{"id":10960,"date":"2025-04-24T14:50:00","date_gmt":"2025-04-24T11:50:00","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=10960"},"modified":"2025-04-25T11:51:48","modified_gmt":"2025-04-25T08:51:48","slug":"ruotsi-monikielisessa-turussa-nakymia-kielipolitiikkaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/ruotsi-monikielisessa-turussa-nakymia-kielipolitiikkaan\/","title":{"rendered":"Ruotsi monikielisess\u00e4 Turussa \u2013 n\u00e4kymi\u00e4 kielipolitiikkaan"},"content":{"rendered":"

Suomi ja ruotsi ovat Suomen perustuslain mukaan maan kansalliskielet, mutta ruotsinkielisi\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti suomenkielisi\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Millainen asema ruotsin kielell\u00e4 on eri aloilla Turussa, ja miten ruotsin kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja asemaa voidaan tutkia? T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 esittelemme tutkimusverkoston Svenskan i \u00c5bo \u2013 Ruotsi monikielisess\u00e4 Turussa<\/em>, joka keskittyy juuri n\u00e4ihin kysymyksiin.<\/strong><\/p>\n

Koko Suomen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 n. 5,1 % on rekister\u00f6inyt \u00e4idinkielekseen ruotsin ja n. 84,9 % suomen (tieto vuodelta 2023). Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n monin eri tavoin takaamaan kumpaakin kansalliskielt\u00e4 puhuvien suomalaisten kielelliset oikeudet[1]<\/a>. Yksil\u00f6n kielellisist\u00e4 oikeuksista s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n Suomessa muun muassa kielilaissa (423\/2003) ja eri alojen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, kuten laissa sosiaali- ja terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 (612\/2021). Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 koskee vain julkista sektoria, mutta ruotsia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon my\u00f6s yksityisell\u00e4 sektorilla. On siis aiheellista tarkastella kielipolitiikkaa laajemmin kuin vain lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Bernard Spolskyn klassisen kolmijaon mukaan kielipolitiikan voi jakaa kolmeen eri osatekij\u00e4\u00e4n: kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, kielen asemaan liittyviin k\u00e4sityksiin sek\u00e4 kielen k\u00e4yt\u00f6n s\u00e4\u00e4telyyn esimerkiksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n avulla. Svenskan i \u00c5bo<\/strong> -verkostossa<\/a> tutkimme ruotsin kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmista. Verkostoon kuuluu tutkijoita ja opettajia Turun yliopiston pohjoismaisten kielten oppiaineesta ja kieli- ja viestint\u00e4opintojen keskuksesta. Keskitymme tutkimuksissamme Turun seutuun, sill\u00e4 Varsinais-Suomen kielitilanteen voi ajatella edustavan koko Suomea pienoiskoossa. Varsinais-Suomen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 suomea puhuu 84,3 % ja ruotsia 5,6 %. Suurin osa alueen kunnista on suomenkielisi\u00e4, ja ruotsinkielinen v\u00e4est\u00f6 on jakautunut p\u00e4\u00e4osin kolmeen rannikko- ja saaristokuntaan, joista kahdessa (Kemi\u00f6nsaari ja Parainen) ruotsi on enemmist\u00f6kieli. N\u00e4ist\u00e4 kolmas eli Turku on kaksikielinen kaupunki, jossa ruotsin puhujia on n. 5,4 %, ja muiden kuin kotimaisten kielten puhujien osuus on suhteellisen suuri (15,3 %).<\/p>\n

\"Aurajokirannan
Aurajokirannan kukkaistutukset kuvaavat kaksikielist\u00e4 Turkua. Kuva: Kirsten Berg.<\/figcaption><\/figure>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaikuttavat monet tekij\u00e4t<\/strong><\/h2>\n

Verkoston hankkeessa Svenskan i arbetslivet (SVAR) \u2013 Ruotsin kieli ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/strong><\/a> tutkitaan suomenkielisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden ruotsin kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Turun seudulla. Hankkeessa keskityt\u00e4\u00e4n kolmeen eri toimialaan: Turussa toimiviin tuomioistuimiin, Turun kaupungin museokeskukseen ja alueella toimiviin yrityksiin. Hankkeessa ker\u00e4ttiin ty\u00f6ntekij\u00f6iden k\u00e4sityksi\u00e4 ruotsin kielen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 kyselyin ett\u00e4 haastatteluin. Tulokset osoittavat, ett\u00e4 ruotsin kielt\u00e4 tarvitaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja my\u00f6s suomenkieliset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ruotsia ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4\u00e4n, mutta ty\u00f6paikoilla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole selv\u00e4\u00e4, keiden odotetaan ty\u00f6skentelev\u00e4n ruotsiksi. Ruotsin kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vaikuttavat kuitenkin useat eri tekij\u00e4t, ja esimerkiksi ruotsinkielisten asiakkaiden positiivinen palaute kannustaa suomenkielisi\u00e4 ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n ruotsiksi.<\/p>\n

\"Turun
Verkostossa tutkitaan ja edistet\u00e4\u00e4n ruotsin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 my\u00f6s hoitoalalla.<\/figcaption><\/figure>\n

Verkoston hankkeessa Svenskan i v\u00e5rden (SVIV) \u2013 Ruotsi hoitoalalla<\/strong><\/a> keskityt\u00e4\u00e4n ruotsin kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Turun terveydenhuollossa. Terveyspalveluista Turussa ja Varsinais-Suomessa vastaa Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha), jonka on lain mukaan tarjottava hoitoa ja palvelua kummallakin kansalliskielell\u00e4. Erikoissairaanhoidon palvelut on keskitetty Turun yliopistolliseen keskussairaalaan (Tyks), jossa my\u00f6s koulutetaan l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 ja hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 suomeksi. Hankkeen piiriss\u00e4 on tarkasteltu muun muassa hyvinvointialueita edelt\u00e4vien sairaanhoitopiirien kieliohjelmia, joiden tavoitteena oli lakis\u00e4\u00e4teisten palvelujen takaaminen kummallakin kansalliskielell\u00e4. Eri sairaanhoitopiirien v\u00e4lill\u00e4 oli eroja esimerkiksi siin\u00e4, kenelle kieliohjelmat oli suunnattu, ja siin\u00e4, esitettiink\u00f6 ruotsin k\u00e4ytt\u00f6 erityistilanteena vai luontevana osana arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi SVIV-hankkeessa on tarkasteltu sit\u00e4, miten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja kieliohjelman asettamat tavoitteet toteutuvat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 muun muassa Tyksin tilojen kylteiss\u00e4 eli kielimaisemassa<\/a>. Vaikka ruotsin kielen asema on keskeinen tekstien ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tasolla, sit\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4 johdonmukaisesti sairaalatilojen kylteiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4nkaltaiset puutteet johtuvat usein joko tietoisuuden tai kielitaidon puutteesta eiv\u00e4tk\u00e4 esimerkiksi negatiivisesta suhtautumisesta toiseen kieliryhm\u00e4\u00e4n. Hoitoalan tutkimus on my\u00f6s johtanut kiinnostavaan yhteisty\u00f6h\u00f6n: Varhan kaksikielisten palvelujen tiimi on muun muassa kuullut verkoston tutkijoita asiantuntijoina, kun hyvinvointialueelle laadittiin uusi, vuonna 2024 julkaistu kieliohjelma.<\/p>\n

Yksil\u00f6tason lis\u00e4ksi tarvitaan rakenteellisia ratkaisuja<\/strong><\/h2>\n

Svenskan i \u00c5bo -verkoston piiriss\u00e4 on tutkittu my\u00f6s suomenkielisten l\u00e4\u00e4k\u00e4riopiskelijoiden ruotsin kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja suhtautumista ruotsin kieleen. Tulokset osoittavat, ett\u00e4 opiskelijat suhtautuvat enimm\u00e4kseen my\u00f6nteisesti ruotsin kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n potilasty\u00f6ss\u00e4 ja my\u00f6nteisyys my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyy selv\u00e4sti tutkinto-opiskelun aikana. Kuitenkin ruotsin k\u00e4yt\u00f6n esteen\u00e4 hoitotilanteissa voi olla esimerkiksi pelko vuorovaikutuksen vaillinaisuudesta itselle vieraalla kielell\u00e4. Kielellinen ep\u00e4varmuus selittyy tulosten mukaan yleens\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 autenttisia kielenk\u00e4ytt\u00f6tilanteita ruotsia \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvien potilaiden kanssa on vain harvoin, jolloin l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ty\u00f6ss\u00e4 tarvittava kielitaito ei p\u00e4\u00e4se kehittym\u00e4\u00e4n toivotulla tavalla, vaan saattaa jopa ruostua k\u00e4yt\u00f6n puutteessa.<\/p>\n

Ilahduttava esimerkki rakenteellisesta ratkaisusta, jolla pyrit\u00e4\u00e4n pureutumaan juuri kyseiseen ongelmaan, on Turun yliopistossa syksyll\u00e4 2023 alkanut ruotsinkielipainotteinen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri- ja hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4rikoulutuksen linja<\/a>, jolla ruotsin kielen taitoa ei n\u00e4hd\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisest\u00e4 osaamisesta erillisen\u00e4, vaan muutoin suomenkielisess\u00e4 koulutusohjelmassa opiskelevat opiskelijat perehtyv\u00e4t opiskelemiinsa sis\u00e4lt\u00f6ihin my\u00f6s ruotsiksi. Linjan tavoitteena on luoda tuleville l\u00e4\u00e4k\u00e4reille ja hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4reille sellainen kielitaito, ett\u00e4 he voivat tehd\u00e4 potilasty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 ruotsiksi ett\u00e4 suomeksi. Linjaan kohdistuva kiinnostus on ollut suurta ja linjalle valittujen opiskelijoiden kokemukset ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti olleet hyvin positiivisia. Jatkossa paneudumme tarkemmin siihen, miten opiskelijoiden kielitaito ja heid\u00e4n kokemuksensa kielen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kehittyv\u00e4t opintojen aikana.<\/p>\n

Svenskan i \u00c5bo -verkostossa tutkitaan ruotsin kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Turun alueella laajasti lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n soveltamisesta aina yksil\u00f6iden kokemuksiin asti. Yksil\u00f6tasolla monet suomenkieliset osaavat ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t mielell\u00e4\u00e4n ruotsia ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4\u00e4n, varsinkin, jos heille on tarjolla tukea kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Organisaatiotasolla olisi kuitenkin ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 tietoisuutta siit\u00e4, millaiset tekij\u00e4t voivat edist\u00e4\u00e4 tai est\u00e4\u00e4 eri kielten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Yhteiskunnan tasolla on puolestaan huomioitava, ett\u00e4 kielipolitiikka on muutakin kuin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n toteutumiseksi tarvitaan erilaisia organisaatio- ja yksil\u00f6kohtaisia ratkaisuja, jotka edist\u00e4v\u00e4t eri kielten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \u2013 tiivistetysti olisi siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4 laatia selkeit\u00e4 ohjeita siit\u00e4, miten, milloin ja kenen toimesta kielelliset oikeudet tulisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ottaa huomioon.<\/p>\n

[1]<\/a> Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 taataan my\u00f6s saamen kielten sek\u00e4 suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen puhujille oikeus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kielt\u00e4\u00e4n tietyiss\u00e4 tilanteissa.<\/p>\n

Kirjoittajat ovat Turun yliopiston pohjoismaisten kielten ja kieli- ja viestint\u00e4opintojen keskuksen tutkijoita ja opettajia<\/em>.<\/p>\n

Verkoston kotisivut: https:\/\/sites.utu.fi\/svenskaniabo\/fi\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomi ja ruotsi ovat Suomen perustuslain mukaan maan kansalliskielet, mutta ruotsinkielisi\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti suomenkielisi\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Millainen asema ruotsin kielell\u00e4 on eri aloilla Turussa, ja miten ruotsin kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja asemaa voidaan tutkia? T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 esittelemme tutkimusverkoston Svenskan i \u00c5bo \u2013…<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":10963,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[2275,119],"tags":[2353,977,2279,641],"class_list":["post-10960","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hankkeet","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","tag-kielipolitiikka","tag-pohjoismaiset-kielet"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":10960},"taxonomy_info":{"category":[{"value":2275,"label":"Hankkeet"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"},{"value":2279,"label":"kielipolitiikka"},{"value":641,"label":"pohjoismaiset kielet"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/04\/Opiskelija-kuvapankki-450x300.jpg",450,300,true],"author_info":{"display_name":"Eveliina Tolvanen, Anne-Maria Kuosa, Annmari Sahlstein, Rebecka Heinonen, Hanna Saloranta ja Anne-Maj \u00c5berg","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":2275,"name":"Hankkeet","slug":"hankkeet","term_group":0,"term_taxonomy_id":2278,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":26,"filter":"raw","cat_ID":2275,"category_count":26,"category_description":"","cat_name":"Hankkeet","category_nicename":"hankkeet","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"},{"term_id":2279,"name":"kielipolitiikka","slug":"kielipolitiikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":2282,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":8,"filter":"raw"},{"term_id":641,"name":"pohjoismaiset kielet","slug":"pohjoismaiset-kielet","term_group":0,"term_taxonomy_id":641,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":18,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10960","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10960"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10960\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10983,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10960\/revisions\/10983"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10963"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10960"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10960"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10960"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}