{"id":11330,"date":"2025-10-21T08:44:25","date_gmt":"2025-10-21T05:44:25","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/?p=11330"},"modified":"2025-10-22T10:52:17","modified_gmt":"2025-10-22T07:52:17","slug":"ihminen-ja-luonto-ii-katse-metsiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/ihminen-ja-luonto-ii-katse-metsiin\/","title":{"rendered":"Ihminen ja luonto II: katse metsiin"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"is-style-lead\">Mets\u00e4t ovat t\u00e4rkeit\u00e4 meille suomalaisille niin ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 kuin laajemminkin yhteiskunnassamme. Niill\u00e4 on merkityst\u00e4 biodiversiteetin ja talouden mutta my\u00f6s kulttuurin kannalta. Ihminen ja luonto -teemanumeron toisessa osassa k\u00e4\u00e4nn\u00e4mme katseen kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksen mets\u00e4-hankkeisiin, joita edustavat <em>Mets\u00e4 tekstien k\u00e4tk\u00f6iss\u00e4. Suomalaisten mets\u00e4suhteen kehitys ekolingvistisen filologian katsannossa<\/em> ja <em>SeedLING \u2013 Mets\u00e4sanoista mets\u00e4tekoihin.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Kumpaakin hanketta yhdist\u00e4\u00e4 metsien tarkastelu ekolingvistisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ekolingvitisen tutkimuksen keskeisen\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana on, ett\u00e4 niin muunlajisilla kuin ekosysteemeill\u00e4kin \u2013 kuten juuri metsill\u00e4 \u2013 on itseisarvo. Ihmiset ovat osa n\u00e4it\u00e4 ekosysteemej\u00e4 ja vastuussa niiden s\u00e4ilymisest\u00e4 tuleville sukupolville. Esimerkiksi monet uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia vanhojen metsiemme s\u00e4ilymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Juuri alkaneen <em>Mets\u00e4 tekstien k\u00e4tk\u00f6iss\u00e4. Suomalaisten mets\u00e4suhteen kehitys ekolingvistisen filologian katsannossa<\/em> -hankkeen tutkija Harri Uusitalo toteaa <a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/teksteihin-katketty-metsa\/\" data-type=\"link\" data-id=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/teksteihin-katketty-metsa\/\">kirjoituksessaan<\/a>, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n mets\u00e4suhteiden ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tuntea my\u00f6s mets\u00e4suhteiden historiaa. Hankkeessa tarkastellaankin mets\u00e4suhteen kehityst\u00e4 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Mets\u00e4 n\u00e4kyy jo ensimm\u00e4isiin suomalaisiin painettuihin teksteihin lukautuvassa Mikael Agricolan raamatunsuomennoksessa monella tapaa. Jo aiemmin on kiinnitetty huomiota esimerkiksi siihen, ett\u00e4 antiloopit ja gasellit ovat Agricolan suomennoksessa <em>mets\u00e4vuohia<\/em> ja <em>mets\u00e4h\u00e4rki\u00e4<\/em>, mik\u00e4 on auttanut suomalaisia muodostamaan mielikuvan n\u00e4ist\u00e4 vieraista el\u00e4imist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><em>SeedLING \u2013 Mets\u00e4sanoista mets\u00e4tekoihin<\/em> -hankkeessa on puolestaan vastik\u00e4\u00e4n valmistunut <a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/hukkajoen-raakkujen-yliajoa-koskevat-mediadiskurssit\/\">tutkimus <\/a>siit\u00e4, miten media uutisoi vuoden 2024 syksyll\u00e4 tapahtuneesta raakkujen eli jokihelmisimpukoiden yliajosta. Uutisointi her\u00e4tti tutkijoissa kysymyksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 oikeastaan oli tapahtunut, miten tapahtuneesta uutisoitiin eri medioissa ja millaiset \u00e4\u00e4net p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kuuluviin. Tutkimus vahvisti aikaisempia tutkimustuloksia mets\u00e4diskursseista: medioiden otsikointi toisti yhteiskunnassa vallalla olevia valtarakenteita antamalla eniten tilaa mets\u00e4teollisuudelle ja poliittiset toimijat puolestaan nostivat esille omien puolueidensa n\u00e4k\u00f6kantoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Ihminen ja luonto -teemamme kolmas ja samalla viimeinen osa ilmestyy 28.10.2025. Kolmannen osan tekstej\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 teemana on ilmastonmuutos.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mets\u00e4t ovat t\u00e4rkeit\u00e4 meille suomalaisille niin ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 kuin laajemminkin yhteiskunnassamme. Niill\u00e4 on merkityst\u00e4 biodiversiteetin ja talouden mutta my\u00f6s kulttuurin kannalta. Ihminen ja luonto -teemanumeron toisessa osassa k\u00e4\u00e4nn\u00e4mme katseen kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksen mets\u00e4-hankkeisiin, joita edustavat Mets\u00e4 tekstien k\u00e4tk\u00f6iss\u00e4. Suomalaisten mets\u00e4suhteen&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":11164,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":95,"footnotes":""},"categories":[95],"tags":[2431,2421,2403],"class_list":["post-11330","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-paakirjoitus","tag-ihminen-ja-luonto-4","tag-paakirjoitus","tag-teema"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":11330},"taxonomy_info":{"category":[{"value":95,"label":"P\u00e4\u00e4kirjoitus"}],"post_tag":[{"value":2431,"label":"ihminen ja luonto"},{"value":2421,"label":"p\u00e4\u00e4kirjoitus"},{"value":2403,"label":"teema"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/image002-533x300.jpg",533,300,true],"author_info":{"display_name":"Heidi Salmi, p\u00e4\u00e4toimittaja","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":95,"name":"P\u00e4\u00e4kirjoitus","slug":"paakirjoitus","term_group":0,"term_taxonomy_id":95,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":32,"filter":"raw","cat_ID":95,"category_count":32,"category_description":"","cat_name":"P\u00e4\u00e4kirjoitus","category_nicename":"paakirjoitus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2431,"name":"ihminen ja luonto","slug":"ihminen-ja-luonto-4","term_group":0,"term_taxonomy_id":2434,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":2421,"name":"p\u00e4\u00e4kirjoitus","slug":"paakirjoitus","term_group":0,"term_taxonomy_id":2424,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":7,"filter":"raw"},{"term_id":2403,"name":"teema","slug":"teema","term_group":0,"term_taxonomy_id":2406,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":22,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11330","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11330"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11330\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11343,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11330\/revisions\/11343"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11164"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11330"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11330"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11330"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}