{"id":1149,"date":"2014-11-10T08:47:20","date_gmt":"2014-11-10T06:47:20","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=1149"},"modified":"2024-05-15T09:38:12","modified_gmt":"2024-05-15T06:38:12","slug":"kansatieteilijan-nakemys-kuntaliitoksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kansatieteilijan-nakemys-kuntaliitoksesta\/","title":{"rendered":"Kansatieteilij\u00e4n n\u00e4kemys kuntaliitoksesta"},"content":{"rendered":"
\"Kunnan<\/a>
Kunnan vaakuna voidaan kokea omaa paikallisuutta tukevana symbolina. Kuvassa entinen Velkuan kunnan raja. Liitoksen j\u00e4lkeen kunnan rajakyltti on poistettu ja j\u00e4ljelle ovat j\u00e4\u00e4neet tyhj\u00e4t tolpat. Kuva: Lauri Katiskoski.<\/figcaption><\/figure>\n

Paikallistason n\u00e4k\u00f6kulma auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, milt\u00e4 kuntaliitos kuntalaisen silmin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Alkuvuodesta 2014 valmistuneessa kansatieteen pro gradu -tutkielmassani \u201d\u2019No onhan naantalilainenki ny sent\u00e4\u00e4n parempi olla ku turkulaine!\u2019 Naantalin saaristokaupungin kuntaliitos kuntalaisen kokemana\u201d<\/a> tarkastelen vuonna 2009 toteutettua Naantalin, Rym\u00e4ttyl\u00e4n, Merimaskun ja Velkuan kuntaliitosta. Tutkielma on osa Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittamaa Turun yliopiston kansatieteen oppiaineen tutkimushanketta Etnologinen tutkimus kuntarakenteen muutoksista kuntalaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/i><\/a>.<\/p>\n

Opinn\u00e4ytety\u00f6ni aihetta miettiess\u00e4ni huomioni kiinnittyi k\u00e4ynniss\u00e4 olleeseen kuntauudistuskeskusteluun. Poliitikkojen ja virkamiesten esitt\u00e4m\u00e4t kommentit tuntuivat ep\u00e4loogisilta ja horjuvilta. Samaan aikaan lehtien mielipidepalstoilla kuntalaiset esittiv\u00e4t kannanottoja kotikuntiensa puolesta. Erilaiset n\u00e4k\u00f6kulmat ja hankalasti hahmotettava kokonaiskuva her\u00e4ttiv\u00e4t kysymyksi\u00e4. Milt\u00e4 kuntaliitoksen kaltainen hallinto- ja organisaatiouudistus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paikallistasolla? Miten se vaikuttaa kuntalaisen arkeen? Ent\u00e4 miten eri liitosalueilla el\u00e4v\u00e4t ihmiset suhtautuvat toisiinsa?<\/p>\n

Kansatieteellisen tutkimuksen voima on sen tavassa l\u00e4hesty\u00e4 tutkimuskohdettaan paikallistason n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tutkimalla paikallisen yhteis\u00f6n sopeutumista kohtaamiinsa muutoksiin, voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, miten ihminen toimii ja selviytyy alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Kuntaliitos tarjoaakin hyv\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohdan t\u00e4llaiselle tutkimukselle. Liitos ei vaikuta ainoastaan siihen kuinka l\u00e4hell\u00e4 kunta on kuntalaista, vaan my\u00f6s siihen miten kuntalainen n\u00e4kee itsens\u00e4 osana kuntaa.<\/p>\n

\"El\u00e4m\u00e4<\/a>
El\u00e4m\u00e4 saaristossa on monilta osin erilaista kuin mantereella. Alueiden erot nousevat esille kuntalaisten kokemuksissa. Kuva: Naantalin kaupunki.<\/figcaption><\/figure>\n

Kuntien erilaiset taustat ja paikalliset erityispiirteet toimivat tutkimuksessani haastatteluaineistoni analyysin apuv\u00e4linein\u00e4. Kuntalaisten kokemuksia on n\u00e4kemykseni mukaan tarkasteltava niiden omassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Esimerkiksi kaupunkilaisen voi olla hankala ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten pienen saaristokunnan asukas kokee kunnan osaksi omaa identiteetti\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vaikka kuntalaisten kokemukset kuntaliitoksesta ovatkin erilaisia, nousi tutkimusaineistosta esille ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kuntaliitos on prosessi jonka seurauksen kuntalainen joutuu m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n uudelleen suhteensa kuntaan. Ajan kuluessa uusi kunta etsii paikkaansa osana kuntalaisten arkea. Mutta se kuinka paljon siihen kuluu aikaa on pitk\u00e4lti kiinni kokijasta itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Lauri Katiskoski on Turun yliopiston kansatieteen oppiaineesta valmistunut filosofian maisteri.\u00a0<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Paikallistason n\u00e4k\u00f6kulma auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, milt\u00e4 kuntaliitos kuntalaisen silmin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Alkuvuodesta 2014 valmistuneessa kansatieteen pro gradu -tutkielmassani \u201d\u2019No onhan naantalilainenki ny sent\u00e4\u00e4n parempi olla ku turkulaine!\u2019 Naantalin saaristokaupungin kuntaliitos kuntalaisen kokemana\u201d tarkastelen vuonna 2009 toteutettua Naantalin, Rym\u00e4ttyl\u00e4n, Merimaskun ja Velkuan kuntaliitosta….<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":968,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,269],"class_list":["post-1149","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-kansatiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":1149},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":269,"label":"kansatiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/11\/BANNERI_OPIN_Katiskoski.jpg",570,290,false],"author_info":{"display_name":"Lauri Katiskoski","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":269,"name":"kansatiede","slug":"kansatiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":269,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":47,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1149","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1149"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1149\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10324,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1149\/revisions\/10324"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/968"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1149"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1149"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1149"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}