{"id":10974,"date":"2025-04-24T14:48:50","date_gmt":"2025-04-24T11:48:50","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=10974"},"modified":"2025-04-24T14:48:50","modified_gmt":"2025-04-24T11:48:50","slug":"islannin-kielipolitiikka-puhdaskielisyys-vs-ihmisoikeudet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/islannin-kielipolitiikka-puhdaskielisyys-vs-ihmisoikeudet\/","title":{"rendered":"Islannin kielipolitiikka: puhdaskielisyys vs. ihmisoikeudet?"},"content":{"rendered":"

Islanti tunnetaan vanhakantaisesta kielest\u00e4 ja vahvasta puhdaskielisyysperinteest\u00e4. Viime aikoina hallitseva diskurssi on kuitenkin muuttunut. Miten edet\u00e4\u00e4n, kun kulttuuriperinteen s\u00e4ilytt\u00e4misen katsotaan olevan ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa?<\/strong><\/p>\n

Eristyneisyys ja kaupungittomuus<\/h2>\n

Islantilaisten sanotaan s\u00e4ilytt\u00e4neen \u201dviikinkien kielen\u201d l\u00e4hes muuttumattomana saaren asuttamisesta 800-luvun loppupuolelta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Taivutukseltaan ja sanastoltaan vanhakantaisella kielell\u00e4, joka mahdollistaa suhteellisen suoran p\u00e4\u00e4syn keskiaikaisiin teksteihin, on ollut keskeinen asema islantilaisten kansallisidentiteetiss\u00e4 ja itsen\u00e4isyysliikkeess\u00e4, joka k\u00e4ynnistyi 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 ja johti askeleittain Islannin t\u00e4yteen itsen\u00e4istymiseen Tanskasta ja Islannin tasavallan perustamiseen vuonna 1944.<\/p>\n

Islannin kielen arkaainen luonne johtuu osittain eristyneisyydest\u00e4 \u2013 esimerkiksi keskialasaksan vaikutus oli v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin ruotsiin, norjaan ja tanskaan. Hansakaupan arvellaan tuoneen n\u00e4ihin kieliin runsaasti lainasanoja mutta lis\u00e4ksi my\u00f6s nopeuttaneen monien taivutusp\u00e4\u00e4tteiden katoamista. Toinen keskeinen kielen arkaaiseen luonteeseen vaikuttanut tekij\u00e4 on kaupunkien ja kylien puuttuminen. 1800-lukuun asti Islannissa oli voimassa laki (vistarband), jonka mukaan jokaisen piti asua maatilalla. Reykjav\u00edk perustettiin vasta vuonna 1786 tanskalaisten virkamiesten ja kauppiaiden tukikohdaksi. Koska kyli\u00e4 ei ollut, Islantiin ei muodostunut nuorisokulttuuria slangeineen, vaan lapset ja nuoret ovat keskustelleet enemm\u00e4n vanhempien sukupolvien kanssa kuin kesken\u00e4\u00e4n. Vahva kansankielinen kirjoituskulttuuri, joka periytyy 1100-luvulta l\u00e4htien, on my\u00f6s osaltaan vaikuttanut kielen vanhakantaisena pysymiseen. Islannin kielen murre-erot ovat varsin pieni\u00e4, ja kieli on s\u00e4ilynyt yhten\u00e4isen\u00e4 toisin kuin esimerkiksi norja ja f\u00e4\u00e4ri.<\/p>\n

Puhdaskielisyys 1900-luvulla<\/h2>\n

Islannin kielen konservatiivisuutta on korostanut vahva puhdaskielisyysliike 1800- ja 1900-luvuilla. Vaikka islannin kielen taivutusj\u00e4rjestelm\u00e4 ja sanasto ovat vanhakantaisia, \u00e4\u00e4nnej\u00e4rjestelm\u00e4 muuttui perusteellisesti uskonpuhdistuksen tienoilla. Vanhat pitk\u00e4t vokaalit diftongiutuivat ja \u00e4\u00e4nteiden ja tavujen pituussuhteet muuttuivat. 1800-luvulla uudistettiin oikeinkirjoitus. Kun sit\u00e4 ennen kirjoitettiin foneettisesti oman ajan \u00e4\u00e4nnej\u00e4rjestelm\u00e4n mukaan, valittiin tarkoituksellisesti oikeinkirjoitussysteemi, joka perustuu 1200-luvun \u00e4\u00e4nnej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja on l\u00e4hell\u00e4 samaan aikaan kehitetty\u00e4 muinaisislannin normalisoitua ortografiaa. Aikakausi 930\u20131262, jolloin Islanti toimi itsen\u00e4isen\u00e4 valtiona ilman kuningasta ja saagaperinne kukoisti, n\u00e4htiin kulta-aikana ja haluttiin pit\u00e4\u00e4 suora yhteys siihen.<\/p>\n

Puhdaskielisyyden nimiss\u00e4 monia lainasanoja korvattiin uudissanoilla. Stigmatisoitu \u00e4\u00e4nteenmuutos (fl\u00e1m\u00e6li), jossa tietyt suppeat ja puolisuppeat vokaalit lankesivat yhteen, on miltei h\u00e4vitetty kielest\u00e4. Jotkin taivutusmallit palautettiin muinaisislantia muistuttavaan muotoon.<\/p>\n

Hauras kieli<\/h2>\n

Kielipolitiikkakeskustelussa islannin kielt\u00e4 on usein kuvattu hauraaksi. Lainasanat ja taipumattomat sanat uhkaavat sen luonnetta. Norjalaisten sanottiin menett\u00e4neen kielens\u00e4, kun norjan kieli muuttui sen verran, ett\u00e4 norjalaisten oli vaikea lukea keskiaikaisia tekstej\u00e4. Koska tanskalaisia pidettiin hallitsijoina, islannin kielen muuttumista tanskan kaltaiseksi pidettiin uhkana. Bjarni J\u00f3nsson fr\u00e1 Vogi kirjoitti vuonna 1924: ”Mik\u00e4li loiskulttuuri poistaa kielest\u00e4mme taivutukset, islannin kielest\u00e4 tulee huonoa tanskaa.\u201d<\/p>\n

Muuttuneet olosuhteet<\/h2>\n

Toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Islannin yhteiskunta muuttui nopeasti. Yhdest\u00e4 Euroopan k\u00f6yhimmist\u00e4 maista tuli yksi maailman rikkaimpia. Nyky\u00e4\u00e4n yli puolet Islannin asukkaista asuu Reykjav\u00edkin alueella. Teknologiset muutokset, maahanmuutto ja globalisaatio ovat purkaneet Islannin eristyneen aseman. Olosuhteet, jotka johtivat kielen s\u00e4ilymiseen arkaaisena, ovat muuttuneet t\u00e4ysin.<\/p>\n

Muuttuvat asenteet<\/h2>\n

Kielitietoisuus ja kiinnostus islannin kielt\u00e4 kohtaan ovat edelleen vahvoja islantilaisessa yhteiskunnassa, mutta s\u00e4vy on viime vuosikymmenten aikana muuttunut. Lainasanoja hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n helpommin. Alueellista vaihtelua pidet\u00e4\u00e4n rikkautena. Pyrit\u00e4\u00e4n neutralisoimaan tiettyj\u00e4 sosiaalisen variaation piirteit\u00e4, kuten \u00fe\u00e1gufallss\u00fdki \u2019datiivisairaus\u2019\u2019 eli taipumus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 datiivia rakenteissa, joissa yleiskielen normit vaativat akkusatiivia tai nominatiivia. V\u00e4litet\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4n siit\u00e4, tuleeko islannin kieleen lainasanoja tai muutoksia, ja enemm\u00e4n siit\u00e4, puhutaanko islantia ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Uhkana ei pidet\u00e4 en\u00e4\u00e4 tanskaa vaan englantia, joka on vahvasti l\u00e4sn\u00e4 muun muassa median kautta.<\/p>\n

Perinteist\u00e4 puhdaskielisyytt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n vanhanaikaisena, muukalaisvihamielisen\u00e4 ja jopa rasistisena. Nykyisess\u00e4 diskurssissa perinteell\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n painoarvoa kuin ihmisoikeuksilla. Voidaan puhua uudesta puhdaskielisyysaatteesta, joka ei pyri kielen s\u00e4ilytt\u00e4miseen muuttumattomana, vaan sen tarkoitukselliseen muuttamiseen tasa-arvon ja inklusiivisuuden nimess\u00e4.<\/p>\n

Sukupuoli ja kieliopillinen suku<\/h2>\n

Indoeurooppalaisten kielten tapaan islannin kieless\u00e4 on kolme kieliopillista sukua. Adjektiivit, pronominit sek\u00e4 jotkin partisiipit ja lukusanat kongruoivat substantiivien kanssa suvussa ja luvussa. Kieless\u00e4 on nelj\u00e4 sijamuotoa ja nominit taipuvat eri tavoin suvun mukaan.<\/p>\n

Henkil\u00f6nnimilaki, joka vaatii, ett\u00e4 nimet kirjoitetaan islannin oikeinkirjoituss\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti ja taivutetaan genetiiviss\u00e4, on joutunut toistuvasti arvostelun kohteeksi. Vuonna 2019 tuli voimaan asetus sukupuolellisesta itsem\u00e4\u00e4r\u00e4misoikeudesta (l\u00f6g um kynr\u00e6nt sj\u00e1lfr\u00e6\u00f0i), jonka seurauksena henkil\u00f6nnimilaista poistettiin pyk\u00e4l\u00e4, jonka mukaan tyt\u00f6lle piti antaa naisen nimi ja pojalle miehen nimi. Uudet nimet ja samojen nimien k\u00e4ytt\u00f6 eri suvuissa luovat uusia taivutusluokkia ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t vaihtelua nimien taivutukseen.<\/p>\n

Keskustelu islannin kielen sukupuolittuneisuudesta k\u00e4ynnistyi vuosituhannen vaihteen tienoilla ja lis\u00e4\u00e4ntyi 2010-luvun loppupuolella. Indoeurooppalaista perua on my\u00f6s maskuliinimuotojen k\u00e4ytt\u00f6 ilmaisuissa, joilla viitataan yleisesti ihmisiin. Vuonna 2007 ilmestyi Raamatun k\u00e4\u00e4nn\u00f6s, jonka piti edustaa \u201dm\u00e1l beggja kynja\u201d eli \u2018molempien sukupuolten kielt\u00e4\u2019. Keskeisen\u00e4 innovaationa on ollut maskuliinimuotoisten adjektiivien ja pronominien korvaaminen monikon neutrilla geneerisiss\u00e4 rakenteissa. K\u00e4\u00e4nn\u00f6s sai kritiikki\u00e4 muun muassa ep\u00e4selvyydest\u00e4 ja Raamatun tapahtuma- ja kirjoitusajan yhteiskunnan kuvauksen v\u00e4\u00e4rist\u00e4misest\u00e4. My\u00f6hemmin jotkut islantilaiset ovat kuitenkin tietoisesti omaksunut uudistukset. Kun muunsukupuolisuus on noussut yleisemp\u00e4\u00e4n tietoisuuteen, ilmaisu kynhlutlaust m\u00e1l <\/em>\u2019sukupuolineutraali kieli\u2019 on korvannut \u2019molempien sukupuolten kielen\u2019.<\/p>\n

Sukupuoli- ja seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen j\u00e4rjest\u00f6 Samt\u00f6kin \u201978 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti \u201cH\u00fdryr\u00f0asamkeppni\u201c eli queer-sanakilpailun. Jotkin kilpailusta per\u00e4isin olevat sanat ovat tulleet laajempaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, esimerkiksi persoonapronomini h<\/em>\u00e1n<\/em> (vrt. ruotsin hen<\/em>) ja substantiivi kv\u00e1r<\/em> muunsukupuolisesta henkil\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Tulevaisuuden islanti<\/h2>\n

Islannin kieli muuttuu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. J\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, pystyv\u00e4tk\u00f6 islantilaiset 50 tai 100 vuoden kuluttua edelleen lukemaan saagoja \u201calkukielell\u00e4\u201c ja miten silloinen islannin kieli heijastaa muuttunutta yhteiskuntaa.<\/p>\n

Kirjoittaja on pohjoismaisten kielten tutkija.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Islanti tunnetaan vanhakantaisesta kielest\u00e4 ja vahvasta puhdaskielisyysperinteest\u00e4. Viime aikoina hallitseva diskurssi on kuitenkin muuttunut. Miten edet\u00e4\u00e4n, kun kulttuuriperinteen s\u00e4ilytt\u00e4misen katsotaan olevan ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa? Eristyneisyys ja kaupungittomuus Islantilaisten sanotaan s\u00e4ilytt\u00e4neen \u201dviikinkien kielen\u201d l\u00e4hes muuttumattomana saaren asuttamisesta 800-luvun loppupuolelta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Taivutukseltaan…<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":10975,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[2205],"tags":[2353,977,2279,641],"class_list":["post-10974","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia","tag-hiiskuttua","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","tag-kielipolitiikka","tag-pohjoismaiset-kielet"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":10974},"taxonomy_info":{"category":[{"value":2205,"label":"Historia"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"},{"value":2279,"label":"kielipolitiikka"},{"value":641,"label":"pohjoismaiset kielet"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/04\/468638789_10161915262690700_6672647589628662336_n-400x300.jpg",400,300,true],"author_info":{"display_name":"Kendra Willson","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":2205,"name":"Historia","slug":"historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":2208,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":23,"filter":"raw","cat_ID":2205,"category_count":23,"category_description":"","cat_name":"Historia","category_nicename":"historia","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"},{"term_id":2279,"name":"kielipolitiikka","slug":"kielipolitiikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":2282,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":8,"filter":"raw"},{"term_id":641,"name":"pohjoismaiset kielet","slug":"pohjoismaiset-kielet","term_group":0,"term_taxonomy_id":641,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":18,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10974","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10974"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10974\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10976,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10974\/revisions\/10976"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/10975"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10974"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10974"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10974"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}