kielen tarkkailija muisti normin v\u00e4\u00e4rin. Er\u00e4s kielen tarkkailija sekaantui perusluvun 15 partitiivimuodon taivutusp\u00e4\u00e4tteest\u00e4 ja moitti aikakauslehtiotsikon 15:t\u00e4<\/em>-muotoa norminvastaiseksi, ja taas toisen mielest\u00e4 v\u00e4limerkki tuli lis\u00e4t\u00e4 kaarisulkeen molemmille puolille, kun norminmukaisesti sulkeet erotetaan v\u00e4lily\u00f6nnein vain niit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 tekstist\u00e4. Kyseess\u00e4 on siis kielenk\u00e4ytt\u00e4jien kuvitelma siit\u00e4, mit\u00e4 yleiskielen tulisi olla. T\u00e4h\u00e4n k\u00e4sitykseen eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aina sis\u00e4lly aiemmin normirikkeiksi luokittuneet mutta nykyisin yleiskieleen kuuluvat ilmaukset, kuten alkaa tekem\u00e4\u00e4n<\/em> -rakenne. Kielen tarkkailu voi siis perustua hyvin subjektiivisiin n\u00e4kemyksiin.<\/p>\n

Kielen tarkkailun keinot \u2013 huumoria, h\u00e4p\u00e4isy\u00e4, neuvontaa<\/strong><\/h2>\n

\u00a0<\/strong>Analysoin tutkimuksessani Facebookin kielikeskusteluryhmiss\u00e4 vuodenvaihteen 2022\u20132023 v\u00e4lill\u00e4 tehtyj\u00e4 julkaisuja ja n\u00e4iden alle j\u00e4tettyj\u00e4 kommentteja teorial\u00e4ht\u00f6isen sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin keinoin. Analyysi paljasti, ett\u00e4 valtaosa kielen tarkkailusta tehtiin vallitsevia normeja tukien. T\u00e4m\u00e4 tapahtui useilla tavoilla, kuten huumorin, korjaamisen ja pilkkaamisen kautta. Kielen tarkkailijat esimerkiksi huumorimieless\u00e4 toistivat kielivirheit\u00e4 kommenteissaan tai keksiv\u00e4t omia versioita v\u00e4\u00e4rin muistetuista sanonnoista. He ehdottivat korjauksia ryhmiss\u00e4 julkaistuihin normirikkeisiin \u2013 usein nojautuen esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen aineistoihin. Toisaalta kielen tarkkailijat my\u00f6s pilkkasivat ja h\u00e4p\u00e4isiv\u00e4t normirikkeen tehneit\u00e4, joskus hyvinkin vihamielisesti. Normien valvonta on kokonaisuudessaan yhteis\u00f6llist\u00e4 toimintaa: kielen tarkkailijat kysyiv\u00e4t toisiltaan neuvoja kielioppiasioissa, kiittiv\u00e4t toisia hyvien normirikkeiden l\u00f6yt\u00e4misest\u00e4 ja my\u00f6s korjasivat toisiaan, jos v\u00e4\u00e4ri\u00e4 korjausehdotuksia esitettiin.<\/p>\n

Kielen tarkkailua tehtiin kuitenkin my\u00f6s vallitsevia normeja vastaan. Joskus tarkastelemissani ryhmiss\u00e4 kielen tarkkailijat reflektoivat toisten toimia ja esittiv\u00e4t huomioita kielen muuttumisesta ja k\u00e4ytt\u00f6tilanteista. He esimerkiksi tuomitsivat toisten h\u00e4p\u00e4isemist\u00e4 pienten ly\u00f6ntivirheiden vuoksi. He saattoivat jopa puolustaa yleiskielen normirikkeit\u00e4 perustelemalla, ett\u00e4 koska tietyt muodot ovat vakiintuneita puhekieless\u00e4, tulisi ne hyv\u00e4ksy\u00e4 my\u00f6s yleiskieless\u00e4. Kielen tarkkailu ei siis ole pelkk\u00e4\u00e4 yleiskielen normien noudattamista vaan my\u00f6s niiden pohdintaa ja kyseenalaistamista.<\/p>\n

Ruohonjuuritason kielipolitiikkaa<\/strong><\/h2>\n

\u00a0<\/strong>Verkossa tapahtuva kielen tarkkailu voidaan mielt\u00e4\u00e4 kansalaisvalvonnaksi, jonka keski\u00f6ss\u00e4 on tiettyjen normien yll\u00e4pito. Nykymaailmassa, jossa normit ovat keskeisi\u00e4, normien yll\u00e4pito voidaan mielt\u00e4\u00e4 biovallan k\u00e4yt\u00f6ksi. Biovalta tarkoittaa lyhyesti kuvattuna sit\u00e4, kuinka ihmisi\u00e4, heid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n ja sosiaalista el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ohjataan ja s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n normien kautta. Koska ihmiset ovat sis\u00e4ist\u00e4neet n\u00e4m\u00e4 normit, he valvovat niiden noudattamista ilman ulkoisia s\u00e4\u00e4ntelykeinoja ja jopa puuttuvat siihen, kun joku toinen rikkoo normeja.<\/p>\n

Mielenkiintoista on n\u00e4hd\u00e4 internetin ja sosiaalisen median rooli yhteis\u00f6llisen toiminnan osallistajana: yh\u00e4 laajempi joukko kielenk\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota julkisessa tilassa esiintyv\u00e4\u00e4n kieleen. Jatkokysymys on, miksi t\u00e4llaista verkossa tapahtuvaa kansalaisvalvontaa tehd\u00e4\u00e4n, varsinkin kun se ei kohdistu tiettyyn henkil\u00f6\u00f6n vaan julkiseen kieleen yleisesti eik\u00e4 pyri korjaamaan normirikkomuksia. Vaikka joissain kielenk\u00e4ytt\u00f6yhteyksiss\u00e4, kuten julkishallinnossa ja viranomaisilta, vaaditaan erinomaista kielen kirjallista taitoa sek\u00e4 asiallista ja selke\u00e4\u00e4 kielt\u00e4, ei yleiskielen normien noudattaminen muualla ole laissa s\u00e4\u00e4detty\u00e4. Kyseess\u00e4 on sosiokulttuurinen normi. Verkossa tapahtuva kielen tarkkailu on voinut synty\u00e4 vastauksena koetulle yleiskielen normien noudattamisen heikkenemiselle, jolloin se vahvistaa yhteiskunnallisten instituutioiden valtaa.<\/p>\n

Kun kielen tarkkailu toistaa vakiintuneita yleiskielen normeja \u2013 v\u00e4lill\u00e4 jopa hyperkorrektiuteen saakka \u2013 ja tukee tiettyj\u00e4 kieli-ideologioita, voidaan t\u00e4m\u00e4 tulkita haluksi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 normit ja niihin liittyv\u00e4t valtarakenteet. Yleiskieleen liittyy my\u00f6s kielen ulkopuolisia k\u00e4sityksi\u00e4, jotka liittyv\u00e4t esimerkiksi koulutustasoon ja identiteettiin ja vaikuttavat siihen, miten kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 arvioidaan ja valvotaan. Toisaalta, kuten tutkimuksessani selvisi, kielen tarkkailu voidaan valjastaa my\u00f6s vallitsevia normeja ja kieli-ideologioita vastaan. Kielipolitiikan ei-perinteisten toimijoiden ja tahojen tarkastelu osoittaa, kuinka ruohonjuuritason toiminta voi niin yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 kuin haastaa vakiintuneita yleiskielen normeja.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4kuva: ”lottia ilmanvalvontatornissa<\/a>”. Kansantieteen kuvakokoelma, Museovirasto. CC BY 4.0. Kuvaa rajattu.<\/p>\n

Kirjoittaja on Utuling-tohtoriohjelman v\u00e4it\u00f6skirjatutkija.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kielipolitiikkaa tehd\u00e4\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja kielistrategioiden lis\u00e4ksi my\u00f6s yksitt\u00e4isten kielenk\u00e4ytt\u00e4jien ja ep\u00e4virallisten tahojen tasolla. Verkossa tapahtuva kielen tarkkailu, jossa tavalliset kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t valvovat ja kommentoivat yleiskielen normien (miellettyj\u00e4) rikkeit\u00e4, on yksi kielipolitiikan muoto. Esimerkiksi Facebookin kielikeskusteluryhmiss\u00e4 kielen tarkkailu voi sek\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ett\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":10955,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,977,2279,527],"class_list":["post-10954","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","tag-kielipolitiikka","tag-suomen-kieli"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":10954},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"},{"value":2279,"label":"kielipolitiikka"},{"value":527,"label":"suomen kieli"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/04\/Pajunen_Hiiskuttua-paakuva_V2-450x300.jpg",450,300,true],"author_info":{"display_name":"Henni Pajunen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"},{"term_id":2279,"name":"kielipolitiikka","slug":"kielipolitiikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":2282,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":8,"filter":"raw"},{"term_id":527,"name":"suomen kieli","slug":"suomen-kieli","term_group":0,"term_taxonomy_id":527,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":24,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10954","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10954"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10954\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10956,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10954\/revisions\/10956"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10955"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10954"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10954"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10954"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}