{"id":10969,"date":"2025-04-24T14:49:32","date_gmt":"2025-04-24T11:49:32","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=10969"},"modified":"2025-04-24T14:49:32","modified_gmt":"2025-04-24T11:49:32","slug":"pohjolan-paivaa-juhlittiin-turun-yliopistossa-monikielisesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/pohjolan-paivaa-juhlittiin-turun-yliopistossa-monikielisesti\/","title":{"rendered":"Pohjolan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 juhlittiin Turun yliopistossa monikielisesti"},"content":{"rendered":"

Pohjoismaisten kielten hallinnoima kehitt\u00e4mishanke \u00c5bo i Norden juhlisti Pohjolan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tilaisuuden Nordens dag vid \u00c5bo universitet. Ohjelma koostettiin pohjoismaista rinnakkaiskielisyytt\u00e4 kunnioittaen: p\u00e4iv\u00e4n aikana kuultiin esityksi\u00e4 useilla pohjoismaisilla kielill\u00e4.<\/strong><\/p>\n

Pohjolan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n Suomessa sek\u00e4 valtakunnallisesti ett\u00e4 paikallisesti<\/h2>\n

Pohjolan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n kaikissa Pohjoismaissa 23.3.1962 allekirjoitetun pohjoismaisen yhteisty\u00f6n perussopimuksen kunniaksi. Kaikki Pohjoismaat j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t valtakunnallista ohjelmaa ajankohtaisiin aiheisiin liittyen. Suomessa j\u00e4rjestetyn juhlaseminaarin<\/a>\u00a0 aiheena oli t\u00e4n\u00e4 vuonna varautuminen ja kriisinkest\u00e4vyys Pohjoismaissa. My\u00f6s Turun yliopiston pohjoismaisten kielten oppiaine juhlistaa perinteisesti Pohjolan p\u00e4iv\u00e4\u00e4. T\u00e4n\u00e4 vuonna tilaisuuden j\u00e4rjesti oppiaineen hallinnoima ja Svenska kulturfondenin rahoittama kehitt\u00e4mishanke \u00c5bo i Norden<\/a>. Tilaisuus houkutteli osallistujia niin Turun yliopistosta, \u00c5bo Akademista kuin yliopistojen ulkopuoleltakin.<\/p>\n

Turun yliopistossa j\u00e4rjestetty Pohjolan p\u00e4iv\u00e4 oli konkreettinen esimerkki pohjoismaisesta rinnakkaiskielisyydest\u00e4. P\u00e4iv\u00e4n aikana kuultiin niin ruotsia, norjaa ja tanskaa kuin suomalaisille ehk\u00e4 hieman vieraampaa islantiakin. Pohjoismaisessa kielipoliittisessa julistuksessa<\/a> korostetaan pohjoismaista kieliyhteytt\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 yhteispohjoismaisen identiteetin rakentumisen osana. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa esimerkiksi pohjoismaisten kielten n\u00e4kyvyytt\u00e4 ja kielten rinnakkaista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Koska pohjoismaiset kielet ovat l\u00e4hell\u00e4 toisiaan, toisten pohjoismaisten kielten ymm\u00e4rt\u00e4minen on suhteellisen helppoa.<\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4n aloitti Islannin Suomen suurl\u00e4hettil\u00e4s Harald Aspelund katsauksella Islannin historiaan. Sen j\u00e4lkeen yleis\u00f6 p\u00e4\u00e4si tutustumaan islannin kieleen \u00c1slaug Hersteinsd\u00f3ttir-H\u00f6lt\u00e4n johdolla. K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 ja kieli-inspiraattori Niklas Ollilla perehdytti yleis\u00f6n norjalaiseen popul\u00e4\u00e4rimusiikkiin. Terveiset tanskasta toi Artturi Antola. H\u00e4n ty\u00f6skentelee harjoittelijana K\u00f6\u00f6penhaminassa Norden-yhdistysten liitossa ja kuvasi esityksess\u00e4\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6ty\u00f6n monikielist\u00e4 arkea. P\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tti Katharina Pohlin ja Hanna Acken Studia Generalia -luento saksalaisten k\u00e4sityksist\u00e4 pohjoismaista. Musiikista vastasi Turun yliopiston kuoron kvartetti. Kuoro esitti pohjoismaista musiikkia ja ilahdutti lis\u00e4ksi yleis\u00f6\u00e4 tanskankielisell\u00e4 tervehdyksell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"Luennoitsija
Niklas Ollila kertoi norjalaisesta musiikista. Kuva: Henrik Hurme.<\/figcaption><\/figure>\n

Pohjoismaisten kielten opiskelijat Iida Pessi, Emmi-Sofia Vasama, Otava Niemel\u00e4, Aada Ala-Tala ja luokanopettajaopiskelija Maija Kes\u00e4niemi pitiv\u00e4t Turun yliopistossa j\u00e4rjestetty\u00e4 Pohjolan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 antoisana. Emmi-Sofia Vasaman mukaan ohjelma oli monipuolinen ja tarjosi uusia n\u00e4k\u00f6kulmia my\u00f6s pohjoismaisten kielten opiskelijoille. P\u00e4iv\u00e4n aikana kuultiin esityksi\u00e4 useilla pohjoismaisilla kielill\u00e4, mik\u00e4 sai opiskelijoilta kiitosta. Maija Kes\u00e4niemi korosti erityisesti islannin kielen n\u00e4kyvyytt\u00e4:<\/p>\n

\u201dDet var roligt att h\u00f6ra isl\u00e4ndska. F\u00f6rst t\u00e4nkte jag att jag inte f\u00f6rst\u00e5r n\u00e5gonting, men det var ju v\u00e4ldigt intressant. Att man inte f\u00f6rst\u00e5r spr\u00e5ket helt betyder att man kan ha ett annat perspektiv till spr\u00e5kinl\u00e4rningen.\u201d<\/p>\n

On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s islanti kuuluu ja n\u00e4kyy pohjoismaisissa yhtyeyksiss\u00e4, vaikka islannin kieli on muita pohjoismaisia kieli\u00e4 taitaville vaikeampaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Siit\u00e4 syyst\u00e4 islannin suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n Harald Aspelundin islanninkielinen esitys tulkattiin ruotsiksi.<\/p>\n

Pohjoismainen osaaminen on t\u00e4rke\u00e4 osa opettajan ja kieliasiantuntijan ammattitaitoa<\/h2>\n

Ruotsin kielen opettajaksi t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 Iida Pessi pit\u00e4\u00e4 pohjoismaiden tuntemusta merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 osana ruotsin kielen opettajan osaamista:<\/p>\n

\u201dJag har bott i Sverige. Man vet kanske inte hur l\u00e4tt det \u00e4r att bo i ett annat nordiskt land. Att l\u00e4raren ger konkreta exempel p\u00e5 det h\u00e4r, till exempel p\u00e5 Nordjobb, \u00e4r v\u00e4ldigt viktigt och kan motivera eleverna till att l\u00e4ra sig svenska.\u201d<\/p>\n

Iida Pessin mielest\u00e4 pohjoismainen n\u00e4k\u00f6kulma asettaa ruotsin kielen opiskelun laajempaan yhteyteen ja tuo pohjoismaisen yhteis\u00f6n ja yhteisty\u00f6n n\u00e4kyv\u00e4ksi osaksi opiskelijoiden arkea. T\u00e4m\u00e4 voi puolestaan motivoida opiskelijoita opiskelemaan ruotsia. Emmi-Sofia Vasama puolestaan korostaa, ett\u00e4 my\u00f6s pienet asiat ovat t\u00e4rkeit\u00e4. H\u00e4n muistaa edelleen oman kouluaikansa pohjoismaiset kokemukset:\u00a0\u201dN\u00e4r jag var p\u00e5 l\u00e5gstadiet fick vi godis fr\u00e5n andra nordiska l\u00e4nder. Det g\u00f6r det roligare.\u201d<\/p>\n

Pohjoismaiden kulttuurin ja yhteiskuntien tuntemus on olennainen osa my\u00f6s\u00a0kieliasiantuntijan ty\u00f6t\u00e4.\u00a0 Otava Niemi pohtii pohjoismaisen osaamisen merkityst\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4: ruotsin kielen taito mahdollistaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen my\u00f6s esimerkiksi norjasta ja tanskasta.<\/p>\n

Sujuvaa pohjoismaista monikielisyytt\u00e4<\/h2>\n

P\u00e4iv\u00e4n aikana saimme kuulla esimerkkej\u00e4 pohjoismaisten kielten rinnakkaisesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.\u00a0 Esimerkiksi islanninkielinen puhuja k\u00e4ytti ruotsinkielisess\u00e4 puheessaan ruotsia, tanskaa ja islantia. Aada Ala-Tala, joka on ty\u00f6skennellyt Norjassa ja opiskelee nyt pohjoismaisia kieli\u00e4, koki kielten rinnakkaisen k\u00e4yt\u00f6n vapauttavana:<\/p>\n

\u201dDet \u00e4r v\u00e4ldigt tr\u00f6stande f\u00f6r mig att ocks\u00e5 andra blandar de h\u00e4r nordiska spr\u00e5ken. Jag har l\u00e4rt mig norska innan jag har l\u00e4rt mig tala svenska. S\u00e5 jag blandar nog en hel del fortfarande. Det \u00e4r sk\u00f6nt att ocks\u00e5 andra g\u00f6r det.\u201d<\/p>\n

\"Luennoitsija
Yleis\u00f6 tutustui \u00c1slaug Hersteinsd\u00f3ttir-H\u00f6lt\u00e4n johdolla islannin kieleen. Kuva: Henrik Hurme.<\/figcaption><\/figure>\n

Kielten rinnakkaisuus kuului my\u00f6s kahvitauolla. Osallistujat keskustelivat vilkkaasti toistensa kanssa osaamillaan pohjoismaisilla kielill\u00e4 ja liikkuivat sujuvasti n\u00e4iden kielten v\u00e4lill\u00e4. Esimerkiksi ruotsin ja tanskan puhujien keskustelu eteni sujuvasti kahdella kielell\u00e4, ja keskustelun aikana saatettiin sopeuttaa omaa kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 keskustelukumppanin kielen mukaiseksi.<\/p>\n

Suomessa opiskellaan ruotsia kaikilla kouluasteilla. Voidaankin siis sanoa, ett\u00e4 suomalaisilla on hyv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohdat osallistua pohjoismaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n my\u00f6s yhdell\u00e4 tai useammalla pohjoismaisella kielell\u00e4. Ruotsin kieli on merkitt\u00e4v\u00e4 osa suomalaista yhteiskuntaa, mutta ruotsin kielen taito on my\u00f6s avain muiden pohjoismaisten kielten ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Haluammekin kannustaa kaikkia rentoon pohjoismaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n usealla kielell\u00e4!<\/p>\n

 <\/p>\n

Camilla Wide on \u00c5bo i Norden -hankkeen johtaja ja pohjoismaisten kielten professori Turun yliopistossa. Anne-Maria Kuosa on hankkeen erikoistutkija ja ruotsin kielen lehtori kieli- ja viestint\u00e4opintojen keskuksessa Turun yliopistossa. Henrik Hurme on hankkeen projektitutkija ja ty\u00f6skentelee opintosuunnittelijana \u00c5bo Akademissa.<\/em>\u00a0<\/em><\/p>\n

Lis\u00e4tietoa:<\/p>\n

Om oss | \u00c5bo i Norden \u2013 Turku Network for Nordic Studies (Turku Nordic)<\/a><\/p>\n

Pohjolan p\u00e4iv\u00e4 \u2013 juhlimme koko Pohjolassa ja Baltiassa | Pohjoismainen yhteisty\u00f6<\/a><\/p>\n

Deklaration om nordisk sprogpolitik<\/a><\/p>\n

Foreningerne Nordens Forbund<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjoismaisten kielten hallinnoima kehitt\u00e4mishanke \u00c5bo i Norden juhlisti Pohjolan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tilaisuuden Nordens dag vid \u00c5bo universitet. Ohjelma koostettiin pohjoismaista rinnakkaiskielisyytt\u00e4 kunnioittaen: p\u00e4iv\u00e4n aikana kuultiin esityksi\u00e4 useilla pohjoismaisilla kielill\u00e4. Pohjolan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n Suomessa sek\u00e4 valtakunnallisesti ett\u00e4 paikallisesti Pohjolan p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n…<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":10972,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[2353,977,2279,641],"class_list":["post-10969","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","tag-hiiskuttua","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","tag-kielipolitiikka","tag-pohjoismaiset-kielet"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":10969},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"},{"value":2279,"label":"kielipolitiikka"},{"value":641,"label":"pohjoismaiset kielet"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/04\/Hiiskuttua-042025.png",450,300,false],"author_info":{"display_name":"Anne-Maria Kuosa, Henrik Hurme ja Camilla Wide\u00a0","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"},{"term_id":2279,"name":"kielipolitiikka","slug":"kielipolitiikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":2282,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":8,"filter":"raw"},{"term_id":641,"name":"pohjoismaiset kielet","slug":"pohjoismaiset-kielet","term_group":0,"term_taxonomy_id":641,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":18,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10969","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10969"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10969\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10973,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10969\/revisions\/10973"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10972"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10969"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10969"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10969"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}