{"id":10966,"date":"2025-04-24T14:47:57","date_gmt":"2025-04-24T11:47:57","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=10966"},"modified":"2025-04-24T14:47:57","modified_gmt":"2025-04-24T11:47:57","slug":"inklusiivinen-kieli-saksan-opetuksessa-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/inklusiivinen-kieli-saksan-opetuksessa-suomessa\/","title":{"rendered":"Inklusiivinen kieli saksan opetuksessa Suomessa"},"content":{"rendered":"<p><strong>Kielellinen inklusiivisuus on yll\u00e4tt\u00e4en vuonna 2025 maailmanpoliittisella kartalla vastatuulessa. Inklusiivisuus tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 kaikkien ryhmien, erityisesti sukupuolten, huomioimista kielen ilmaisutavoissa. Saksassa on jo pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4yty keskustelua inklusiivisuudesta. Uusin k\u00e4\u00e4nne maailmalla on, ett\u00e4 sosiaalisessa mediassa on poistettu faktantarkistus ja rajoitettu sananvapautta muillakin tavoin. T\u00e4st\u00e4 seuraa, ett\u00e4 Saksassa jo ennest\u00e4\u00e4nkin kiistanalainen pyrkimys inklusiivisiin kielellisiin k\u00e4yt\u00e4nteihin on yh\u00e4 enemm\u00e4n myrskyn silm\u00e4ss\u00e4.<\/strong><\/p>\n<p>Vastatuulessa ovat aatteet, jotka kannattavat monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja inkluusiota. On tarpeen muistaa, ett\u00e4 Euroopan Unioni pit\u00e4\u00e4 sukupuolten tasa-arvoa \u2013 my\u00f6s kielellist\u00e4 \u2013 perusoikeutena. Inklusiivinen kieli on yhteiskunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 tavoite.<\/p>\n<h2><strong>Inklusiivinen kieli saksan opetuksessa<\/strong><\/h2>\n<p>Me kirjoittajat haluamme kehitt\u00e4\u00e4 inklusiivisen saksan kielen opetusta suomalaisille. L\u00e4ht\u00f6kohtana on se, ett\u00e4 kielellinen tasa-arvon ilmaisu vaihtelee kielitt\u00e4in ja kulttuureittain. Saksa on sukupuolittunut kieli, sill\u00e4 siin\u00e4 on kieliopillinen suku: <em>der Mann<\/em> \u2019mies\u2019, <em>die Frau<\/em> \u2019nainen\u2019, <em>das Kind<\/em> \u2019lapsi\u2019, kun taas suomen kieless\u00e4 ei ole sukua kieliopillisena kategoriana. Suvun ilmaiseminen esimerkiksi pronomineilla ja artikkeleilla aiheuttaa haasteita suomalaisille saksanoppijoille. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pelkk\u00e4 artikkelien ja pronominien tuntemus ei yksin riit\u00e4, koska kaikki sukupuolet huomioiva inklusiivinen saksa vaatii viel\u00e4 enemm\u00e4n tietoa ilmaisujen kirjosta.<\/p>\n<h2><strong>Inklusiiviset muodot suomessa ja saksassa<\/strong><\/h2>\n<p>Vaikka suomen kielioppi ei sis\u00e4ll\u00e4 sukua, semanttinen sukupuoli k\u00e4y silti ilmi esimerkiksi sanoissa <em>nainen<\/em>\/<em>mies<\/em>, ja substantiivin sukupuolen ilmaisu on mahdollista, joskin vanhanaikaista (<em>opettaja<\/em>\/<em>opettajatar<\/em>). 1990-luvulta l\u00e4htien Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on korostanut, ett\u00e4 sellaiset sanat kuin <em>naisautoilija<\/em>\u00a0ja <em>naistaiteilija<\/em>\u00a0korostavat sukupuolta tarpeettomasti. T\u00e4st\u00e4 seurasi muutoksia ammattinimikkeiss\u00e4 (esimerkiksi\u00a0<em>lakimies<\/em>\u00a0\u2192 <em>juristi<\/em>, <em>esimies<\/em>\u00a0\u2192\u00a0<em>esihenkil\u00f6<\/em>). Aihetta on tutkinut erityisen ansiokkaasti <strong>Mila Engelberg<\/strong>. Suomessa sukupuolineutraalien muotojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto on aiheuttanut keskustelua, mutta monia muutoksia on viety l\u00e4pi, ja ammattinimikkeiden parissa on yleisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 inklusiivisia vaihtoehtoja. Lis\u00e4esimerkkej\u00e4 voi k\u00e4yd\u00e4 katsomassa Kotuksen verkkosivuilla: <a href=\"https:\/\/kotus.fi\/sukupuolineutraaleja-ammattinimikkeita-listattu\/\">Sukupuolineutraaleja ammattinimikkeit\u00e4 listattu &#8211; Kotus<\/a>.<\/p>\n<p>Saksassa tilanne ei ole yht\u00e4 helppo. Siell\u00e4 sukupuolineutraalin kielen k\u00e4ytt\u00f6 on silmiinpist\u00e4v\u00e4n kiistanalaista. Aiemmin geneerinen maskuliini (<em>Liebe Leser \u2019hyv\u00e4t lukijat\u2019<\/em>) oli yleinen, koska miesvaltaisen yhteiskunnan normit ohjasivat kielt\u00e4. Tasa-arvosyist\u00e4 ajattelu muuttui. Tuli yleisesti hyv\u00e4ksytyksi, ettei t\u00e4m\u00e4 vanha tapa en\u00e4\u00e4 riit\u00e4. Nimikkeit\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 my\u00f6s naiset piti ottaa huomioon, jolloin maskuliinimuotoisen nimikkeen lis\u00e4ksi tuli mainita feminiinimuotoinen nimike: <em>Liebe Leserinnen und<\/em> <em>Leser (\u2019hyv\u00e4t lukijat\u2019<\/em>). Toisaalta oli mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s lyhennett\u00e4 <em>LeserInnen, <\/em>joka kattaa mies- ja naispuolisen muodon. Nyky\u00e4\u00e4n sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen huomioon ottaminen vaatii lis\u00e4\u00e4 muutoksia. Saksassa lakia muutettiin vuonna 2017 siten, ett\u00e4 muunsukupuoliset henkil\u00f6t (<em>divers<\/em>) tulee huomioida viestinn\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ryhm\u00e4 tulee my\u00f6s sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 kieleen. Kaikkia kolmea sukupuolta tarkoitettaessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n asteriskia (<em>Leser*<\/em><em>innen<\/em>), kaksoispistett\u00e4 (<em>Leser:innen<\/em>) tai neutraalia muotoa (<em>Lesende<\/em>). Erityisesti asteriskin k\u00e4ytt\u00f6 alkaa olla vakiintunut mediaviestinn\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<h2><strong>Suomalaisten saksanoppijoiden kielelliset haasteet<\/strong><\/h2>\n<p>Kun suomalaiset opettelevat saksaa, he kohtaavat monia haasteita. Ensinn\u00e4kin saksan kielioppi on sukupuolittunut, kun taas suomen kielioppi ei.<\/p>\n<p>Toiseksi Saksassa ei ole Kotimaisten kielten keskuksen kaltaista virallista kielenohjauksen tahoa, joten s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat ep\u00e4selv\u00e4t useista syist\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li style=\"list-style-type: none;\">\n<ul>\n<li>Saksa on virallinen kieli useissa maissa. Saksan sis\u00e4ll\u00e4kin eri osavaltiot ovat tehneet toisistaan poikkeavia linjauksia kouluille, ja niit\u00e4 muutetaan jatkuvasti poliittisten linjausten mukaan. Joissakin on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 geneerinen maskuliini <em>Leser<\/em>, joissakin naiset huomioiva tapa <em>Leserinnen und Leser<\/em>.<\/li>\n<li>Ainoa yhteisesti p\u00e4\u00e4tetty kielen taso on oikeinkirjoitus, jota s\u00e4\u00e4ntelee Rat f\u00fcr deutsche Rechtschreibung (\u2019Saksan kielen oikeinkirjoituksen neuvosto\u2019). Sen ohjeet p\u00e4tev\u00e4t kouluissa ja viranomaisviestinn\u00e4ss\u00e4.<\/li>\n<li>Rat f\u00fcr deutsche Rechtschreibung ei anna kovin selkeit\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 inklusiivisuuden merkitsemiseen, koska my\u00f6s kielitieteen parissa on yh\u00e4 kiistely\u00e4 sopivista ratkaisuista. (Viimeisin ohje on verkossa: <a href=\"https:\/\/www.rechtschreibrat.com\/geschlechtergerechte-schreibung-erlaeuterungen-begruendung-und-kriterien-vom-15-12-2023\/\">Geschlechtergerechte Schreibung: Erl\u00e4uterungen, Begr\u00fcndung und Kriterien vom 15.12.2023<\/a>.)<\/li>\n<li>Joidenkin substantiivien kohdalla on osoittautunut mahdottomaksi muodostaa kieliopillisesti toimiva inklusiivinen muoto.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kolmanneksi puhutussa viestinn\u00e4ss\u00e4 on oma lis\u00e4vivahde inklusiivisten muotojen kohdalla. Erityisesti akateemisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on tullut tavaksi pit\u00e4\u00e4 lyhyt tauko asteriskin kohdalla: <em>Leser<\/em> (tauko) <em>innen<\/em>. T\u00e4t\u00e4 puhetapaa nimitet\u00e4\u00e4n saksassa termill\u00e4 <em>Gendern<\/em>. T\u00e4m\u00e4n puhetavan omaksuminen on kielenoppijalle uudentyyppinen haaste.<\/p>\n<p>Viimeisen\u00e4 asiana t\u00e4ytyy korostaa, ett\u00e4 inklusiivisten muotojen k\u00e4ytt\u00f6 \u2013 ja my\u00f6s niiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen \u2013 voi herk\u00e4sti olla poliittinen kannanotto. Erityisesti laitaoikeisto ja konservatiiviset ryhm\u00e4t vastustavat inklusiivisten muotojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja vaativat paluuta kielellisesti yksinkertaisempiin geneerisiin maskuliineihin.<\/p>\n<h2><strong>Toimenpiteet<\/strong><\/h2>\n<p>Viime syksyn\u00e4 teimme kyselytutkimuksen suomalaisille saksanopiskelijoille (95 vastaajaa). Alustavat tulokset osoittavat, ett\u00e4 opiskelijat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t inklusiivisen kielen merkityksen mutta kohtaavat vaikeuksia sen monimutkaisuuden kanssa. Monet kokevat ep\u00e4varmuutta siit\u00e4, milloin ja miten k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sukupuolineutraaleja muotoja. Tulosten alustava analyysi osoittaa, ett\u00e4 yll\u00e4 mainitut haasteet nousevat esiin aineistosta. Samalla juuri akateeminen maailma on vahvasti inklusiivisen Gendern-tavan kannalla sek\u00e4 kirjallisessa viestinn\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 my\u00f6s \u00e4\u00e4nt\u00e4misess\u00e4, joten erityisesti nuoret akateemiset henkil\u00f6t tarvitsevat saksan inklusiivisia muotoja.<\/p>\n<p>Laadimme parhaillaan seuraavaa kyselytutkimusta saksanopettajille Suomessa. Sen tavoite on t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 opiskelijakyselyn antamaa kuvaa inklusiivisen kielen tilanteesta saksanopetuksessa. T\u00e4m\u00e4 kartoitus luo pohjan tuleville vaiheille. Ehdotuksemme onkin perustaa suomalaisista saksanopettajista koostuva ty\u00f6ryhm\u00e4, joka kehitt\u00e4\u00e4 inklusiivisen kielen opetusmateriaaleja ja -menetelmi\u00e4.<\/p>\n<h2><strong>Lopuksi<\/strong><\/h2>\n<p>Sukupuolineutraali saksan kielen opetus ei voi keskitty\u00e4 vain muotoihin, vaan siin\u00e4 tulee huomioida yht\u00e4 lailla yhteiskunnallinen debatti inklusiivisen kielen asemasta. Tavoitteena on inklusiivista ajattelua tukeva kulttuurienv\u00e4linen kommunikaatio ja syvempi kielitietoisuus. Vaikka inklusiivinen saksa voi tuntua haastavalta, se on osa yhteiskuntaa, joka kunnioittaa kaikkia ihmisi\u00e4.<\/p>\n<p><em>Kirjoittajat: Mia Raitaniemi, Hanken Svenska handelsh\u00f6gskolan &amp; Christian Niedling, Turun yliopisto<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kielellinen inklusiivisuus on yll\u00e4tt\u00e4en vuonna 2025 maailmanpoliittisella kartalla vastatuulessa. Inklusiivisuus tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 kaikkien ryhmien, erityisesti sukupuolten, huomioimista kielen ilmaisutavoissa. Saksassa on jo pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4yty keskustelua inklusiivisuudesta. Uusin k\u00e4\u00e4nne maailmalla on, ett\u00e4 sosiaalisessa mediassa on poistettu faktantarkistus ja rajoitettu sananvapautta&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":10967,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,1031,977,2279,617],"class_list":["post-10966","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kielenopetus","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","tag-kielipolitiikka","tag-saksan-kieli"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":10966},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":1031,"label":"kielenopetus"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"},{"value":2279,"label":"kielipolitiikka"},{"value":617,"label":"saksan kieli"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/04\/Marz-2023-in-Berlin-Reichstagkuppel-534x300.jpg",534,300,true],"author_info":{"display_name":"Mia Raitaniemi ja Christian Niedling","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":1031,"name":"kielenopetus","slug":"kielenopetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":1034,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":23,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"},{"term_id":2279,"name":"kielipolitiikka","slug":"kielipolitiikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":2282,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":8,"filter":"raw"},{"term_id":617,"name":"saksan kieli","slug":"saksan-kieli","term_group":0,"term_taxonomy_id":617,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":12,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10966","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10966"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10966\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10968,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10966\/revisions\/10968"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10967"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10966"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10966"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10966"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}