{"id":11155,"date":"2025-10-08T09:40:00","date_gmt":"2025-10-08T06:40:00","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua-staging\/?p=11155"},"modified":"2025-10-14T08:15:45","modified_gmt":"2025-10-14T05:15:45","slug":"elainfaabeleiden-kuvitellut-ja-kuvitetut-elaimet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/elainfaabeleiden-kuvitellut-ja-kuvitetut-elaimet\/","title":{"rendered":"El\u00e4infaabeleiden kuvitellut ja kuvitetut el\u00e4imet"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"is-style-lead\" id=\"block-026c5a3a-9fd2-42c6-86d6-5c2efe6a557c\">Faabeleita eli vertauskuvallisia tarinoita, joissa usein seikkailevat el\u00e4imet, on pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytetty moraalisten opetusten v\u00e4litt\u00e4miseen. Niiss\u00e4 muunlajiset el\u00e4imet ilment\u00e4v\u00e4t ihmisten luonteenpiirteit\u00e4, mutta faabeleiden kuvituksissa el\u00e4inhahmot ovat kuitenkin lajityypillisemmin esitettyj\u00e4. Tarinoissa, niiden kuvituksissa ja sovituksissa n\u00e4kyy vahvasti tekij\u00f6iden ja heid\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 vaikutus.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Sarvikuono 1500-luvulta<\/strong><\/p>\n\n\n<style>.kb-image11155_582173-95.kb-image-is-ratio-size, .kb-image11155_582173-95 .kb-image-is-ratio-size{max-width:300px;width:100%;}.wp-block-kadence-column > .kt-inside-inner-col > .kb-image11155_582173-95.kb-image-is-ratio-size, .wp-block-kadence-column > .kt-inside-inner-col > .kb-image11155_582173-95 .kb-image-is-ratio-size{align-self:unset;}.kb-image11155_582173-95 figure{max-width:300px;}.kb-image11155_582173-95 .image-is-svg, .kb-image11155_582173-95 .image-is-svg img{width:100%;}.kb-image11155_582173-95 .kb-image-has-overlay:after{opacity:0.3;}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-image kb-image11155_582173-95\"><figure class=\"alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"990\" height=\"774\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva1.jpg\" alt=\"Puupiirroksessa on sivusta p\u00e4in kuvattuna seisova sarvikuono. Sarvikuonolla on sel\u00e4ss\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen sarvi, jaloissaan suomuja sek\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00e4n levy- ja rengashaarniskaa. Kuvan yl\u00e4osassa on teksti\u00e4, jossa kerrotaan kuvan sarvikuonosta.\" class=\"kb-img wp-image-11174\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva1.jpg 990w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva1-360x281.jpg 360w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva1-768x600.jpg 768w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva1-384x300.jpg 384w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva1-168x131.jpg 168w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva1-190x149.jpg 190w\" sizes=\"auto, (max-width: 990px) 100vw, 990px\" \/><figcaption>Kuva 1. Albrecht D\u00fcrerin Rhinocerus (1515), eli sarvikuono, on kuuluisa esimerkki kuvasta, jonka tekij\u00e4 ei ole koskaan n\u00e4hnyt kuvattavaa kohdetta, mutta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 mielikuvituksensa valloilleen toisen k\u00e4den l\u00e4hteit\u00e4 luettuaan. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Istun Kansalliskirjaston erikoislukusalissa ja mietin D\u00fcrerin sarvikuonoa (kuva 1). Vuonna 1515 saksalainen taiteilija Albrecht D\u00fcrer (1471\u20131528) teki puupiirroksen sarvikuonosta. H\u00e4n ei ollut koskaan n\u00e4hnyt sarvikuonoa, vaan pohjasi n\u00e4kemyksens\u00e4 tuntemattomaksi j\u00e4\u00e4neen henkil\u00f6n kuvaukseen Intiasta Portugaliin kuningas Emanuel I:lle tuodusta sarvikuonosta.<\/p>\n\n\n\n<p>D\u00fcrerin teos oli pitk\u00e4\u00e4n Euroopan k\u00e4ytetyin kuva sarvikuonosta. Pari vuosisataa se oli kuvituskuvana monessa luonnontieteellisess\u00e4 teoksessa, vaikka sarvikuonon ulkomuodon paremminkin tavoittavia kuvia olisi ollut tarjolla. Jos sarvikuonoon liittyv\u00e4t faktuaaliset ongelmat j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta, ei puupiirroksen toteutuksen laadussa ole moittimista. Se on taidokkaasti tehty yksityiskohtainen puupiirros.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuulin D\u00fcrerin sarvikuonosta vuosia sitten suorittaessani taidehistorian perusopintoja. Mutta miksi sarvikuono palaa mieleeni nyt Kansalliskirjaston erikoislukusalissa?<\/p>\n\n\n\n<p><strong>El\u00e4infaabelien j\u00e4ljill\u00e4 Kansalliskirjastossa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>P\u00f6yd\u00e4ll\u00e4ni on pari pinoa kirjoja, kirjojen suojakoteloita, muistiinpanov\u00e4lineet, tietokone sek\u00e4 tyyny, jonka p\u00e4\u00e4lle asetella vanhat kirjat niiden tutkimista varten. Brummeriana- ja Slavica-kokoelmista tilaamieni kirjojen joukossa on faabelikokoelmia useilla kielill\u00e4: Aisoposta (n. 620\u2013564 eaa.) k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 ja mukailtuna ranskaksi, ven\u00e4j\u00e4ksi, ruotsiksi ja suomeksi, Jean de la Fontainea (1621\u20131695), Ivan Andrejevit\u0161 Krylovia (1769\u20131844) ja Hans Vilhelm Kaalundia (1818\u20131885) alkuper\u00e4iskielill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkin Kansalliskirjastossa 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun faabelikokoelmia. Tutkimukseni on osa FT Heidi Hakkaraisen vet\u00e4m\u00e4\u00e4 <em>Lukemalla kansalaiseksi? Lastenkirjat ja kasvatuksellinen kirjallisuus Suomessa, 1790\u20131850<\/em> (LUKA) -tutkimushanketta. Hankkeessa keskityn 1800-luvun alun suomalaisiin faabeleihin ja faabeliperinteeseen ylirajaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Olen erityisen kiinnostunut el\u00e4infaabeleista ja niiden kuvituksesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Selailen faabelikokoelmia l\u00e4pi ja katselen niiden kuvituksia. Er\u00e4\u00e4n tanskalaisen faabelikokoelman kuvista yksi saa minut ymm\u00e4lleni. En tunnista kuvan muunlajista el\u00e4int\u00e4. Faabelin nimen luettuani olen edelleen ymm\u00e4ll\u00e4ni. Taiteilija on tuskin n\u00e4hnyt kuvaamaansa el\u00e4int\u00e4 koskaan. Mieleeni palaa muisto parin vuosikymmenen takaa: D\u00fcrerin sarvikuono.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Ongelmia lajinm\u00e4\u00e4rityksess\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Tanskalaisen runoilija Hans Vilhelm Kaalundin teoksessa <em>Fabler f\u00f8r B\u00f8rn<\/em> (1845) on kauniit kuvat. Urallaan erityisesti luonto- ja el\u00e4inaiheisiin keskittyneen taiteilija Johan Thomas Lundbyen (1818\u20131848) tekem\u00e4t kuvitukset ovat luonnollisen n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ja kauniita. Paitsi se yksi muunlajinen el\u00e4in, jota en tunnista.<\/p>\n\n\n<style>.kb-image11155_6170b0-08.kb-image-is-ratio-size, .kb-image11155_6170b0-08 .kb-image-is-ratio-size{max-width:300px;width:100%;}.wp-block-kadence-column > .kt-inside-inner-col > .kb-image11155_6170b0-08.kb-image-is-ratio-size, .wp-block-kadence-column > .kt-inside-inner-col > .kb-image11155_6170b0-08 .kb-image-is-ratio-size{align-self:unset;}.kb-image11155_6170b0-08 figure{max-width:300px;}.kb-image11155_6170b0-08 .image-is-svg, .kb-image11155_6170b0-08 .image-is-svg img{width:100%;}.kb-image11155_6170b0-08 .kb-image-has-overlay:after{opacity:0.3;}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-image kb-image11155_6170b0-08\"><figure class=\"alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"990\" height=\"752\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva2.jpg\" alt=\"Puupiirroksessa kissael\u00e4imelt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 karhu istuu virran rannalla. Taustalla n\u00e4kyvien pensaiden l\u00e4pi astuu mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 ase k\u00e4dess\u00e4\u00e4n.\" class=\"kb-img wp-image-11175\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva2.jpg 990w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva2-360x273.jpg 360w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva2-395x300.jpg 395w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva2-768x583.jpg 768w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva2-168x128.jpg 168w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva2-190x144.jpg 190w\" sizes=\"auto, (max-width: 990px) 100vw, 990px\" \/><figcaption>Kuva 2. Johan Thomas Lundbyen kuva karhusta Hans Vilhelm Kaalundin teoksessa Fabler f\u00f8r B\u00f8rn (1845) h\u00e4mment\u00e4\u00e4 lukijaa. Taiteilija Lundbye vaikuttaa tehneen kuvan ilman ensik\u00e4den tietoa siit\u00e4, milt\u00e4 karhu oikein n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Kuvasta paistaa l\u00e4pi taiteilijan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys el\u00e4imest\u00e4, jota h\u00e4n on kuvaamassa. Kaalundin tarinan \u201dBj\u00f8rnen\u201d kuvitusta katsoessa on ilmiselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kuvittaja Lundbye ei ole el\u00e4iss\u00e4\u00e4n karhua n\u00e4hnyt (kuva 2). Sin\u00e4ns\u00e4 asia ei ole kummallinen. Eih\u00e4n Tanskassa ole vuosituhansiin el\u00e4nyt karhuja. Lundbyen piirt\u00e4m\u00e4t tutummat el\u00e4imet \u2013 hevoset, lehm\u00e4t, rotat, harakat \u2013 ovat huomattavasti luonnollisemman n\u00e4k\u00f6isi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Lundbyen karhukuva h\u00e4mment\u00e4\u00e4 minua siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 l\u00e4het\u00e4n sen lajintunnistuskuva-arvoituksena parille yst\u00e4v\u00e4lleni. He ep\u00e4ilev\u00e4t karhua suureksi kissael\u00e4imeksi. Pohdin, mink\u00e4laista n\u00e4kemyst\u00e4 kuva on karhuista luonut 1800-luvun tanskalaisille. Kuva kertoo omalla tavallaan my\u00f6s tarinaa siit\u00e4, miten ihminen on vaikuttanut luontoon ja sen lajistoon. Merenpintojen nousun my\u00f6t\u00e4 saarivaltioksi muuttuneen Tanskan ihmisasukkaat mets\u00e4stiv\u00e4t karhut sukupuuttoon, eik\u00e4 alueelle tullut mantereelta en\u00e4\u00e4 uusia karhuja. Aiemmin Tanskassa tavattu el\u00e4in muuttui kummajaiseksi, eik\u00e4 Lundbyell\u00e4 ollut esikuvaa karhulleen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>El\u00e4inkuvat faabeleissa<\/strong><\/p>\n\n\n<style>.kb-image11155_e71407-fc.kb-image-is-ratio-size, .kb-image11155_e71407-fc .kb-image-is-ratio-size{max-width:300px;width:100%;}.wp-block-kadence-column > .kt-inside-inner-col > .kb-image11155_e71407-fc.kb-image-is-ratio-size, .wp-block-kadence-column > .kt-inside-inner-col > .kb-image11155_e71407-fc .kb-image-is-ratio-size{align-self:unset;}.kb-image11155_e71407-fc figure{max-width:300px;}.kb-image11155_e71407-fc .image-is-svg, .kb-image11155_e71407-fc .image-is-svg img{width:100%;}.kb-image11155_e71407-fc .kb-image-has-overlay:after{opacity:0.3;}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-image kb-image11155_e71407-fc\"><figure class=\"alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"647\" height=\"990\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva31.jpg\" alt=\"Puupiirroksessa on suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 el\u00e4imi\u00e4, niin erilaisia lintuja kuin maalla el\u00e4vi\u00e4kin el\u00e4imi\u00e4. El\u00e4imet on kuvattu tarkasti ja luonnonmukaisesti. El\u00e4imet taistelevat kesken\u00e4\u00e4n dynaamisena sommitelmana kirjan tekstiosion alla ja sivulla. Ylimp\u00e4n\u00e4 taivaalla lent\u00e4\u00e4 lepakko.\" class=\"kb-img wp-image-11177\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva31.jpg 647w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva31-196x300.jpg 196w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva31-168x257.jpg 168w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/kuva31-190x291.jpg 190w\" sizes=\"auto, (max-width: 647px) 100vw, 647px\" \/><figcaption>Kuva 3. John Tenniellin kuva Thomas Jamesin teoksessa Aesop\u2019s fables: A new version, chiefly from original sources (1848) n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 el\u00e4inkunnan edustajat tarkasti ja luonnonmukaisesti kuvattuina.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Faabelien el\u00e4imet toimivat ihmisten luonteenpiirteiden peilein\u00e4. Tarinoiden hahmot eiv\u00e4t siis ole ehtoja el\u00e4imi\u00e4, vaan ihmisluonnon kuvajaisia. El\u00e4inhahmojen antropomorfiset ominaisuudet eiv\u00e4t kuitenkaan tule esiin kuvituksessa, vaan el\u00e4imet kuvataan yleens\u00e4 luonnollisemmassa asussaan. Esimerkiksi englantilaisen kuvittaja ja pilapiirt\u00e4j\u00e4 John Tennielin (1820\u20131914) tekem\u00e4t faabelikuvitukset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t el\u00e4inhahmot tarkasti lajityypillisill\u00e4 ominaispiirteill\u00e4\u00e4n varustettuina, siis huomattavasti luonnonmukaisempina kuin D\u00fcrerin sarvikuono.<\/p>\n\n\n\n<p>Pastori Thomas Jamesin (1809\u20131863) k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4n ja tulkitseman faabelikokoelman <em>Aesop\u2019s fables: A new version, chiefly from original sources<\/em> (1848) kertomuksessa \u201dBirds, the beasts, and the bat\u201d esiintyy useita erilaisia el\u00e4imi\u00e4. Teoksen kuvittanut Tenniel on kuvannut faabelin yhteyteen niin lintuja ja lepakoita kuin maalla asuvia el\u00e4imi\u00e4kin hyvin yksityiskohtaisesti ja lajien ominaispiirteet huomioiden (kuva 3). Kuvan p\u00f6ll\u00f6t, apinat, lepakot ja muut ovat helposti tunnistettavissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Faabelikuvitusten laatu riippuu pitk\u00e4lti kuvittajasta sek\u00e4 h\u00e4nen taiteellisista kyvyist\u00e4\u00e4n ja teknisist\u00e4 taidoistaan. El\u00e4inlajeista riippuvaista sen sijaan on niiden tuttuus taiteilijalle. Tutummat el\u00e4imet ovat kuvittajalle vieraampia lajeja helpompia tapauksia. Tarinoita ja niiss\u00e4 esiintyvi\u00e4 hahmoja sek\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia on voitu my\u00f6s sovittaa k\u00e4\u00e4nn\u00f6symp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sopivammiksi.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Uuteen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sovitetut tarinat<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Suomalaisille tuttu lent\u00e4v\u00e4 lause \u201dhappamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista\u201d on tulosta tarinan sopeuttamisesta uuteen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Aisopoksen faabelien alkuper\u00e4istarinassa kettu himoitsee viiniryp\u00e4leit\u00e4, joiden h\u00e4n kuitenkin toteaa olevan viel\u00e4 raakoja. Viittauksen viiniryp\u00e4leiden makuun on tarinaan ilmeisesti lis\u00e4nnyt Gaius Julius Phaedrus (n. 18 eaa.\u201354\u201368 jaa.), joka k\u00e4\u00e4nsi Aisopoksen tarinoita latinaksi. Ruotsinnoksessa \u201dR\u00e4ven och r\u00f6nnb\u00e4ren\u201d ryp\u00e4leet ovat muuttuneet pihlajanmarjoiksi. Alkusoinnun ja pohjoisen luonnon n\u00e4k\u00f6kulmasta ne sopivat ketun seuraksi ryp\u00e4leit\u00e4 paremmin.<\/p>\n\n\n\n<p>Pihlajanmarjojen luontainen happamuus pilaa faabelin moraalisen opetuksen \u2013 ne kun ovat aina happamia, olivat ne sitten niit\u00e4 himoitsevan ketun ulottumattomissa tai eiv\u00e4t. Tarinan opetuksen mukaan ihmisill\u00e4 on tapana haukkua asioita, joita he eiv\u00e4t voi saada. Alkuper\u00e4istarinan kettu ratkaisee ep\u00e4tyydytt\u00e4v\u00e4n tilanteen uskottelemalla itselleen, etteiv\u00e4t viiniryp\u00e4leet alkujaankaan olleet himoitsemisen arvoisia. H\u00e4n muuntaa k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n maailmasta niin, ett\u00e4 viiniryp\u00e4leiden saavuttamattomuus lakkaa olemasta ongelma. Pihlajanmarjaversiossa kettu yksinkertaisesti toteaa totuuden, eik\u00e4 turvaudu totuuden muunteluun.<\/p>\n\n\n\n<p>Ruotsista ketun himoitsemat pihlajanmarjat ovat saapuneet my\u00f6s Suomeen. Tosin tarinasta on my\u00f6s ruotsiksi ryp\u00e4leinen versio \u201dR\u00e4fwen och Russinen\u201d, joka l\u00f6ytyy esimerkiksi kaksikielisest\u00e4 teoksesta <em>F\u00f6rs\u00f6k till att l\u00e4tt och p\u00e5 kort tid l\u00e4ra frans\u00f6sk\u00e4 spr\u00e5ket<\/em> (1744). Teos on laadittu opettamaan ranskaa ruotsinkieliselle lukijakunnalle faabelien avulla.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Oppimista faabelien \u00e4\u00e4rell\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Professori Henrik Gabriel Porthan (1739\u20131804) painotti runojen ja faabelien merkityst\u00e4 lasten lukemistona ja osana kasvatusta. Faabeleita l\u00f6ytyykin varhaisista suomalaisista lapsille suunnatuista lukemistoista. Suurin osa teoksista on kuvittamattomia.<\/p>\n\n\n<style>.kb-image11155_504ebc-00.kb-image-is-ratio-size, .kb-image11155_504ebc-00 .kb-image-is-ratio-size{max-width:300px;width:100%;}.wp-block-kadence-column > .kt-inside-inner-col > .kb-image11155_504ebc-00.kb-image-is-ratio-size, .wp-block-kadence-column > .kt-inside-inner-col > .kb-image11155_504ebc-00 .kb-image-is-ratio-size{align-self:unset;}.kb-image11155_504ebc-00 figure{max-width:300px;}.kb-image11155_504ebc-00 .image-is-svg, .kb-image11155_504ebc-00 .image-is-svg img{width:100%;}.kb-image11155_504ebc-00 .kb-image-has-overlay:after{opacity:0.3;}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-image kb-image11155_504ebc-00\"><figure class=\"alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"856\" height=\"617\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/Kuva3.jpg\" alt=\"Puupiirroksessa kettu seisoo takajaloillaan nojaten etuk\u00e4p\u00e4l\u00e4ns\u00e4 vinttikaivon muurattuun sein\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kettu kurkistaa kaivoon, jonka sis\u00e4lt\u00e4 kurkistaa vuohen p\u00e4\u00e4. Taustalla n\u00e4kyy talo ja puita.\" class=\"kb-img wp-image-11176\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/Kuva3.jpg 856w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/Kuva3-360x259.jpg 360w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/Kuva3-416x300.jpg 416w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/Kuva3-768x554.jpg 768w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/Kuva3-168x121.jpg 168w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/Kuva3-190x137.jpg 190w\" sizes=\"auto, (max-width: 856px) 100vw, 856px\" \/><figcaption>Kuva 4. P. C. Liebertin kuva Karl Collanin teoksessa Walda fabler (1850) n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 el\u00e4inhahmot realistisesti kuvattuina, mutta v\u00e4litt\u00e4\u00e4 kirjan lukijoille mielikuvaa arkkitehtuurista, joka poikkeaa Suomen rakennuskannasta. <\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Vuonna 1850 julkaistiin Karl Collanin lasten lukemistoksi suunnattu <em>Walda fabler till l\u00e4sning f\u00f6r barn<\/em>, joka poikkeaa sit\u00e4 edelt\u00e4neist\u00e4 faabelikokoelmista siin\u00e4, ett\u00e4 se on kuvitettu. <em>Walda fablerin<\/em> tarinoista useat, kuten \u201dOxen och grodan\u201d ja \u201dR\u00e4fwen och korpen\u201d periytyv\u00e4t aina antiikin tarinoista saakka.<\/p>\n\n\n\n<p>Teoksen kuvitukset ovat Tanskasta Suomeen muuttaneen aluksi puupiirt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimineen ja sittemmin valokuvaajaksi ryhtyneen Petter Christoffer Liebertin (1818\u20131866) k\u00e4sialaa. Faabelin \u201dR\u00e4fwen och bocken\u201d kuvituksesta n\u00e4kee, ett\u00e4 Liebert on taitava el\u00e4inten kuvaaja (kuva 4). Taustalla oleva talo sen sijaan ei n\u00e4yt\u00e4 tyypillisesti suomalaiselta, kuten ei kuvan kaivokaan. Ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ennemminkin tanskalaisilta. Pienet yksityiskohdat kertovat kuvittajan taustasta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Faabelien ja kuvitusten j\u00e4tt\u00e4m\u00e4t j\u00e4ljet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Usein toistuva tarina tai kuva vahvistaa yh\u00e4 vankemmaksi ihmisten k\u00e4sityksi\u00e4 muunlajisista el\u00e4imist\u00e4. D\u00fcrerin rengas- ja levyhaarniskaan sonnustautunut suomujalkainen sarvikuono loi virheellist\u00e4 mielikuvaa el\u00e4inlajista yli parin vuosisadan ajan. Faktuaalisesti vajavainen kuva muovasi ihmisten k\u00e4sityksi\u00e4 virheelliseen suuntaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun sama virheellinen viesti toistuu tarpeeksi monta kertaa ja on hallitsevassa asemassa, alkaa se v\u00e4hitellen muuttua yleis\u00f6lle todeksi ja sen oikaiseminen muuttuu yh\u00e4 vaikeammaksi. Tarinan opetus: on oltava tarkkana siit\u00e4, mink\u00e4laisia kuvia ja tarinoita v\u00e4lit\u00e4mme muille sek\u00e4 miten tulkitsemme lukemiamme tekstej\u00e4 ja n\u00e4kemi\u00e4mme kuvia, ettei vain virheellinen tieto j\u00e4\u00e4 py\u00f6rim\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4mme.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja on Ven\u00e4j\u00e4n visuaalisen kulttuurin perinteeseen erikoistunut taidehistorian postdoc-tutkija, joka tarkastelee suomalaisia 1800-luvun alun faabeleita ylirajaisessa kontekstissa osana Lukemalla kansalaiseksi? Lastenkirjat ja kasvatuksellinen kirjallisuus Suomessa, 1790\u20131850 <a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/luka\/\">(LUKA) -tutkimushanketta<\/a>, jota toteutetaan Turun yliopistossa Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoituksella vuosina 2023\u20132026.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Faabeleita eli vertauskuvallisia tarinoita, joissa usein seikkailevat el\u00e4imet, on pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytetty moraalisten opetusten v\u00e4litt\u00e4miseen. Niiss\u00e4 muunlajiset el\u00e4imet ilment\u00e4v\u00e4t ihmisten luonteenpiirteit\u00e4, mutta faabeleiden kuvituksissa el\u00e4inhahmot ovat kuitenkin lajityypillisemmin esitettyj\u00e4. Tarinoissa, niiden kuvituksissa ja sovituksissa n\u00e4kyy vahvasti tekij\u00f6iden ja heid\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 vaikutus&#8230;.<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":11188,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":119,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[239,2423,293,2403],"class_list":["post-11155","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hkt-laitos","tag-ihminen-ja-luonto","tag-taidehistoria","tag-teema"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":11155},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":239,"label":"HKT-laitos"},{"value":2423,"label":"ihminen ja luonto"},{"value":293,"label":"taidehistoria"},{"value":2403,"label":"teema"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/paakuva_rajattu1-485x300.jpg",485,300,true],"author_info":{"display_name":"Reeta Kangas","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":239,"name":"HKT-laitos","slug":"hkt-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":239,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":52,"filter":"raw"},{"term_id":2423,"name":"ihminen ja luonto","slug":"ihminen-ja-luonto","term_group":0,"term_taxonomy_id":2426,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":7,"filter":"raw"},{"term_id":293,"name":"taidehistoria","slug":"taidehistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":293,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":20,"filter":"raw"},{"term_id":2403,"name":"teema","slug":"teema","term_group":0,"term_taxonomy_id":2406,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":22,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11155","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11155"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11155\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11250,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11155\/revisions\/11250"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11188"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11155"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11155"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11155"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}