{"id":11548,"date":"2026-01-16T11:09:39","date_gmt":"2026-01-16T09:09:39","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/?p=11548"},"modified":"2026-01-16T11:09:41","modified_gmt":"2026-01-16T09:09:41","slug":"matka-kieliin-monikielisyys-ja-omat-oivallukset-jenan-kesakoulussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/matka-kieliin-monikielisyys-ja-omat-oivallukset-jenan-kesakoulussa\/","title":{"rendered":"Matka kieliin: monikielisyys ja omat oivallukset Jenan kes\u00e4koulussa"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"is-style-lead\">Friedrich Schiller -yliopistossa Saksan Jenassa hein\u00e4kuussa 2025 j\u00e4rjestetty kes\u00e4koulu rohkaisi osallistujia avartamaan n\u00e4k\u00f6kulmia ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja itseen kielenoppijana, opettajana, tutkijana ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kielen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Kes\u00e4koulussa paneuduttiin luentojen, ty\u00f6pajojen ja harjoitusteht\u00e4vien avulla kielelliseen monimuotoisuuteen sek\u00e4 kulttuurienv\u00e4liseen vuorovaikutukseen. Kes\u00e4koulussa pohdittiin my\u00f6s eri kielten n\u00e4kyvyytt\u00e4 Euroopassa ja toisaalta usein n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4vi\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6kieli\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Yksi kes\u00e4koulu, monta kielt\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulmaa<\/strong><strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Jenassa j\u00e4rjestettyyn <em>Fostering European Competences and Talents &#8211;<\/em>kes\u00e4kouluun osallistui opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita yhdeks\u00e4st\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.utu.fi\/fi\/yliopisto\/kansainvaliset-verkostot\/EC2U\">EC2U-yliopistoallianssiin<\/a> kuuluvasta partneriyliopistosta. Kes\u00e4koulu kannusti osallistujia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kielellist\u00e4 identiteetti\u00e4 ja toisaalta kieliyhteis\u00f6jen monimuotoisuutta ja ihmisten yksil\u00f6llisyytt\u00e4 monelta kannalta. Kes\u00e4koulun osallistujat miettiv\u00e4t my\u00f6s toimia, joilla v\u00e4hemmist\u00f6kielet saataisiin enemm\u00e4n n\u00e4kyviin ja Euroopan kieliv\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 tunnettaisiin paremmin.<\/p>\n\n\n\n<p>Eri yksil\u00f6ille eri kielill\u00e4 on omanlaisensa rooli niin jokap\u00e4iv\u00e4isiss\u00e4 tilanteissa kuin muuttuvissa el\u00e4m\u00e4nvaiheissa. Esimerkiksi kansainv\u00e4liselle v\u00e4it\u00f6skirjatutkijalle suomalaisen yliopistoyhteis\u00f6n arki on tyypillisesti englanninkielist\u00e4, vaikka oma sosiaalinen el\u00e4m\u00e4 olisikin p\u00e4\u00e4osin suomenkielist\u00e4. Toisaalta jokin aivan muu kieli, kuten viro tai turkki, voi yhdist\u00e4\u00e4 meid\u00e4t muihin akateemisiin yhteis\u00f6ihin tai yksityisel\u00e4m\u00e4n henkil\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Kielellinen identiteettimme muovautuu el\u00e4m\u00e4mme aikana. Saatamme toisaalta tiedostamattammekin my\u00f6s arvottaa kieli\u00e4 ja joutua perustelemaan kielivalintojamme. Suomea toisena kielen\u00e4 opettava tai opiskeleva voi toisinaan joutua vastaamaan kysymyksiin siit\u00e4, miksi jonkun kannattaisi osata suomea, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n varsin rajallisella kielialueella ja jota puhuu moniin muihin Euroopassa puhuttaviin kieliin verrattuna suhteellisen pieni joukko ihmisi\u00e4. Yksil\u00f6 voi kuitenkin p\u00e4\u00e4ty\u00e4 jonkin kieliyhteis\u00f6n j\u00e4seneksi hyvin monesta syyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kes\u00e4koulun luennot ja ty\u00f6pajat olivat monipuolisesti her\u00e4ttelevi\u00e4 ja haastavia, mutta parhaiten mieleen j\u00e4iv\u00e4t henkil\u00f6kohtaiset oivallukset siit\u00e4, miten kielemme ja niiden vaihtelu muodostavat kielirepertuaarin ja muokkaavat tapojamme olla vuorovaikutuksessa maailman kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kielirepertuaari ja konteksti<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kun ajattelemme kieli\u00e4, joita k\u00e4yt\u00e4mme jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme, huomaamme usein esimerkiksi keskustelukumppanin tai aiheen vaikuttavan puhetapaamme. T\u00e4m\u00e4 vaihtelu on olennainen osa monikielist\u00e4 osaamista, johon kuuluu koodinvaihto (vaihtaminen kielest\u00e4 toiseen), keskin\u00e4inen ymm\u00e4rrys, viestint\u00e4 eri kielten puhujien kanssa sek\u00e4 eleiden ja muiden kielenulkoisten keinojen k\u00e4ytt\u00f6. N\u00e4iden kaikkien tarkoituksena on tuottaa merkityksi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erilaisia kielellisi\u00e4 ja viestinn\u00e4llisi\u00e4 resursseja.<\/p>\n\n\n\n<p>Niin kauan kuin puhujat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t toisiaan, se, mit\u00e4 toisinaan pid\u00e4mme \u201cep\u00e4t\u00e4ydellisen\u00e4\u201d kielenk\u00e4ytt\u00f6n\u00e4, voi olla luovaa ja tehokasta viestint\u00e4\u00e4. Kielirepertuaaria tulisi tarkastella kokonaisuutena, joka heijastaa yksil\u00f6n vahvuuksia eri tilanteissa ja rekistereiss\u00e4 t\u00e4ydellisen kielenk\u00e4yt\u00f6n tavoittelun sijaan. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 jatkuva kielten ja tyylien vaihtelu ilman syvemp\u00e4\u00e4 taitojen kehitt\u00e4mist\u00e4 olisi riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 \u2013 monipuolinen ja kehittyv\u00e4 osaaminen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s syvyytt\u00e4 ja tietoista harjoittelua.<\/p>\n\n\n\n<p>Kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voi verrata ongelmanratkaisuprosessiin: mit\u00e4 haluan viesti\u00e4, kenelle puhun, mill\u00e4 kielell\u00e4 ja mik\u00e4 taitotaso riitt\u00e4\u00e4 tavoitteeni saavuttamiseen? N\u00e4m\u00e4 kysymykset kytkeytyv\u00e4t aina kontekstiin, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, miten ja miksi k\u00e4yt\u00e4mme erilaisia kieli\u00e4 ja kielimuotoja. Arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vaihdamme luontevasti rekistereit\u00e4 ja kieli\u00e4, ja jokainen vaihto on osa laajempaa kielity\u00f6kalupakkiamme.<\/p>\n\n\n\n<p>Kielemme toimivat v\u00e4linein\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4miseen, yhteyksien luomiseen ja merkityksen tuottamiseen. Kun tunnistamme oman kielivalikoimamme monimuotoisuuden ja joustavuuden, voimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 tietoisemmin ja varmemmin eri tilanteissa. Kyse ei ole kielten m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tai kielenk\u00e4yt\u00f6n t\u00e4ydellisyydest\u00e4, vaan siit\u00e4, miten hy\u00f6dynn\u00e4mme kieli\u00e4 luovasti ja tarkoituksenmukaisesti merkityksen rakentamiseksi. Kielirepertuaari ei ole vain luettelo opituista taidoista, vaan el\u00e4v\u00e4 ja kehittyv\u00e4 kokonaisuus, jota voidaan tutkia, laajentaa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 merkityksellisill\u00e4 tavoilla.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Hanna Jokela on suomen kielen yliopistonlehtori, joka opettaa suomea S2-taustaisille opiskelijoille<\/em>, <em>ja Selcen Erten Johansson on digitaalisen kielitutkimuksen v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, joka tutkii kielellisi\u00e4 variaatioita.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Friedrich Schiller -yliopistossa Saksan Jenassa hein\u00e4kuussa 2025 j\u00e4rjestetty kes\u00e4koulu rohkaisi osallistujia avartamaan n\u00e4k\u00f6kulmia ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja itseen kielenoppijana, opettajana, tutkijana ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kielen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Kes\u00e4koulussa paneuduttiin luentojen, ty\u00f6pajojen ja harjoitusteht\u00e4vien avulla kielelliseen monimuotoisuuteen sek\u00e4 kulttuurienv\u00e4liseen vuorovaikutukseen. Kes\u00e4koulussa pohdittiin my\u00f6s eri kielten&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":11550,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":113,"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[2273,2157,527,569],"class_list":["post-11548","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","tag-digitaalinen-kielentutkimus","tag-kieli-ja-kaannostieteet","tag-suomen-kieli","tag-suomen-kieli-ja-suomalais-ugrilainen-kielentutkimus"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":11548},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"}],"post_tag":[{"value":2273,"label":"digitaalinen kielentutkimus"},{"value":2157,"label":"kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteet"},{"value":527,"label":"suomen kieli"},{"value":569,"label":"suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/01\/photo-horizontal-394x300.jpg",394,300,true],"author_info":{"display_name":"Selcen Erten Johansson ja Hanna Jokela","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2273,"name":"digitaalinen kielentutkimus","slug":"digitaalinen-kielentutkimus","term_group":0,"term_taxonomy_id":2276,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":2,"filter":"raw"},{"term_id":2157,"name":"kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteet","slug":"kieli-ja-kaannostieteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":2160,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":8,"filter":"raw"},{"term_id":527,"name":"suomen kieli","slug":"suomen-kieli","term_group":0,"term_taxonomy_id":527,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":24,"filter":"raw"},{"term_id":569,"name":"suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus","slug":"suomen-kieli-ja-suomalais-ugrilainen-kielentutkimus","term_group":0,"term_taxonomy_id":569,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":3,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11548","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11548"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11548\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11557,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11548\/revisions\/11557"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11550"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11548"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11548"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11548"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}