Historiantutkimuksessa on tapahtunut arktinen k\u00e4\u00e4nne: se on siirtym\u00e4 sankarillisten yksil\u00f6tarinoiden maailmasta kohti historiaa, jossa ihmiset, el\u00e4imet, esineet ja arktisen ymp\u00e4rist\u00f6n erityispiirteet ovat kietoutuneet toisiinsa. Kulttuurihistoriassa valmisteilla oleva v\u00e4it\u00f6skirja purjehtii t\u00e4ll\u00e4 aallolla ja tarkastelee uuden ajan alun arktista tutkimusmatkaa aineellisena ja monilajisena prosessina. <\/p>\n\n\n\n
Arktis on vuosisatojen ajan n\u00e4hty \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen\u00e4 rajamaana, jossa eurooppalaiset tutkimusmatkailijat mittasivat rohkeutensa ja teknologiansa rajoja. Pohjoista meriv\u00e4yl\u00e4\u00e4 etsineiden kapteenien Franklinin ja Rossin kaltaiset nimet el\u00e4v\u00e4t edelleen mielikuvissamme. Pohdin t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4, voisiko Arktis olla muutakin kuin vuosisatoja kiert\u00e4neet l\u00e4nsimaiset mielikuvat sankaruudesta, valkoisesta autiomaasta, katastrofista ja jopa kannibalismista?<\/p>\n\n\n\n
Kulttuurihistorian oppiaineessa on viimeistelyss\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirja, joka k\u00e4sittelee englantilaisen kapteeni Cookin kolmatta tutkimusmatkaa. Retkikunta vietti kaksi kes\u00e4\u00e4 Arktiksella, mutta joutui lopulta palaamaan v\u00e4yl\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Tutkimus tarkastelee, kuinka laivueen ty\u00f6 kietoutui ei-inhimilliseen toimijuuteen, ja havaitsee, ett\u00e4 historiantutkimuksessa on tapahtunut arktinen k\u00e4\u00e4nne.<\/p>\n\n\n\n
Sankaritarinoista kohti kriittist\u00e4 historiaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Viime vuosikymmenin\u00e4 tapa kirjoittaa arktisesta menneisyydest\u00e4 on muuttunut perusteellisesti. Pitk\u00e4\u00e4n arktista menneisyytt\u00e4 kuvattiin eurooppalaisten imperiumien n\u00e4k\u00f6kulmasta. L\u00e4ntisess\u00e4 historiankirjoituksessa myyttisen Luoteisv\u00e4yl\u00e4n kartoittaminen esitettiin kansallisena projektina, jossa rohkeat miehet kulkivat tyhji\u00e4 karttoja t\u00e4ydent\u00e4en kohti mainetta ja kunniaa. Turhanp\u00e4iv\u00e4iset kuumailmapallot, teeastiastot ja hangessa kopsuttavat ponitkin, joita alueelle rahdattiin, n\u00e4htiin luontevana osana valkoisen autiomaan tarinaa.<\/p>\n\n\n\n Sankarimyytille rakentuvat n\u00e4k\u00f6kulmat monipuolistuivat 2000-luvun alussa. Nicholas Thomas sek\u00e4 John Gascoigne tarkastelevat Cookia \u201cmaailmojen v\u00e4liss\u00e4\u201d eli yht\u00e4 aikaa tieteen, imperiumin ja kulttuurisen kohtaamisen hahmona. Brian Richardson osoittaa, miten pituuspiirien mittaaminen ei ollut vain tekninen ja geopoliittinen ongelma vaan my\u00f6s kulttuuristen merkitysten kautta sidottu brittil\u00e4iseen mielenmaisemaan.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Tieteen ja teknologian historiassa l\u00e4hteilt\u00e4 kysyttiin arkip\u00e4iv\u00e4isempi\u00e4 kysymyksi\u00e4, mik\u00e4 toi esiin laivael\u00e4m\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarpeet. Simon Schaffer on korostanut instrumenttien haurautta ja ep\u00e4varmuutta, ja Margaret Schotte on tarkastellut lokikirjoja asiantuntijatekstein\u00e4, joissa korostuu tiedon rakentuminen yhteisty\u00f6ss\u00e4 monien toimijoiden kesken.\u00a0Ty\u00f6kalut ja merenkulun tavat ovatkin olennaisia toimijoita arktisissa oloissa, joissa tavanomaisesta tuli poikkeus ja joissa piti jatkuvasti kehitt\u00e4\u00e4 vaihtoehtoja hajonneille tai loppuunk\u00e4ytetyille tarvikkeille.<\/p>\n\n\n\n Arktis on aina ollut my\u00f6s symbolinen maisema. Franklinin katoaminenkin onnistuttiin muuntamaan romanttiseksi spektaakkeliksi: j\u00e4\u00e4vuorista ja ep\u00e4toivosta tuli eurooppalaiselle yleis\u00f6lle esteettisi\u00e4 ja moraalisia kertomuksia, kuten Adriana Craciunin Writing Arctic Disaster<\/em> osoittaa.<\/p>\n\n\n\n Silti n\u00e4iss\u00e4 tarinoissa keski\u00f6ss\u00e4 on yh\u00e4 eurooppalainen tutkimusmatkailija. Inuitit ja muut paikalliset esiintyv\u00e4t l\u00e4hinn\u00e4 sivuhenkil\u00f6in\u00e4, j\u00e4\u00e4 ja meri toimivat passiivisina n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6in\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Laivat ja v\u00e4lineet tieteen paikkoina<\/strong><\/p>\n\n\n\n Mutta jos alamme n\u00e4hd\u00e4 Arktiksen, \u201dviimeisen linnakkeen\u201d, sen oman toimijuuden kautta, kuinka arktinen k\u00e4\u00e4nne esitt\u00e4\u00e4 menneisyyden, jossa ihmiset, el\u00e4imet, esineet ja luonto kietoutuvat toisiinsa?<\/p>\n\n\n\n Richard Sorrensonin artikkeli The Ship as a Scientific Instrument<\/em> esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 laivat eiv\u00e4t olleet vain kulkuv\u00e4lineit\u00e4 vaan liikkuvia laboratorioita. Bernhard Siegert on problematisoinut laivan kulttuurisena tekniikkana, joka ei ole neutraali tila tai kulkuv\u00e4line: kelluvaan tutkimusasemaan kietoutui monia tavoitteita ja merkityksi\u00e4, jotka tekiv\u00e4t siit\u00e4 puhdasta tieteentekoa monimutkaisemman toimijan. T\u00e4llaisena ilmi\u00f6n\u00e4 laivan tarkastelu sis\u00e4isen ja ulkoisen l\u00e4hdekritiikin kautta osoittaa, miten monella tapaa ihminen on vuorovaikutuksessa materiaalisuuden kanssa. T\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n historiantutkimuksen ytimeen.<\/p>\n\n\n\n Arktisessa kontekstissa edell\u00e4 esitetyt n\u00e4k\u00f6kulmat ovat mullistavia: ne paljastavat, ett\u00e4 retket eiv\u00e4t olleet pelkk\u00e4\u00e4 kylmyyden kohtaamista ja ylivoimaisia laitteita, vaan jatkuvaa taistelua my\u00f6s v\u00e4lineiden kanssa. Tutkimusaineistoni osoittaa, kuinka hukkunut ankkuri viiv\u00e4stytti laivueen matkantekoa ja pakkanen s\u00e4rki l\u00e4mp\u00f6mittarin k\u00e4ytt\u00f6kelvottomaksi. Laivan eheys oli seurausta vuorovaikutuksesta ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa, ja osien korjaaminen kulutti toistuvasti aikaa ja resursseja.<\/p>\n\n\n\n Tuleva v\u00e4it\u00f6skirja pohtii sit\u00e4, miten haasteisiin vastattiin resursseja muokkaamalla ja innovoimalla ratkaisuja saatavilla olevista aineksista. N\u00e4ist\u00e4 havainnoista on en\u00e4\u00e4 askel monilajiseen tulkintaan, jossa otetaan huomioon eri tekij\u00f6iden v\u00e4linen interaktio ja yhteisvaikutus.<\/p>\n\n\n\n El\u00e4imet, esineet ja j\u00e4\u00e4 toimijoina<\/strong><\/p>\n\n\n\n El\u00e4inten, esineiden ja j\u00e4\u00e4n tarkasteluun toimijoina sopii antoisasti Jane Bennettin ja Donna Harawayn kaltaisten tutkijoiden teoretisoinnit siit\u00e4, ett\u00e4 materiaali ja muut lajit eiv\u00e4t ole vain taustaa vaan aktiivisia tapahtumissa. Ajattelua on sovellettu arktiseen etnografiaan, jossa j\u00e4\u00e4, ty\u00f6kalut ja esineet muokkaavat ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n David Nicandri k\u00e4\u00e4nsi tutkimusmatkojen tutkimuskent\u00e4ll\u00e4 rajusti kurssia v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 materiaaliset tekij\u00e4t ja varsinkin j\u00e4\u00e4 esti Cookin retkikuntaa jatkamasta matkaa eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n Inuiittien tiedon merkityst\u00e4 pohtinut Nicholas Bayne osoitti, ett\u00e4 Rossin rekikunnan selviytyminen ja Franklinin ep\u00e4onnistuminen selittyisiv\u00e4t sill\u00e4, kuinka paikallista asiantuntemusta hy\u00f6dynnettiin. N\u00e4in Arktis ei en\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ydy tyhj\u00e4n\u00e4 tilana, vaan monien tietojen ja kulttuuristen merkitysten kohtaamispaikkana.<\/p>\n\n\n\n Viime vuosien el\u00e4intutkimuksellinen ote on vienyt arktista tutkimusta viel\u00e4 pidemm\u00e4lle. John Mackin The Sea<\/em> hahmottaa meren kulttuurisia merkityksi\u00e4 laajasti. Kaori Nagai taas n\u00e4kee laivan monilajisena yhteis\u00f6n\u00e4, jossa ihmiset, koirat, rotat ja valaat jakavat saman tilan. Arktiksella t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 mursut, rekikoirat ja j\u00e4\u00e4 eiv\u00e4t ole vain kulisseja, vaan ne vaikuttavat ratkaisevasti tutkimusmatkojen kulkuun.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Arktisen k\u00e4\u00e4nteen merkitys<\/strong><\/p>\n\n\n\n Menneisyyden humanistisessa tutkimuksessa arktinen k\u00e4\u00e4nne tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 pohjoisten tutkimusmatkojen historia ei ole en\u00e4\u00e4 vain miesten taistelua luontoa vastaan, vaan kertomus alueen erityisten olosuhteiden ja muiden toimijoiden yhteenkietoutumisesta. Se merkitsee historiallisen ajattelun muutosta kohti tulkintoja, joissa Arktis n\u00e4hd\u00e4\u00e4n suhteiden verkostona, jossa ihminen ja ei-inhimilliset toimijat muovaavat historiaa yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Arktisen k\u00e4\u00e4nteen kutsuminen nimenomaan k\u00e4\u00e4nteeksi on toimiva keino ryhmitt\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4. Termi\u00e4 ei usein ole sanallistettu \u2013 viel\u00e4. Mutta muutos on jo alkanut. Yksitt\u00e4isiss\u00e4 tiedonhakuosumissa sanaparin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 viitataan yleens\u00e4 pohjoisen napa-alueen poliittiseen tilanteeseen, kuten siihen kuinka Tanska on nostanut Arktiksen keskeiseksi ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi painopisteekseen. Ilmastonmuutoksen avaamat merireitit, luonnonvarojen hy\u00f6dynt\u00e4misen mahdollisuudet ja suurvaltojen kasvava kiinnostus ovat tehneet alueesta strategisesti t\u00e4rke\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ll\u00e4 on merkityst\u00e4 my\u00f6s nykyhetkelle. Ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 pohjoiset napa-alueet ovat j\u00e4lleen maailmanpolitiikan ja tutkimuksen polttopisteess\u00e4. Humanistinen tutkimus tuo t\u00e4h\u00e4n pitk\u00e4n aikav\u00e4lin n\u00e4k\u00f6kulman: se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Arktis on aina ollut paikka, jossa ihmiset, el\u00e4imet ja ymp\u00e4rist\u00f6t kietoutuvat yhteen.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja on kulttuurihistorian tohtorikoulutettava, joka viimeistelee parhaillaan Turun yliopistossa v\u00e4it\u00f6skirjaa James Cookin arktisesta matkasta monilajisen yhteistoimijuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Historiantutkimuksessa on tapahtunut arktinen k\u00e4\u00e4nne: se on siirtym\u00e4 sankarillisten yksil\u00f6tarinoiden maailmasta kohti historiaa, jossa ihmiset, el\u00e4imet, esineet ja arktisen ymp\u00e4rist\u00f6n erityispiirteet ovat kietoutuneet toisiinsa. Kulttuurihistoriassa valmisteilla oleva v\u00e4it\u00f6skirja purjehtii t\u00e4ll\u00e4 aallolla ja tarkastelee uuden ajan alun arktista tutkimusmatkaa aineellisena ja…<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":11357,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":119,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2423,275,2403],"class_list":["post-11347","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-ihminen-ja-luonto","tag-kulttuurihistoria","tag-teema"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":11347},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2423,"label":"ihminen ja luonto"},{"value":275,"label":"kulttuurihistoria"},{"value":2403,"label":"teema"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/IMG_3468_kropattu-501x300.jpg",501,300,true],"author_info":{"display_name":"Reetta Sippola","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2423,"name":"ihminen ja luonto","slug":"ihminen-ja-luonto","term_group":0,"term_taxonomy_id":2426,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":7,"filter":"raw"},{"term_id":275,"name":"kulttuurihistoria","slug":"kulttuurihistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":275,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":77,"filter":"raw"},{"term_id":2403,"name":"teema","slug":"teema","term_group":0,"term_taxonomy_id":2406,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":22,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11347","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11347"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11347\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11350,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11347\/revisions\/11350"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11357"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11347"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11347"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11347"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}