{"id":11292,"date":"2025-10-28T09:18:04","date_gmt":"2025-10-28T07:18:04","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/?p=11292"},"modified":"2025-10-28T09:18:06","modified_gmt":"2025-10-28T07:18:06","slug":"luontoyhteys-kestavamman-ja-merkityksellisemman-elaman-rakentajana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/luontoyhteys-kestavamman-ja-merkityksellisemman-elaman-rakentajana\/","title":{"rendered":"Luontoyhteys kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n ja merkityksellisemm\u00e4n el\u00e4m\u00e4n rakentajana"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"is-style-lead\">Samanismin ehk\u00e4 merkitt\u00e4vin hyvinvointivaikutus on voimistunut yhteyden kokemus niin itsen, muiden ihmisten, luonnon kuin henkimaailman kanssa. Voimistunut yhteyden kokemus vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin monin eri tavoin: se saa kunnioittamaan luontoa enemm\u00e4n, tuo el\u00e4m\u00e4\u00e4n merkityksellisyytt\u00e4 ja auttaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman paikan maailmassa. Ymp\u00e4rist\u00f6kriisien aikana onkin aiheellista pohtia, voisivatko samanistiset harjoitukset auttaa yksil\u00f6it\u00e4 ja yhteis\u00f6j\u00e4 rakentamaan terveemp\u00e4\u00e4 luontosuhdetta ja luomaan uudenlaista merkityksellisyytt\u00e4 elintapojemme joutuessa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuttumaan.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Luontoyhteyden puute on yksi ilmastokriisin juurisyist\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Ilmastonmuutos on kaikkien tiedostama asia. Se valtaa uutiset ja vaikuttaa arkeemme. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa viel\u00e4 suhteellisen lempe\u00e4sti, kohta ehk\u00e4 voimakkaammin. Ilmastonmuutokseen liittyv\u00e4t teemat aiheuttavat niin ahdistusta, kiukkua, surua kuin ep\u00e4toivoakin. Onko meill\u00e4 tulevaisuutta? Miksi me emme toimi ymp\u00e4rist\u00f6n puolesta niin aktiivisesti kuin pit\u00e4isi?<\/p>\n\n\n\n<p>Ilmastokriisin yhten\u00e4 juurisyyn\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ihmisten luontoyhteyden puutetta. Ennen modernisaatiota ihminen eli v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 luonnon kanssa. Luonnon kanssa kommunikointi oli osa arkea. Jos luonnon kanssa ei osannut toimia yhteisty\u00f6ss\u00e4, ei tullut toimeen. Moderni ymp\u00e4rist\u00f6 on tehnyt kuitenkin sen, ettei yhteys luontoon ole en\u00e4\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyys. Kun johonkin ei ole yhteytt\u00e4, sit\u00e4 ei osaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tai kunnioittaa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Animismi ja samanistinen parantaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kokemus luontoyhteydest\u00e4 linkittyy my\u00f6s omaan tutkimukseeni samanistisesta parantamisesta nykyajan Suomessa. Tutkimuksessani tarkastelen samanistisen parantamisen asiakkaiden ja samanismilla omaa hyvinvointiaan yll\u00e4pit\u00e4vien henkil\u00f6iden kokemuksia samanismista. Erityisen kiinnostunut olen samanismin mahdollisista hyvinvointivaikutuksista. <\/p>\n\n\n\n<p>Samanismi on animistiseen maailmankuvaan perustuva parantamisen menetelm\u00e4. Animismi taas on maailmankuva, jonka mukaan kaikki on el\u00e4v\u00e4\u00e4 ja kaikella on henki. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 aivan niin kuin me ihmiset ja muut el\u00e4imet, my\u00f6s kasvit, esimerkiksi puut, ovat muutakin kuin aineellisia. Niill\u00e4 on henki, itseisarvo ja tarkoitus. N\u00e4in ollen niidenkin kanssa voi olla jollain tasolla yhteydess\u00e4. Yksinkertaisimmillaan t\u00e4m\u00e4 yhteys voi tarkoittaa sit\u00e4 rauhan ja voiman tunnetta, jota moni luonnossa liikkuessaan kokee. Enemm\u00e4n luonnon kanssa ty\u00f6skennelleet voivat my\u00f6s kokea saavansa luonnolta esimerkiksi suoria vastauksia ja ohjeistusta el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kysymyksiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Samanistisen ajattelun mukaan luonnon henkisen puolen lis\u00e4ksi ymp\u00e4rill\u00e4mme on laaja henkimaailma: ylinen, alinen ja keskinen, jotka ovat t\u00e4ynn\u00e4 viisaita olentoja, joilta voi pyyt\u00e4\u00e4 apua sit\u00e4 tarvitessaan. Samanismi on n\u00e4hty menetelm\u00e4n\u00e4 olla yhteydess\u00e4 t\u00e4h\u00e4n todellisuuden henkiseen puoleen muuntamalla tietoisuuden tilaa esimerkiksi laulun, tanssin tai rummutuksen avulla. T\u00e4t\u00e4 yhteytt\u00e4 samaani k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, kun h\u00e4n tekee esimerkiksi samanistisen matkan henkimaailmaan pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n sielt\u00e4 apua, tukea ja parannusta asiakkaalleen. Samanistisessa parantamisessa samaanin teht\u00e4v\u00e4 on siis toimia henkimaailman tarjoaman avun v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Nykyaikana samanismi ei ole ainoastaan asiaan vihkiytyneen samaanin teht\u00e4v\u00e4 vaan samanistista matkan tekoa, parantamista ja erilaisia luontoyhteytt\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 harjoituksia opetellaan samanistisilla kursseilla ja rumpupiireiss\u00e4. Samaanin rooli ei olekaan ainoastaan tehd\u00e4 matkaa toisten puolesta vaan ennen kaikkea opastaa ihmiset henkil\u00f6kohtaiseen yhteyteen henkimaailman kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Yhteyden kokemuksen parantavat vaikutukset<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Samanismin merkitt\u00e4vin hyvinvointivaikutus vaikuttaisi olevan voimistunut yhteyden kokemus. Yhteyden tunne johonkin perimm\u00e4iseen, meit\u00e4 kaikkia yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4n henkiseen tasoon tai voimaverkkoon on vaikuttanut tutkimukseeni osallistuneiden ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 useilla eri tavoilla. Se oli syvent\u00e4nyt yhteytt\u00e4 itseen, lis\u00e4nnyt yhteytt\u00e4 muihin, v\u00e4hent\u00e4nyt yksin\u00e4isyyden tunnetta, auttanut l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4 merkityksellisyytt\u00e4 ja oman paikan maailmassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Yhteyden kokemus oli syvent\u00e4nyt my\u00f6s luontosuhdetta. Luontoa kunnioitettiin enemm\u00e4n, sen viestej\u00e4 oli alettu tarkkailla eri tavoin ja osalla el\u00e4m\u00e4ntavat olivat k\u00e4\u00e4ntyneet terveellisemp\u00e4\u00e4n ja ekologisempaan suuntaan. Yhteyden tunne oli my\u00f6s auttanut hahmottamaan sen, kuinka luonto ei ole mitenk\u00e4\u00e4n irrallaan meist\u00e4 ihmisist\u00e4. Me kaikki olemme osa sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Ilmastoahdistusta itsekin potevana pohdin, voisivatko samanistiset harjoitukset olla yleisemm\u00e4ll\u00e4kin tasolla yksi mahdollinen v\u00e4yl\u00e4 syvemp\u00e4\u00e4n luontosuhteeseen ja sen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s ekologisempiin el\u00e4m\u00e4ntapoihin yhteisen planeettamme hyv\u00e4ksi? Ent\u00e4 voisiko samanismi tuoda el\u00e4m\u00e4\u00e4n merkityksellisyytt\u00e4, kun vanhat el\u00e4m\u00e4ntapamme joutuvat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muutokseen? <ins>&nbsp;<\/ins><\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja on samanismia harjoittava uskontotieteen v\u00e4it\u00f6skirjatutkija.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Samanismin ehk\u00e4 merkitt\u00e4vin hyvinvointivaikutus on voimistunut yhteyden kokemus niin itsen, muiden ihmisten, luonnon kuin henkimaailman kanssa. Voimistunut yhteyden kokemus vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin monin eri tavoin: se saa kunnioittamaan luontoa enemm\u00e4n, tuo el\u00e4m\u00e4\u00e4n merkityksellisyytt\u00e4 ja auttaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman paikan maailmassa. Ymp\u00e4rist\u00f6kriisien&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":11294,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":119,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[239,2429,2403,257],"class_list":["post-11292","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hkt-laitos","tag-ihminen-ja-luonto-2","tag-teema","tag-uskontotiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":11292},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":239,"label":"HKT-laitos"},{"value":2429,"label":"ihminen ja luonto"},{"value":2403,"label":"teema"},{"value":257,"label":"uskontotiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/iStock-1226721220-21-450x300.jpg",450,300,true],"author_info":{"display_name":"Hanne Mets\u00e4hinen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":239,"name":"HKT-laitos","slug":"hkt-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":239,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":52,"filter":"raw"},{"term_id":2429,"name":"ihminen ja luonto","slug":"ihminen-ja-luonto-2","term_group":0,"term_taxonomy_id":2432,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":2403,"name":"teema","slug":"teema","term_group":0,"term_taxonomy_id":2406,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":22,"filter":"raw"},{"term_id":257,"name":"uskontotiede","slug":"uskontotiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":257,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":87,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11292","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11292"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11292\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11297,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11292\/revisions\/11297"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11294"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11292"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11292"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11292"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}