Turun yliopiston kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksen Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa hankkeessa SeedLING \u2013 Mets\u00e4sanoista mets\u00e4tekoihin on juuri valmistunut tutkimus siit\u00e4, miten media uutisoi vuoden 2024 syksyll\u00e4 tapahtunutta Hukkajoen raakkujen yliajoa.<\/p>\n\n\n\n
Biologien kuvaama video, jossa Stora Enson mets\u00e4kone ylitt\u00e4\u00e4 rauhoitettua Hukkajokea Suomussalmella, sai aikaan kiihtyv\u00e4\u00e4 uutisointia mediassa. Toiminta oli vastoin luonnonsuojelulakia, sill\u00e4 joki on rauhoitettu sen pohjalla el\u00e4vien jokihelmisimpukoiden eli raakkujen takia. Median uutisointi aiheesta her\u00e4tti kysymyksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 oikeastaan oli tapahtunut, miten t\u00e4llaisesta toiminnasta uutisoidaan eri medioissa ja millaisia \u00e4\u00e4ni\u00e4 media tuo esille. Saako raakkujen n\u00e4k\u00f6kulma lainkaan tilaa ja mitk\u00e4 toimijat edustavat raakkuja mediassa vai edustaako niit\u00e4 kukaan? Vaikutti silt\u00e4, ett\u00e4 tapahtumaa kehystettiin onnettomuutena tai rikoksena ja syyllisiksi nostettiin mm. Stora Enso ja mets\u00e4koneen kuljettaja.<\/p>\n\n\n\n
Tutkimusryhm\u00e4mme p\u00e4\u00e4tti tutkia, kenen n\u00e4k\u00f6kulma nostetaan esiin, ket\u00e4 kohdellaan asiantuntijana ja erityisesti, miten ja millaisten toimijoiden kautta raakut esitettiin eri medioiden otsikoissa. Aineistoksi valittiin Helsingin Sanomien, Mets\u00e4lehden ja Ylen aihetta k\u00e4sittelevi\u00e4 uutisotsikoita, jotka oli julkaistu syksyn 2024 aikana. N\u00e4ill\u00e4 medioilla on erilaiset taustaideologiat, kohdeyleis\u00f6t ja levikki, joten oletimme niiden analysoinnin paljastavan mahdollisia eroja aihepiirin k\u00e4sittelyss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Muunlajisten n\u00e4k\u00f6kulma tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohtana<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tutkimme raakkujen yliajoon liittyv\u00e4\u00e4 otsikointia ekolingvistisest\u00e4 viitekehyksest\u00e4 k\u00e4sin. Sen keskeisen\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana on, ett\u00e4 muunlajisilla ja el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4vill\u00e4 ekosysteemeill\u00e4 (kuten metsill\u00e4 ja joilla) on itseisarvo ja ett\u00e4 me ihmiset olemme osa n\u00e4it\u00e4 ekosysteemej\u00e4 ja vastuussa niiden s\u00e4ilymisest\u00e4 elinkelpoisina my\u00f6s tulevaisuudessa. Metsien lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6 ja luonnonsuojelulain vastaiset teot uhkaavat monia uhanalaisia lajeja, jotka ovat Suomessa suurimmaksi osaksi vanhojen metsien olemassaolosta riippuvaisia.<\/p>\n\n\n\n Aikaisemmassa mets\u00e4aiheisessa mediatutkimuksessa on huomattu, ett\u00e4 poliittiset toimijat, journalistit ja mets\u00e4toimijat dominoivat mets\u00e4keskustelua. Koska media v\u00e4litt\u00e4\u00e4 suuren osan kuulemastamme ja lukemastamme kielest\u00e4, sen luoma kuva metsien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vaikuttaa suoraan ihmisten mielipiteisiin metsist\u00e4 ja niiss\u00e4 el\u00e4vien uhanalaisten lajien suojelun tarpeesta.<\/p>\n\n\n\n Ketk\u00e4 olivat aktiivisia toimijoita otsikoissa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Mets\u00e4alan toimijoiden lis\u00e4ksi erilaiset mets\u00e4teollisuuden ulkopuoliset asiantuntijat, kuten tutkijat, kirjailijat ja yhdistykset sek\u00e4 poliitikot ja paikalliset asukkaat, saivat otsikoissa aktiivisen roolin. Tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 toimijat eiv\u00e4t kuitenkaan olleet aina n\u00e4kyviss\u00e4 edes sellaisissa otsikoissa, joissa heid\u00e4n sanomaansa asiaa oli lainattu suoraan. Toisaalta joidenkin asiantuntijoiden sitaatteja nostettiin otsikoihin ja heid\u00e4t esiteltiin koko nimell\u00e4, mill\u00e4 media saattoi korostaa heid\u00e4n luotettavuuttaan. Raakut olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta passiivisesti toiminnan kohteena, eik\u00e4 niill\u00e4 ollut otsikoissa aktiivista toimijaroolia.<\/p>\n\n\n\n Median rakentama kuva raakkujen yliajosta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tutkimme otsikoiden tapoja kehyst\u00e4\u00e4 raakkujen yliajoa analysoimalla metaforia. Otsikoiden metaforiset ilmaisut heijastavat ja vahvistavat erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 tapahtuneesta. Esimerkiksi Helsingin Sanomat k\u00e4ytti er\u00e4\u00e4ss\u00e4 otsikossa metaforista ilmaisua kuorrutettu maitosuklaalla<\/em>, kun se kuvaili raakkuja peitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kurakerrosta. Kyseisess\u00e4 esimerkiss\u00e4 positiivinen mielikuva suklaasta oli yhdistetty negatiiviseen asiaan, mik\u00e4 heikensi otsikon sanomaa raakkujen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n Tunnistimme aineistosta kehyksi\u00e4, joiden kautta Hukkajoen raakkujen yliajoa tulkittiin. Ihmisen toiminta h\u00e4ivytettiin usein mm. k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kieliopillisia metaforia eli esimerkiksi muuttamalla aktiivinen verbimuoto ajoi<\/em> passiivimuotoiseksi ajettiin<\/em> tai muodostamalla siit\u00e4 passiivisempi sanaluokka, kuten ep\u00e4ilty s\u00e4\u00e4nt\u00f6rikkomus<\/em> \u2013 Stora Ensoa<\/em> ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nt\u00f6rikkomuksesta<\/em>. Kun teko kehystettiin onnettomuudeksi, raakkujen ja niiden elinymp\u00e4rist\u00f6n tuhoaminen muuttui raakkutuhoksi<\/em> tai raakkuvahingoksi<\/em>. Ongelmalliseksi t\u00e4llaisen onnettomuuskehyksen tekee se, ett\u00e4 siin\u00e4 ihmisen tahallinen tai vastuuton toiminta vertautuu luonnonmullistuksen tai aidon vahingon aiheuttamaan haittaan ja tekij\u00e4n vastuu j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle.<\/p>\n\n\n\n Talouskehyst\u00e4 k\u00e4ytettiin mm. mets\u00e4nomistajille suunnatun Mets\u00e4lehden otsikoinnissa, ja siin\u00e4 korostui n\u00e4kemys, joka pelkisti mets\u00e4n mets\u00e4nomistajan p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan alaiseksi resurssiksi ja poisti n\u00e4kyvist\u00e4 kokonaan metsien arvon el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4vin\u00e4 ekosysteemein\u00e4 ja lukuisten lajien elinymp\u00e4rist\u00f6in\u00e4. Talouskehyksess\u00e4 k\u00e4ytettiin rahallista n\u00e4k\u00f6kulmaa painottavia metaforia, kuten n\u00e4in mets\u00e4ll\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n rahaa<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Luonnonsuojelukehys toi esille raakkujen n\u00e4k\u00f6kulmaa mm. biologien, kirjailijoiden ja paikallisten asukkaiden kautta sellaisissa otsikoissa, joissa oli k\u00e4ytetty sitaatteja. Luonnonsuojelukehys k\u00e4sitti tapahtuneen teon rikokseksi, jonka tekij\u00e4n\u00e4 on ihminen tai kollektiivisesti ihmist\u00e4 edustava taho, kuten Ylen otsikossa Uhanalaisia raakkuja kuoli, kun Stora Enson mets\u00e4koneet jyristeliv\u00e4t joen yli \u2013 poliisi tutkii t\u00f6rke\u00e4n\u00e4 luonnonsuojelurikoksena. <\/em>Kehyksen mukaisesti teolla ajateltiin olevan syyllinen tekij\u00e4, joku ihminen tai jokin kollektiivinen taho, jonka pit\u00e4isi ottaa vastuu aiheuttamastaan haitasta.<\/p>\n\n\n\n Raakkujen \u00e4\u00e4nen kuuluminen otsikoissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tutkimuksemme johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset vahvistivat aikaisempia tutkimustuloksia mets\u00e4diskursseista, sill\u00e4 medioiden otsikointi toisti yhteiskunnassa vallalla olevia valtarakenteita antamalla eniten tilaa mets\u00e4teollisuuden, sen edustajien ja Stora Enson n\u00e4k\u00f6kulmille, kun taas poliittiset toimijat olivat n\u00e4kyvill\u00e4 tuomassa esille puolueidensa n\u00e4k\u00f6kantoja. Silloinkin, kun otsikoitiin raakkujen elinymp\u00e4rist\u00f6n kunnostamisesta, saattoi n\u00e4k\u00f6kulma olla Stora Enson, joka toimi vahingoksi kehystetyn tapahtuman pelastajana, kuten seuraavassa Ylen otsikossa: Stora Enson toimitusjohtaja pyyt\u00e4\u00e4 anteeksi raakkutuhoja: ”Me maksamme Hukkajoen pelastamisen”.<\/em><\/p>\n\n\n\n Vaikka raakkujen \u00e4\u00e4ni tulikin esille luonnonsuojelukehyst\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4viss\u00e4 otsikoissa erilaisten toimijaroolien kautta, suurimmaksi osaksi ne esitettiin passiivisina ja niiden n\u00e4k\u00f6kulma j\u00e4i lukuisten ihmist\u00e4 korostavien n\u00e4k\u00f6kulmien varjoon. Sitaatteja sis\u00e4lt\u00e4viss\u00e4 otsikoissa raakkujen \u00e4\u00e4nenkantajina toimivat luonnonsuojelun puolella olevat yksitt\u00e4iset ihmiset ja j\u00e4rjest\u00f6t, mutta kaikkein parhaiten raakkujen \u00e4\u00e4ni nousi esille otsikoissa, jotka kertoivat tapahtuneesta puolueettomasti ja suorasti, kuten Mets\u00e4lehden otsikko: Poliisi tutkii raakkutuhoa t\u00f6rke\u00e4n\u00e4 luonnonsuojelurikoksena. <\/em>Tulevissa hankkeen tutkimuksissa selvitet\u00e4\u00e4n tarkemmin, miten muunlajisten \u00e4\u00e4ni voitaisiin ottaa paremmin huomioon mediassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4keskustelussa ja millaisilla kielellisill\u00e4 keinoilla ymp\u00e4rist\u00f6n tilan heikent\u00e4misest\u00e4 vastuussa olevat tahot peittelev\u00e4t toimintansa haitallisuutta.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittajat ovat SeedLING \u2013 Mets\u00e4sanoista mets\u00e4tekoihin -hankkeen tutkijoita.<\/em><\/p>\n\n\n\n Kuva: Minna Maijala<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Turun yliopiston kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksen Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamassa hankkeessa SeedLING \u2013 Mets\u00e4sanoista mets\u00e4tekoihin on juuri valmistunut tutkimus siit\u00e4, miten media uutisoi vuoden 2024 syksyll\u00e4 tapahtunutta Hukkajoen raakkujen yliajoa. Biologien kuvaama video, jossa Stora Enson mets\u00e4kone ylitt\u00e4\u00e4 rauhoitettua Hukkajokea Suomussalmella,…<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":11324,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":2275,"footnotes":""},"categories":[2275,119],"tags":[2423,977,2403],"class_list":["post-11323","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hankkeet","category-tutkimus-ja-opetus","tag-ihminen-ja-luonto","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","tag-teema"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":11323},"taxonomy_info":{"category":[{"value":2275,"label":"Hankkeet"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2423,"label":"ihminen ja luonto"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"},{"value":2403,"label":"teema"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/Kuvituskuva-Hiiskuttuun-1020251-400x300.jpg",400,300,true],"author_info":{"display_name":"Assi-Jutta Kuusela, Salla-Riikka Kuusalu, Attila Krizs\u00e1n, Minna Maijala ja Telma Peura","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":2275,"name":"Hankkeet","slug":"hankkeet","term_group":0,"term_taxonomy_id":2278,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":26,"filter":"raw","cat_ID":2275,"category_count":26,"category_description":"","cat_name":"Hankkeet","category_nicename":"hankkeet","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2423,"name":"ihminen ja luonto","slug":"ihminen-ja-luonto","term_group":0,"term_taxonomy_id":2426,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":7,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"},{"term_id":2403,"name":"teema","slug":"teema","term_group":0,"term_taxonomy_id":2406,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":22,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11323","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11323"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11323\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11329,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11323\/revisions\/11329"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11324"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11323"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11323"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11323"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}