Kielipolitiikalla tarkoitetaan kaikkia niit\u00e4 toimia, joilla vaikutetaan kieliin: kielten asemaan, kielten k\u00e4ytt\u00f6aloihin ja k\u00e4yt\u00f6n s\u00e4\u00e4ntelyyn yhteiskunnassa. Kielipolitiikkaan kuuluvat esimerkiksi kielikoulutuspolitiikka, kielen k\u00e4ytt\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ihin vaikuttaminen sek\u00e4 kielenhuolto ja kielen kehitt\u00e4minen.<\/p>\n
Suomessa virallisia kielipoliittisia toimijoita ovat useat tahot, kuten valtio ja julkinen hallinto. Ihmisten kielelliset oikeudet turvataan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 muun muassa opetuksen ja julkishallinnon palvelujen ja tiedottamisen kieltenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Lis\u00e4ksi monet ep\u00e4viralliset tahot, kuten ty\u00f6paikat ja erilaiset yhteis\u00f6t, ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 kielipolitiikan kent\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Kielten asemaan ja kielipolitiikkaan vaikuttavat my\u00f6s arjen kielik\u00e4yt\u00e4nteet: Se, miten yksitt\u00e4iset ihmiset ja esimerkiksi yritykset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kielt\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ja toiminnassaan. Sill\u00e4, miss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 mit\u00e4kin kieli\u00e4 halutaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja miten eri kielist\u00e4 ja niiden taidosta puhutaan, on vaikutusta kielten asemaan. Kielenk\u00e4ytt\u00f6 ja kielist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu vaikuttavat my\u00f6s yhteiskunnan kieli-ilmapiiriin.<\/p>\n
Hanna Jokela<\/strong><\/a> k\u00e4sittelee tekstiss\u00e4\u00e4n arjen kielipolitiikkaa ja valaisee k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4ns\u00e4 aihetta kiinnostavien esimerkkien kautta. Esille nousevat niin ranskalaisen verkkokaupan kielistrategia, Euroviisut kuin kielistereotypiatkin. Jokela toteaa, ett\u00e4 kieli\u00e4 koskevat stereotypiat voivat olla melko harmittomia, mutta niist\u00e4 voi olla my\u00f6s suoranaista haittaa. Haitallinen on esimerkiksi suomen kieleen liittyv\u00e4 sitke\u00e4sti el\u00e4v\u00e4 ajatus suomen kielen vaikeudesta. Tekstiss\u00e4 havainnollistuu kielenk\u00e4ytt\u00e4jien arkisten kielt\u00e4 koskevien valintojen ja asenteiden merkitys.<\/p>\n Kielipolitiikka koskee my\u00f6s digitaalista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Erilaisia s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 j\u00e4rjestelmi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yhteiskunnassa laajasti monenlaisessa viestinn\u00e4ss\u00e4 niin t\u00f6iss\u00e4 kuin vapaa-ajallakin. Henni Pajunen<\/strong><\/a> paneutuu tekstiss\u00e4\u00e4n verkossa tapahtuvaan kielen tarkkailuun. Esimerkiksi Facebookissa on kielikeskusteluryhmi\u00e4, joissa tavalliset kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t valvovat ja kommentoivat kielt\u00e4 nostamalla keskusteluun yleiskielen s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen vastaisia tai sellaisiksi miellettyj\u00e4 rikkeit\u00e4. Kielen tarkkailun keinoina n\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t huumoria, h\u00e4p\u00e4isy\u00e4 ja neuvontaa. My\u00f6s t\u00e4llainen kielen tarkkailu on kielipolitiikkaa, jossa yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n ja kyseenalaistetaan kielen normeja. \u201dVerkossa tapahtuva kielen tarkkailu voidaan mielt\u00e4\u00e4 kansalaisvalvonnaksi, jonka keski\u00f6ss\u00e4 on tiettyjen normien yll\u00e4pito. Nykymaailmassa, jossa normit ovat keskeisi\u00e4, normien yll\u00e4pito voidaan mielt\u00e4\u00e4 biovallan k\u00e4yt\u00f6ksi: \u2013 \u2013 miten ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja sosiaalista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ohjataan ja s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n normien kautta.\u201d<\/p>\n Teksti Ruotsi monikielisess\u00e4 Turussa<\/a> \u2013 n\u00e4kymi\u00e4 kielipolitiikkaan<\/em> laajentaa teemanumeron n\u00e4k\u00f6kulmaa tarkastelemalla Suomen kielipolitiikkaa ruotsin kielen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Jutussa esitelt\u00e4v\u00e4 Svenskan i \u00c5bo \u2013 Ruotsi monikielisess\u00e4 Turussa<\/strong> -tutkimusverkosto tarkastelee sit\u00e4, millainen asema ruotsin kielell\u00e4 on eri aloilla Turussa ja miten ruotsin kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja asemaa voidaan tutkia. Tekstiss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n muun muassa sit\u00e4, millaiset tekij\u00e4t vaikuttavat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja miten Turun yliopistossa syksyll\u00e4 2023 alkanut ruotsinkielipainotteinen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri- ja hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4rikoulutuksen linja toimii erinomaisena rakenteellisena ratkaisuna l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ammatissa tarvittavan ruotsin kielen taidon saavuttamiseen.<\/p>\n Anne-Maria Kuosa, Henrik Hurme ja Camilla Wide<\/strong> kuvaavat tekstiss\u00e4\u00e4n Pohjolan p\u00e4iv\u00e4n<\/a> juhlimista Turun yliopistossa. Tekstiss\u00e4 nostetaan esille pohjoismaisen yhteisty\u00f6n t\u00e4rkeys. Kirjoittajat kuvaavat mielenkiintoisesti my\u00f6s pohjoismaisten kielten monikielist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, jossa kieli\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4sti ja joustavasti rinta rinnan samassa kielenk\u00e4ytt\u00f6tilanteessa. T\u00e4llainen monikielisyys on el\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4n kielipolitiikkaa parhaimmillaan! Itse tekstikin on monikielinen, suomen ja ruotsin kieli vuorottelevat tekstiss\u00e4 hienolla tavalla.<\/p>\n