Uusi tutkimushanke selvitt\u00e4\u00e4, millaisena suomalaisten mets\u00e4suhde n\u00e4ytt\u00e4ytyy vanhoissa teksteiss\u00e4, kielen rakenteissa ja sanastossa eri aikoina. Aineistona on monia erityyppisi\u00e4 suomenkielisi\u00e4 tekstej\u00e4, ja hanke tuo lis\u00e4\u00e4 kielitieteen n\u00e4k\u00f6kulmaa suomalaiseen mets\u00e4keskusteluun.<\/p>\n\n\n\n
Mets\u00e4suhde el\u00e4\u00e4 ajassa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Metsill\u00e4 on suuri merkitys ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme ja yhteiskunnassamme niin kulttuurin, biodiversiteetin kuin taloudenkin kannalta. T\u00e4m\u00e4n takia yhteisesti jaettua k\u00e4sityst\u00e4 metsien merkityksest\u00e4 ja tulevaisuudesta on usein vaikea saavuttaa, ja konfliktejakin syntyy erilaisten ajattelutapojen v\u00e4lille. Jotta t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ilmi\u00f6it\u00e4 voisi t\u00e4ysin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, pit\u00e4isi tuntea vallitsevaan tilanteeseen johtaneet historialliset kehityskulut. T\u00e4t\u00e4 taustaa vasten on kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksella alkanut uusi hanke Mets\u00e4 tekstien k\u00e4tk\u00f6iss\u00e4. Suomalaisten mets\u00e4suhteen kehitys ekolingvistisen filologian katsannossa<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Tutkimus auttaa osaltaan muodostamaan kuvaa mets\u00e4suhteen kehityksest\u00e4 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Hankkeessa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n aihetta ekolingvistisen tutkimuksen eli ihmisen ja luonnon suhdetta valaisevan kielentutkimuksen keinoin. Ekolingvistisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia yhdistet\u00e4\u00e4n filologiseen tutkimukseen, jossa puolestaan tarkastellaan eri-ik\u00e4isi\u00e4 vanhoja tekstiaineistoja niiden historiallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa siten, ett\u00e4 tutkittavaa teksti\u00e4 voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mahdollisimman syv\u00e4llisesti. Oleellisia ovat kielitieteen ohella my\u00f6s kulttuuri-, henkil\u00f6- ja kirjahistorialliset n\u00e4k\u00f6kulmat. Kokonaisuudesta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, millainen mets\u00e4kuva piirtyy esimerkiksi kirkon ja hallinnon auktoriteettien, tieto- ja oppikirjallisuuden julkaisijoiden tai poliitikkojen kieless\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Agricolasta autonomiaan, nykyp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 tulevaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4iset painetut suomenkieliset kirjat julkaisi tunnetusti Mikael Agricola 1500-luvulla. Kielitieteilij\u00e4t ovat aiemminkin kiinnitt\u00e4neet huomiota siihen, ett\u00e4 Agricolan teoksissa on Raamatun eksoottisia el\u00e4imi\u00e4 suomennettu kiinnostavalla tavalla mets\u00e4<\/em>-alkuisiksi. Esimerkiksi antiloopin ja gasellin kaltaiset el\u00e4imet ovat mets\u00e4vuohia<\/em> ja mets\u00e4h\u00e4rki\u00e4<\/em>, mik\u00e4 on auttanut suomalaisia luomaan jonkinlaisen ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n mielikuvan itselleen ventovieraista el\u00e4imist\u00e4. Tutkimushankkeessa perehdyt\u00e4\u00e4n aiempaa laajemmin Agricolan teosten metsiin liittyvien kohtien k\u00e4\u00e4nn\u00f6sl\u00e4hteisiin ja kohtien muuttumiseen ajan my\u00f6t\u00e4 uudemmissa raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4. Lis\u00e4ksi tarkastelun kohteina ovat esimerkiksi mets\u00e4termien kehittyminen lakikieless\u00e4, metsien eli\u00f6lajien nimitykset vanhoissa sanakirjoissa sek\u00e4 mets\u00e4aiheiden k\u00e4sittely vanhoissa oppi- ja tietokirjoissa ja valtiop\u00e4iv\u00e4asiakirjoissa.<\/p>\n\n\n\n