Nuorison lukutaidosta ja -halusta ollaan usein huolissaan. Lukioissa tehty tutkimus kuitenkin todistaa, ett\u00e4 kirjallisuus voi auttaa lukijoita ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n maailmassa tapahtuvia dramaattisia kehityskulkuja.<\/p>\n\n\n\n
\u201dMun mielest\u00e4 ne oli osaltaan v\u00e4h\u00e4n silleen pinnallisia. Ne niinkun toistaa v\u00e4h\u00e4n niinku semmosta kaavaa. Esimerkiksi Norian ja Sanjan yst\u00e4vyysdynamiikka ja niitten luonteenpiirteet, ett\u00e4 toinen on hiljainen, toinen on menev\u00e4mpi, et se toistuu tosi monessa kirjassa\u00a0ja n\u00e4in. Mutta se ett\u00e4 ne on pinnallisia on mun mielest\u00e4 tosi hyv\u00e4, koska se sitten antaa enemm\u00e4n huomiota kirjan tapahtumille ja sille sanomalle sen sijaan, ett\u00e4 se keskittyis vaan niihin hahmoihin ja hahmokehitykseen.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Lainaus tutkimuksen haastatteluaineistosta todistaa puhujan lukutaidosta. Haastateltu lukiolainen tulee sanoneeksi lyhyess\u00e4 tilassa paljon. H\u00e4n kuvaa kahden p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n v\u00e4list\u00e4 j\u00e4nnitett\u00e4 ja huomauttaa aivan oikein vastaavanlaisen kuvion olevan tuttu muistakin kirjoista. Kaavamaisella ratkaisulla on h\u00e4nen mukaansa kuitenkin teoksen kokonaisuudessa olennainen teht\u00e4v\u00e4. Kun henkil\u00f6hahmot ja heid\u00e4n v\u00e4liset suhteensa eiv\u00e4t varasta huomiota, lukijan huomio kiinnittyy teoksen teemaan, \u201dsanomaan\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Yll\u00e4 oleva lainaus koskee Emmi It\u00e4rannan Teemestarin kirjaa<\/em>, jonka luetutimme muutama vuosi sitten sadalla suomalaisella lukiolaisella. Hankkeessa \u201dKirjallisuus ja lukeminen ilmastokriisin aikakaudella\u201d (Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6) tutkittiin lukemisen ekologisia vaikutuksia. Halusimme tiet\u00e4\u00e4, onko kaunokirjallisuuden lukemisen hyv\u00e4ss\u00e4 maineessa mit\u00e4\u00e4n per\u00e4\u00e4. Luettuaan kirjan, jossa kuvataan ymp\u00e4rist\u00f6tuhon j\u00e4lkeist\u00e4 Suomea, havahtuuko lukija ekologiseen vastuullisuuteen?<\/p>\n\n\n\n Hankkeemme toi Suomeen suhteellisen uutta tutkimussuuntausta, empiirist\u00e4 ekokritiikki\u00e4<\/a>. Siin\u00e4 tutkitaan esimerkiksi kirjallisuudessa rakentuvia k\u00e4sityksi\u00e4 luonnosta ja ihmisten luontosuhteista mutta yhteiskuntatieteiss\u00e4 k\u00e4ytetyin menetelmin, kuten kyselyin ja haastatteluin.<\/p>\n\n\n\n Yksiselitteisi\u00e4 vastauksia kirjallisuuden mahdollisesta hy\u00f6dyllisyydest\u00e4 lukijoilleen emme saaneet mutta havaitsimme vahvoja viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Teemestarin kirjan<\/em> kaltainen teos voi auttaa lukijaa kuvittelemaan ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Toinen havaintomme oli, ett\u00e4 lukija ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 samaistu henkil\u00f6hahmoihin \u2013 kuten oletimme \u2013 vaan kirjan kuvaamaan maailmaan. Erityisen hyvin t\u00e4m\u00e4 milj\u00f6\u00f6seen samastuminen n\u00e4kyi pohjoissuomalaisessa lukiossa, jonka oppilaita ahdisti ajatus lumettomasta tulevaisuudesta. Samastuminen osoittautui kaiken kaikkiaan liukkaaksi k\u00e4sitteeksi, vaikka onkin kirjallisuudentutkimuksen perusasioita. Kolmas l\u00f6yd\u00f6ksemme oli lukiolaisten luja usko siihen, ett\u00e4 ilmastonmuutos ei ulotu Suomeen saakka. Nimesimme ilmi\u00f6n kansalliseksi ekseptionalismiksi. Sellaisella ajattelulla on pitk\u00e4t juuret Suomessa. (Ks. tutkimustuloksista laajemmin<\/a>.)<\/p>\n\n\n\n Er\u00e4\u00e4nlaisena sivuhuomiona pohdimme my\u00f6s lukiolaisten suhtautumista lukemiseen yleens\u00e4. Lienee sanomattakin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kirjallisuudentutkijoina kuulumme niihin, jotka pit\u00e4v\u00e4t kaunokirjallisuuden lukemista merkityksellisen\u00e4 toimintana. Siksi meit\u00e4 masensi joidenkin haastattelemiemme lukiolaisten vastahakoinen suhtautuminen kokonaisen romaanin lukemiseen ja vastaavasti ilahduttivat toisten innokkuus ja oivaltavat huomiot. Asenteemme saattoi n\u00e4ky\u00e4 ja kuulua haastattelutilanteissa.<\/p>\n\n\n\n J\u00e4lkeenp\u00e4in mielt\u00e4mme j\u00e4i kutkuttamaan, olimmeko lukeneet aineistoa tarpeeksi tarkasti sill\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4, mit\u00e4 lukiolaiset tosiasiassa ajattelevat kirjallisuudesta. Monet lukiolaisista moittivat It\u00e4rannan teosta tyls\u00e4ksi, kun taas toiset osasivat nauttia sen runollisesta ilmaisusta. Saatoimme kuitenkin tulkita monet kirjaa koskevat mielipiteenilmaukset tunneper\u00e4isiksi, vaikka ne saattoivat nojata tarkkoihin tekstihavaintoihin.<\/p>\n\n\n\n Tutkittuamme ensin aineistossa ilmenevi\u00e4 tuntemuksia nimenomaan ilmastonmuutokseen liittyen olemme sittemmin paneutuneet aineistoon toisenlainen kysymyslista k\u00e4dess\u00e4. Nyt haluamme katsoa tarkemmin lukiolaisten kirjallisuusk\u00e4sityksi\u00e4. Alustavasti rohkenemme v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kirjallisuuden lukeminen on monelle nuorelle yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 tapa tutkia maailmaa ja omaa paikkaansa siell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja on kirjallisuuden ja luovan kirjoittamisen apulaisprofessori.<\/em><\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Nuorison lukutaidosta ja -halusta ollaan usein huolissaan. Lukioissa tehty tutkimus kuitenkin todistaa, ett\u00e4 kirjallisuus voi auttaa lukijoita ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n maailmassa tapahtuvia dramaattisia kehityskulkuja. \u201dMun mielest\u00e4 ne oli osaltaan v\u00e4h\u00e4n silleen pinnallisia. Ne niinkun toistaa v\u00e4h\u00e4n niinku semmosta kaavaa. Esimerkiksi Norian ja…<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":11318,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":119,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[239,2423,1055,2403],"class_list":["post-11316","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hkt-laitos","tag-ihminen-ja-luonto","tag-kirjallisuustieteet","tag-teema"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":11316},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":239,"label":"HKT-laitos"},{"value":2423,"label":"ihminen ja luonto"},{"value":1055,"label":"kirjallisuustieteet"},{"value":2403,"label":"teema"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/girl-2604837_1280-450x300.jpg",450,300,true],"author_info":{"display_name":"Olli L\u00f6ytty","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":239,"name":"HKT-laitos","slug":"hkt-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":239,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":52,"filter":"raw"},{"term_id":2423,"name":"ihminen ja luonto","slug":"ihminen-ja-luonto","term_group":0,"term_taxonomy_id":2426,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":7,"filter":"raw"},{"term_id":1055,"name":"kirjallisuustieteet","slug":"kirjallisuustieteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":1058,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":3,"filter":"raw"},{"term_id":2403,"name":"teema","slug":"teema","term_group":0,"term_taxonomy_id":2406,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":22,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11316","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11316"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11316\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11319,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11316\/revisions\/11319"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11318"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11316"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11316"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11316"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}