Ihmisen kumppanina lemmikit asettuvat ihmisen ja luonnon rajalle: ne ovat eri lajia kuin me mutta el\u00e4v\u00e4t kodeissamme ja jakavat arkemme. Lemmikkien erityisasema n\u00e4kyy my\u00f6s kieless\u00e4, jossa normit ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4nsimaisessa kulttuurissa lemmikkiel\u00e4inten \u2013 kunnioittavammin kumppaniel\u00e4inten \u2013 voidaan n\u00e4hd\u00e4 sijoittuvan tavallaan ihmisen ja luonnon v\u00e4liin. Ne edustavat eri lajia kuin ihminen ja ovat siten n\u00e4k\u00f6kulmastamme katsoen kenties meit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 luontoa. Kuitenkin kissat ja koirat ovat varsin kaukana luonnonvaraisista toisenlajisista esimerkiksi siin\u00e4, ett\u00e4 kumppanilajit muodostavat ihmisten kanssa l\u00e4heisi\u00e4 suhteita.<\/p>\n\n\n\n
Kumppaniel\u00e4inten erityislaatu n\u00e4kyy siin\u00e4, millaista kielt\u00e4 niist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4mme. Moni suomenpuhuja tunnistaa kissojen ja koirien \u201dh\u00e4nittelyn\u201d, ja ilmi\u00f6 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Puheessa ilmi\u00f6 voi k\u00e4rjisty\u00e4 jopa niin, ett\u00e4 lemmikist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n systemaattisesti persoonapronominia h\u00e4n <\/em>mutta ihmisist\u00e4 l\u00e4hes ainoastaan demonstratiivipronomineja se <\/em>tai ne. <\/em>Puhutun suomen pronominisysteemi onkin omanlaisensa monimutkainen kokonaisuus, jota on tutkittu eri n\u00e4k\u00f6kulmista. T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa kuitenkin tarkastelen puheen sijaan teksteiss\u00e4 k\u00e4ytettyj\u00e4 viittauksia.<\/p>\n\n\n\n Tarkastelin tutkimuksessani tekstej\u00e4, joita ihmiset l\u00e4hettiv\u00e4t Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ”El\u00e4in perheenj\u00e4senen\u00e4” -aineistokeruuseen. Kirjoituskutsussa pyydettiin kertomaan lemmikkien roolista perheess\u00e4, vuorovaikutuksesta el\u00e4inten kanssa sek\u00e4 kokemuksista kissojen, koirien ja hevosten parissa. On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 kirjoituskutsuun ovat vastanneet erityisesti ihmiset, joille kumppaniel\u00e4in on erityisen t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kumppaniel\u00e4in haastaa normin<\/strong><\/p>\n\n\n\n Normitetussa yleiskieless\u00e4 on vakiintunut normi, jonka mukaan h\u00e4n<\/em> ja he<\/em> viittaavat vain ihmisiin, kun taas muunlajisiin el\u00e4imiin tulisi viitata se-<\/em> ja ne<\/em>-pronomineilla. Tutkimukseni osoittaa, ett\u00e4 raja ei ole aina selv\u00e4 edes kirjoitetussa kieless\u00e4. My\u00f6s passiivimuoto (esim. lauseessa Syksyll\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n sieni\u00e4<\/em>) m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ihmistarkoitteiseksi.<\/p>\n\n\n\n Tarkastelemani aineiston kirjoittajista noin kolmannes k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tekstiss\u00e4\u00e4n ainakin v\u00e4lill\u00e4 persoonapronomineja h\u00e4n<\/em> tai he<\/em> viitatessaan lemmikkeihins\u00e4, erityisesti kissoihin ja koiriin. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6 ei ole satunnaista, vaan liittyy haluun korostaa el\u00e4imen yksil\u00f6llisyytt\u00e4, persoonaa ja asemaa perheenj\u00e4senen\u00e4. Kumppanilajin edustajaa kuvataan ”lapsena”, ”vauvana” tai ”yst\u00e4v\u00e4n\u00e4”. Lemmikeill\u00e4 on ihmism\u00e4isi\u00e4 nimi\u00e4, ja niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tulkitaan ihmisn\u00e4k\u00f6kulmasta. Muu inhimillist\u00e4v\u00e4 kielenk\u00e4ytt\u00f6 ei kuitenkaan aina esiinny samoissa teksteiss\u00e4 persoonapronominien k\u00e4yt\u00f6n kanssa.<\/p>\n\n\n\n Pronominit ja passiivi ovat keinoja, joilla voidaan ilmaista kumppanilajin edustajan kuuluvan samaan kategoriaan ihmisen kanssa ja jakavan paitsi kodin ja arjen, my\u00f6s havaintoja ja tunteita omistajansa kanssa. Yhteist\u00e4 toimintaa kuvataan monikossa he- <\/em>ja me-<\/em>muodoilla tai passiivilla kielent\u00e4en ihminen ja kumppaniel\u00e4in yhdess\u00e4 toimivaksi pariksi. Kun kirjoittaja kuvaa koiransa kanssa ulkoilevaa miest\u00e4 kertoen, ett\u00e4 katujen asukkaat tunsivat heid\u00e4t, <\/em>n\u00e4ytt\u00e4ytyy parivaljakko yhten\u00e4 tasa-arvoisena kokonaisuutena sen sijaan, ett\u00e4 kaksikko hahmotettaisiin ihmiseksi ja toisenlajiseksi el\u00e4imeksi tai omistajaksi ja omistettavaksi.<\/p>\n\n\n\n Toimintaa ja kokemusta voidaan kuvata jaettuna \u2013 esimerkiksi me k\u00e4vimme el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4 rokotuksella<\/em> tai selvittiin ven\u00e4hdyksell\u00e4<\/em> \u2013 vaikka toiminnan suorittaja olisi vain toinen osapuoli. T\u00e4m\u00e4 muistuttaa hoivapuhetta, jossa vanhempi puhuu lapselle. Passiivimuotoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kuvaamaan el\u00e4imen tyypillist\u00e4 toimintaa. Joskus kuvatussa tekemisess\u00e4 aktiivisesti toimii vain toisenlajinen mutta kirjoittaja kuvaa sit\u00e4 passiivilla, esimerkiksi ruokaa ahmittiin kuin viimeist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. <\/em>T\u00e4ll\u00f6in passiivimuodon avulla kirjoittaja samastuu kumppanilajin toimintaan.<\/p>\n\n\n\n Ihmiseen ja toisenlajiseen yhdess\u00e4 viittaamisesta kielenhuollon ohjeissa ei anneta neuvoja. Toisin kuin lemmikkien \u201dh\u00e4nittely\u201d, passiivin tai lajirajat ylitt\u00e4v\u00e4n monikkopronominin k\u00e4ytt\u00f6 ei her\u00e4t\u00e4 laajaa paheksuntaa.<\/p>\n\n\n\n Pit\u00e4isik\u00f6 \u201dh\u00e4nittely\u201d sallia teksteiss\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tutkimukseni tuo esiin, ett\u00e4 kieli ei vain kuvaa ihmisen ja kumppanilajin suhdetta vaan my\u00f6s rakentaa sit\u00e4. Pronominivalinnat, yhteis\u00f6lliset muodot ja hoivapuheen piirteet osoittavat, ett\u00e4 monet kirjoittajat n\u00e4kev\u00e4t lemmikkins\u00e4 tasavertaisina kumppaneina, eiv\u00e4t \u201dvain\u201d el\u00e4imin\u00e4. Osa kirjoittajista kommentoi teksteiss\u00e4\u00e4n pronominivalintaansa osoittaen, ett\u00e4 tiedostaa rikkovansa normia ja valitsee persoonapronominin siit\u00e4 huolimatta.<\/p>\n\n\n\n Tutkimus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen siit\u00e4, tulisiko kielenhuollon ohjeita pronominien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 vastaamaan paremmin kielenk\u00e4ytt\u00e4jien todellisia tapoja ja arvoja. Nykymuodossaan ohjeistus tunnistaa leikillisen k\u00e4yt\u00f6n, johon osa toisenlajisiin viittaamisesta persoonapronomineilla kuuluukin. Tilanteissa, joissa toisenlajinen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ihmisen kanssa yht\u00e4 arvokkaana persoonana ja yksil\u00f6n\u00e4, moni el\u00e4inrakas kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 kokee ristiriitaa nykyisen pronomininormin edess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 painetta normin v\u00e4ljent\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja on suomen kielen opettaja ja tutkija.<\/em><\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ihmisen kumppanina lemmikit asettuvat ihmisen ja luonnon rajalle: ne ovat eri lajia kuin me mutta el\u00e4v\u00e4t kodeissamme ja jakavat arkemme. Lemmikkien erityisasema n\u00e4kyy my\u00f6s kieless\u00e4, jossa normit ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t. L\u00e4nsimaisessa kulttuurissa lemmikkiel\u00e4inten \u2013 kunnioittavammin kumppaniel\u00e4inten \u2013 voidaan n\u00e4hd\u00e4 sijoittuvan…<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":11148,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":29,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2423,977,527,2403],"class_list":["post-11147","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-ihminen-ja-luonto","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","tag-suomen-kieli","tag-teema"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":11147},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2423,"label":"ihminen ja luonto"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"},{"value":527,"label":"suomen kieli"},{"value":2403,"label":"teema"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/long-haired-young-woman-holding-her-cat-scaled-1-450x300.jpg",450,300,true],"author_info":{"display_name":"Katri Priiki","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2423,"name":"ihminen ja luonto","slug":"ihminen-ja-luonto","term_group":0,"term_taxonomy_id":2426,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":7,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"},{"term_id":527,"name":"suomen kieli","slug":"suomen-kieli","term_group":0,"term_taxonomy_id":527,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":24,"filter":"raw"},{"term_id":2403,"name":"teema","slug":"teema","term_group":0,"term_taxonomy_id":2406,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":22,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11147","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11147"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11147\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11300,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11147\/revisions\/11300"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11148"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11147"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11147"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11147"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}