{"id":11150,"date":"2025-10-08T09:30:00","date_gmt":"2025-10-08T06:30:00","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua-staging\/?p=11150"},"modified":"2025-10-14T08:16:08","modified_gmt":"2025-10-14T05:16:08","slug":"kieli-kohtaa-aanimaailman","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kieli-kohtaa-aanimaailman\/","title":{"rendered":"Kieli kohtaa \u00e4\u00e4nimaailman"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"is-style-lead\">Kuulevatko ihmiset villiel\u00e4inten \u00e4\u00e4ntelyn samalla tavalla? Miten luonnon\u00e4\u00e4nien kielent\u00e4minen auttaa tunnistamaan aitoja el\u00e4in\u00e4\u00e4ni\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Ihmiskieli ei ole ainoastaan joukko sovittuja kielellisi\u00e4 merkkej\u00e4 (symboleita), esimerkiksi suomen <em>kukka<\/em> on viroksi <em>lill <\/em>ja ruotsiksi <em>blomma<\/em>, vaan kielij\u00e4rjestelmiin kuuluu my\u00f6s ikoneja (kuvanomaisia kielellisi\u00e4 merkkej\u00e4) luonnon ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n \u00e4\u00e4nimaailman havainnoista. On teorioita, joiden mukaan luonnon\u00e4\u00e4nien matkiminen olisi jopa ollut perusta ihmiskielen syntymiselle.<\/p>\n\n\n\n<p>Ihmiselle l\u00e4heisten kotiel\u00e4inten ja yleisempien luonto\u00e4\u00e4nien kuvaukset ovat kielenk\u00e4ytt\u00e4jille jossain m\u00e4\u00e4rin tunnistettavia jopa universaalisti, kielest\u00e4 toiseen. Ensikieless\u00e4 kotiel\u00e4inten \u00e4\u00e4ntelyt opitaan hyvin varhaisessa vaiheessa ennen kuin varsinaiset el\u00e4inten nimitykset. Mielenkiintoiseksi tilanne muuttuu silloin kun pohditaan, miten tuttuja ja yhtenev\u00e4isi\u00e4 villiel\u00e4inten tai linnunlaulujen kielelliset kuvaukset ovat. Suden ulvonta ja karhun murina tulevat mieleen heti. Viroksi karhun murina on <em>m\u00f5min<\/em>, mik\u00e4 kielellisen\u00e4 ilmaisuna kuulostaa huomattavasti lempe\u00e4mm\u00e4lt\u00e4 kuin suomen <em>murina<\/em>. Mutta miten \u00e4\u00e4ntelev\u00e4t ja miten kielellisesti kuvata ketun, hirven ja ahman \u00e4\u00e4ntely\u00e4? Tein yliopiston opiskelijoille pienen kuuntelu- ja kyselytestin.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kettu haukkuu vai haukkuuko?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Opiskelijat kuuntelivat \u00e4\u00e4nin\u00e4ytteit\u00e4 ja pyysin heit\u00e4 arvaamaan, mik\u00e4 \u00e4\u00e4ni on kyseess\u00e4. En kertonut, ett\u00e4 \u00e4\u00e4net ovat el\u00e4inten \u00e4\u00e4ntely\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 oli vuorossa kettu. Kaikki tunnistivat \u00e4\u00e4nen el\u00e4imen \u00e4\u00e4neksi. Vastaajat, jotka eiv\u00e4t tunnistaneet, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli kettu, jakautuvat kahteen ryhm\u00e4\u00e4n: toisessa \u00e4\u00e4nt\u00e4 pidettiin koiran tai suden \u00e4\u00e4nen\u00e4 ja toisessa (ison) linnun \u00e4\u00e4nen\u00e4. Olen itsekin pit\u00e4nyt y\u00f6ll\u00e4 kaikunutta ketun \u00e4\u00e4nt\u00e4 linnun r\u00e4\u00e4k\u00e4isyn\u00e4 ja olin siksi iloinen, ett\u00e4 moni muukin hahmotti \u00e4\u00e4nen samalla tavalla. Havainto, ett\u00e4 kettu ja lintu \u00e4\u00e4ntelisiv\u00e4t samanlaisesti, ei ole kovin odotuksenmukainen, koska olen oppinut, ett\u00e4 kettu haukkuu. \u00c4\u00e4nen kaikuva, huhuileva ja r\u00e4\u00e4k\u00e4isev\u00e4 luonne yhdist\u00e4\u00e4 ketun \u00e4\u00e4nen lintumaiseen \u00e4\u00e4nimaailmaan. Toisaalta iso ryhm\u00e4 vastaajista ei tunnistanut \u00e4\u00e4nt\u00e4 ketun \u00e4\u00e4neksi, mutta kuuli siin\u00e4 odotuksenmukaista haukkumista tai ulvomista.<\/p>\n\n\n<style>.kb-image11150_14bedb-34.kb-image-is-ratio-size, .kb-image11150_14bedb-34 .kb-image-is-ratio-size{max-width:300px;width:100%;}.wp-block-kadence-column > .kt-inside-inner-col > .kb-image11150_14bedb-34.kb-image-is-ratio-size, .wp-block-kadence-column > .kt-inside-inner-col > .kb-image11150_14bedb-34 .kb-image-is-ratio-size{align-self:unset;}.kb-image11150_14bedb-34 figure{max-width:300px;}.kb-image11150_14bedb-34 .image-is-svg, .kb-image11150_14bedb-34 .image-is-svg img{width:100%;}.kb-image11150_14bedb-34 .kb-image-has-overlay:after{opacity:0.3;}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-image kb-image11150_14bedb-34\"><figure class=\"alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1536\" height=\"2048\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/b984f0d8-78b0-47cf-8ea3-64f933679a03-1-scaled-1.jpg\" alt=\"Kaksi naalia.\" class=\"kb-img wp-image-11157\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/b984f0d8-78b0-47cf-8ea3-64f933679a03-1-scaled-1.jpg 1536w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/b984f0d8-78b0-47cf-8ea3-64f933679a03-1-scaled-1-225x300.jpg 225w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/b984f0d8-78b0-47cf-8ea3-64f933679a03-1-scaled-1-768x1024.jpg 768w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/b984f0d8-78b0-47cf-8ea3-64f933679a03-1-scaled-1-1152x1536.jpg 1152w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/b984f0d8-78b0-47cf-8ea3-64f933679a03-1-scaled-1-600x800.jpg 600w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/b984f0d8-78b0-47cf-8ea3-64f933679a03-1-scaled-1-168x224.jpg 168w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/b984f0d8-78b0-47cf-8ea3-64f933679a03-1-scaled-1-190x253.jpg 190w\" sizes=\"auto, (max-width: 1536px) 100vw, 1536px\" \/><figcaption>Naali on ketun sukulainen, ja monessa kieless\u00e4 kettu esiintyy sen nimess\u00e4kin: viron polaarrebane, ruotsin fj\u00e4llr\u00e4v ja saksan Polarfuchs. Naalin ja ketun \u00e4\u00e4ntely on hyvin samankaltaista. Kuvat: Avo Mikone. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Toisessa osiossa pyysin kuvaamaan ketun \u00e4\u00e4ntely\u00e4, ei siis kuunneltua \u00e4\u00e4nin\u00e4ytett\u00e4, yleistiet\u00e4myksen perusteella. Vastauksissa n\u00e4kyi samanlainen jakauma kuin arvauksissa: ketun \u00e4\u00e4nt\u00e4 kuvattiin joko haukkumisena ja ulvomisena tai sit\u00e4 pidettiin \u201d<em>vikisev\u00e4n\u00e4, vinkuvana, kime\u00e4n\u00e4, sirona, kapeana tai karheana<\/em>\u201d. Kettu-repolainen on saduissa ja folkloressa hyvin tunnettu hahmo, mutta tarinoissa korostuvat sen nokkeluus ja oveluus eli sen toimintatavat. Se, miten kettuhahmo \u00e4\u00e4ntelee, on j\u00e4\u00e4nyt t\u00e4ysin toissijaiseksi. Her\u00e4\u00e4kin kysymys, miten paljon \u00e4\u00e4nihavaintoihimme vaikuttavat perinteet, kielelliset konventiot ja se, mit\u00e4 meille \u00e4\u00e4nest\u00e4 opetetaan. Edell\u00e4 kuvattu pikkutesti osoittaa, miten erilaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista samaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 voidaan hahmottaa, ja vastaavasti, miten eri tavalla samaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 voidaan kuvata. <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kuka siell\u00e4 mylvii?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Toisena \u00e4\u00e4nin\u00e4ytteen\u00e4 kuunneltiin hirven \u00e4\u00e4ntely\u00e4. Aavistin jo ennakkoon, ett\u00e4 vastaukset tulevat olemaan hauskoja, koska voisin kuvata kyseist\u00e4 \u00e4\u00e4nin\u00e4ytett\u00e4 seuraavasti: baritonimainen <em>\u00f6eh <\/em>(tauko, tauko<em>) \u00f6eh <\/em>(tauko, tauko), virolaisille tarkentaisin <em>\u00f6<\/em>:n hele\u00e4mm\u00e4ksi <em>\u00f5<\/em>:ksi (<em>\u00f5eh<\/em>). Kolmasosa vastaajista tunnisti \u00e4\u00e4nin\u00e4ytteest\u00e4 hirven \u00e4\u00e4ntelyn. Muista el\u00e4imist\u00e4 tarjottiin \u00e4\u00e4nil\u00e4hteeksi karhua, sutta tai hyljett\u00e4. Er\u00e4s vastaaja kirjoitti, ett\u00e4 tunnisti hirven, koska oksien rasahtelu sopii hirven liikehdint\u00e4\u00e4n. Aika luontevaa, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4mme ratkaisuissamme kaikkia mahdollisia vihjeit\u00e4. Loput vastaajista pitiv\u00e4t \u00e4\u00e4nil\u00e4hteen\u00e4 ihmist\u00e4. \u00c4\u00e4nt\u00e4 kuvattiin seuraavasti: \u201d<em>joku on v\u00e4synyt k\u00e4velem\u00e4st\u00e4; k\u00e4nnikala, selvinnyt v\u00e4h\u00e4n ja p\u00e4\u00e4ssyt suihkuun; \u00e4hkiv\u00e4 mies; rehkiv\u00e4 ihminen nuotion \u00e4\u00e4ress\u00e4, kuuluu nuotion r\u00e4tin\u00e4\u00e4 ja puuskutusta; \u00e4hk\u00e4isyj\u00e4, ehk\u00e4 puita hakatessa, halkoja hakatessa, jokin hieman raskas ty\u00f6, joka vaatii ponnistusta; saunoja\u201d<\/em>.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, jossa pyysin kuvaamaan hirven \u00e4\u00e4ntely\u00e4, mainittiin \u201d<em>matala mylvint\u00e4; puhiseminen; matalat, uhkaavat, hitaat \u00e4\u00e4net; tuhahtaminen; h\u00f6nkiminen; syv\u00e4lt\u00e4 kuuluva \u00f6r\u00e4htely; \u00e4hkiminen; m\u00f6riseminen; p\u00e4rskiminen\u201d.<\/em> Hirven \u00e4\u00e4ntely\u00e4 verrattiin usein lehm\u00e4nkaltaiseen \u00e4\u00e4ntelyyn, mutta matalampana, my\u00f6s hevonen ja aasi mainittiin vertailukohteina. Vaikka hirven \u00e4\u00e4ntely\u00e4 ei tunnistettu nauhalta kovin hyvin, onnistuivat toisen osion yleistietoon perustuvat \u00e4\u00e4nikuvaukset osuvasti kuvaamaan hirven tuottamaa \u00e4\u00e4nt\u00e4. Kaikki kuvaukset olivat kuitenkin yleisi\u00e4 \u2013 m\u00f6rin\u00e4\u00e4, mylvint\u00e4\u00e4, tuhahtelua \u2013 joita voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 monien isokokoisten villiel\u00e4inten \u00e4\u00e4ntelyn kuvauksina. Kieli osoittaa t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4tevyytens\u00e4: \u00e4\u00e4nen laatua ei tarvitse tiet\u00e4\u00e4 tarkkaan, luonnehdinnan voi antaa el\u00e4imen koon, liikkumisen tai laumahakuisuuden perusteella.<\/p>\n\n\n\n<p>Ahma osoittautui sen verran et\u00e4iseksi el\u00e4imeksi, ett\u00e4 sen \u00e4\u00e4ntely\u00e4 pidettiin l\u00e4hes poikkeuksetta linnun \u00e4\u00e4nen\u00e4, vaikka kuvailuteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n moni kirjoitti osuvasti, ett\u00e4 ahma \u201d<em>kiljuu lintumaisesti; kiljahtelee; vikisee; pit\u00e4\u00e4 kime\u00e4\u00e4 visellyst\u00e4; kime\u00e4, nauravainen \u00e4\u00e4ni, lyhyit\u00e4 \u00e4\u00e4nn\u00e4hdyksi\u00e4<\/em>\u201d. J\u00e4i arvoitukseksi, miksi niin hyv\u00e4 kielitietous ei johtanut oikeille j\u00e4ljille.<\/p>\n\n\n\n<p>Kieli on monipuolinen v\u00e4line luonnon \u00e4\u00e4nimaailman havainnollistamisessa. Kielellinen ymm\u00e4rrys ja kulttuuriset taustat vaikuttavat \u00e4\u00e4nitietouteemme ja emme todellakaan kuule samaa \u00e4\u00e4nt\u00e4 ehdottomasti samalla tavalla. Pystymme sanallisesti v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n (opitun) k\u00e4sityksemme ja mielikuvamme ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n \u00e4\u00e4nimaiseman monikerroksisuudesta ja vivahteikkuudesta, vaikka toisinaan aito luonto\u00e4\u00e4ni harhauttaisikin meid\u00e4t sivupoluille.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja on Viron kielen ja kulttuurin yliopistonlehtori.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Kuuntele testiss\u00e4 k\u00e4ytettyj\u00e4 \u00e4\u00e4nin\u00e4ytteit\u00e4: <a href=\"https:\/\/www.facebook.com\/watch\/?v=5285783704807056\">Kettu<\/a>, <a href=\"https:\/\/www.riistainfo.fi\/videot\/hirven-aanta-2\/\">hirvi<\/a>, <a href=\"https:\/\/www.riistainfo.fi\/videot\/ahman-aanta-2\/\">ahma<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuulevatko ihmiset villiel\u00e4inten \u00e4\u00e4ntelyn samalla tavalla? Miten luonnon\u00e4\u00e4nien kielent\u00e4minen auttaa tunnistamaan aitoja el\u00e4in\u00e4\u00e4ni\u00e4? Ihmiskieli ei ole ainoastaan joukko sovittuja kielellisi\u00e4 merkkej\u00e4 (symboleita), esimerkiksi suomen kukka on viroksi lill ja ruotsiksi blomma, vaan kielij\u00e4rjestelmiin kuuluu my\u00f6s ikoneja (kuvanomaisia kielellisi\u00e4 merkkej\u00e4) luonnon&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":11154,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":29,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2423,977,2403,2425],"class_list":["post-11150","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-ihminen-ja-luonto","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","tag-teema","tag-viron-kieli-ja-kulttuuri"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":11150},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2423,"label":"ihminen ja luonto"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"},{"value":2403,"label":"teema"},{"value":2425,"label":"Viron kieli ja kulttuuri"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/islanninlampaat_rajattu-scaled-1-605x300.jpg",605,300,true],"author_info":{"display_name":"Eve Mikone","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2423,"name":"ihminen ja luonto","slug":"ihminen-ja-luonto","term_group":0,"term_taxonomy_id":2426,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":7,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"},{"term_id":2403,"name":"teema","slug":"teema","term_group":0,"term_taxonomy_id":2406,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":22,"filter":"raw"},{"term_id":2425,"name":"Viron kieli ja kulttuuri","slug":"viron-kieli-ja-kulttuuri","term_group":0,"term_taxonomy_id":2428,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11150","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11150"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11150\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11268,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11150\/revisions\/11268"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11154"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11150"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11150"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11150"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}