{"id":11601,"date":"2026-02-20T13:28:56","date_gmt":"2026-02-20T11:28:56","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/?p=11601"},"modified":"2026-02-20T13:28:56","modified_gmt":"2026-02-20T11:28:56","slug":"saturnalia-sydantalven-karnevaali","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/saturnalia-sydantalven-karnevaali\/","title":{"rendered":"Saturnalia \u2013 syd\u00e4ntalven karnevaali"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"is-style-lead\">Saturnalia oli antiikin roomalaisten suosituimpia vuotuisia juhlia. Runoilija Catulluksen (84\u201354 eaa.) mukaan se oli \u201dp\u00e4ivist\u00e4 parhain\u201d. Talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen aikoihin vietetty saturnalia oli riehakas karnevaali mutta siin\u00e4 on my\u00f6s samoja piirteit\u00e4 kuin meid\u00e4n joulunvietossamme.<\/p>\n\n\n\n<p>Saturnaliaa vietettiin Saturnuksen kunniaksi. Saturnus oli vanha roomalainen maanviljelyksen jumaluus. Roomalaisen monioppineen Varron (116\u201327 eaa.) mukaan nimi Saturnus johtuu sanasta <em>satus<\/em>, joka tarkoittaa kylv\u00f6\u00e4 ja istutusta. Sanan etymologiasta ei ole t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta, mutta joidenkin tutkijoiden mukaan se on etruskilaista alkuper\u00e4\u00e4. S\u00e4ilyneiss\u00e4 maalauksissa ja veistoksissa Saturnus kuvataan usein sirppi k\u00e4dess\u00e4. V\u00e4hitellen roomalaiset samastivat Saturnuksen kreikkalaiseen Kronokseen, joka oli Zeuksen is\u00e4. Hein\u00e4\u2013elokuussa Kronoksen kunniaksi vietetty kronia-juhla antoi vaikutteita saturnaliaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Tarinan mukaan Juppiterin karkotettua Saturnuksen Olympokselta Saturnus laskeutui maan p\u00e4\u00e4lle tullakseen latinalaisten heimojen ensimm\u00e4iseksi hallitsijaksi. Roomalaisten mukaan Saturnuksen maanp\u00e4\u00e4llinen kuninkuus oli kultaista rauhan aikaa. Runoilija Vergilius (70\u201319 eaa.) ennusti paimenrunossaan t\u00e4m\u00e4n kulta-ajan paluuta:<\/p>\n\n\n\n<pre class=\"wp-block-verse has-text-align-center\">Koittanut viimein jo on Cumaen laulujen* kausi:<br>syntyy vuosisatojen keh\u00e4 suuri nyt uutena j\u00e4lleen.<br>Neitsyt taas palajaa, Saturnuksen pyh\u00e4 aika,<br>uus sukupolvi jo laskeutuu alas korkeudesta.<br>Poika on syntyv\u00e4 nyt, siten rautainen suku v\u00e4istyy,<br>nouseva maailmaan on kultainen sukukunta.<br><br>(Vergilius, Paimenrunoja 4,4\u20139; suom. Teivas Oksala)<br><br>*Cumaen Sibyllan ennustus<\/pre>\n\n\n\n<p>Vergiliuksen ennustama rauhanunelma vetosi aikansa roomalaiseen sivistyneist\u00f6\u00f6n ja my\u00f6hemmin kristittyjen piiriss\u00e4 ennustus syntyv\u00e4st\u00e4 pojasta tulkittiin pakanalliseksi profetiaksi Kristuksen syntym\u00e4st\u00e4. Kysymys pojan henkil\u00f6llisyydest\u00e4 on kiehtonut tutkijoita jo antiikin ajoista saakka mutta on edelleen yksiselitteist\u00e4 vastausta vailla.<\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>Io Saturnalia<\/em><\/strong><strong>!<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Saturnalia alkoi 17. joulukuuta. Perim\u00e4tiedon mukaan tuona p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Forum Romanumilla sijainnut Saturnuksen temppelin. Historioitsija Liviuksen (59 eaa. \u2013 17 jaa.) mukaan vihkiminen tapahtui vuonna 497 eaa., jolloin perustettiin my\u00f6s saturnalia-juhla. Saturnalia kesti alkujaan vain p\u00e4iv\u00e4n, mutta my\u00f6hemmin juhlan pituus vaihteli eri aikoina kolmesta seitsem\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Juhlan aluksi temppeliss\u00e4 ollut Saturnuksen patsas vapautettiin sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 villasiteist\u00e4, jotta Saturnus ik\u00e4\u00e4n kuin p\u00e4\u00e4si taas hallitsemaan toviksi. Papit suorittivat uhrin kreikkalaisen tavan mukaan, toisin sanoen niin, ettei p\u00e4\u00e4 ollut peitettyn\u00e4. Uhritoimituksen j\u00e4lkeen j\u00e4rjestettiin temppelin edustalla julkiset pidot.<\/p>\n\n\n<style>.kb-image11601_278677-6b .kb-image-has-overlay:after{opacity:0.3;}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-image kb-image11601_278677-6b\"><figure class=\"alignright size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"409\" height=\"300\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Saturnuksen-temppeli-409x300.jpg\" alt=\"Saturnuksen temppeli Forum Romanumilla.\" class=\"kb-img wp-image-11609\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Saturnuksen-temppeli-409x300.jpg 409w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Saturnuksen-temppeli-360x264.jpg 360w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Saturnuksen-temppeli-768x563.jpg 768w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Saturnuksen-temppeli-1536x1127.jpg 1536w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Saturnuksen-temppeli-168x123.jpg 168w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Saturnuksen-temppeli-190x139.jpg 190w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Saturnuksen-temppeli.jpg 1989w\" sizes=\"auto, (max-width: 409px) 100vw, 409px\" \/><figcaption>Saturnuksen temppeli Forum Romanumilla.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Julkisen osuuden j\u00e4lkeen juhlia vet\u00e4ydyttiin viett\u00e4m\u00e4\u00e4n perheen tai muun seurueen kesken. Kaduilla raikuivat <em>io Saturnalia<\/em> -riemuhuudot (<em>io<\/em> &#8217;hurraa, el\u00e4k\u00f6\u00f6n&#8217;). Jotkut haluavat uskoa, ett\u00e4 huudahduksesta on per\u00e4isin joulupukin huuto \u201dho, ho, ho\u201d. \u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Saturnalian juhlinta ei rajoittunut vain Roomaan. Esimerkiksi sotajoukkojen tiedet\u00e4\u00e4n viett\u00e4neen sit\u00e4 sotaleireiss\u00e4 kaukana Roomasta. Cicero (106\u201343 eaa.) kertoo, ett\u00e4 kun h\u00e4n oli viett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 saturnaliaa Puteolin huvilallaan, Caesar saapui kuokkavieraaksi kahdentuhannen sotilaan kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Irti arjesta<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Saturnalian aikaan julkinen el\u00e4m\u00e4 pys\u00e4htyi: esimerkiksi koulut ja oikeusistuimet olivat kiinni. Kaikki eiv\u00e4t kuitenkaan saaneet heitt\u00e4yty\u00e4 vapaalle. Esimerkiksi ylimysperheiss\u00e4 kokit joutuivat huhkimaan, sill\u00e4 saturnalia oli herkuttelun aikaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Vapaasyntyiset miehet vaihtoivat toogansa juhlan ajaksi v\u00e4ljemp\u00e4\u00e4n ja v\u00e4rikk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4n <em>synthesis<\/em>-asuun. Saturnalian keski\u00f6ss\u00e4 oli hauskanpito. Perheiss\u00e4 ja muissakin yhteis\u00f6iss\u00e4 valittiin arpomalla saturnalian johtaja (<em>Saturnalicius princeps<\/em>), joka saattoi olla my\u00f6s nainen tai orja. Muun muassa keisari Neron tiedet\u00e4\u00e4n lapsena valitun t\u00e4h\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 niin sanottu karnevaalikuningas teetti muilla mit\u00e4 eriskummallisimpia teht\u00e4vi\u00e4. H\u00e4n saattoi esimerkiksi k\u00e4ske\u00e4 paljastamaan jonkin nolon asian tai tanssimaan alasti. Muutenkin kaikenlaiset pelit kuuluivat asiaan, ja my\u00f6s uhkapelit olivat sallittuja.<\/p>\n\n\n\n<p>Saturnaliassa p\u00f6yd\u00e4t notkuivat herkuista ja viini virtasi. Kirjallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 toistuu maininta saturnaliasta kosteana juhlana. Filosofi Seneca todisti n\u00e4rk\u00e4styneen\u00e4, kuinka \u201dkansa on p\u00e4iss\u00e4\u00e4n ja oksentaa\u201d (<em>Kirjeit\u00e4 Luciliukselle<\/em> 18,4). Samassa yhteydess\u00e4 Seneca muistuttaa, ett\u00e4 juhlia voi my\u00f6s hillitysti. Monet tekiv\u00e4tkin niin ja vet\u00e4ytyiv\u00e4t esimerkiksi keskustelemaan. Senecalta on per\u00e4isin my\u00f6s tunnettu sanonta <em>non semper Saturnalia erunt<\/em> \u2019ei saturnalia ole ainainen\u2019 (<em>Apocolocyntosis<\/em> 12,2).<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Yhdenvertaisuutta ja hyv\u00e4\u00e4 tahtoa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Saturnalia oli riemun, sovun, hyv\u00e4ntahtoisuuden ja yhdess\u00e4olon aikaa. Tosin juhlahumussa jotkut n\u00e4kiv\u00e4t oivan tilaisuuden rikolliseen toimintaan. Kirjallisuudesta l\u00f6ytyy mainintoja muun maussa murha- ja tuhopolttoaikeista. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Saturnalian ajaksi yhteiskunta k\u00e4\u00e4ntyi tavallaan p\u00e4\u00e4laelleen. Orjista ja is\u00e4nnist\u00e4 tuli tasaveroisia \u2013 sama k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 leimasi my\u00f6s kreikkalaisten kronia-juhlaa. Tasa-arvoisuus yhdistettiin Saturnuksen myyttiseen kulta-aikaan:<\/p>\n\n\n\n<p>\u201dItalian ensimm\u00e4isi\u00e4 asukkaita olivat aboriginaalit, joiden kuninkaan Saturnuksen kerrotaan olleen niin oikeudenmukainen, ettei h\u00e4nen alaisuudessaan kukaan ollut orja eik\u00e4 kell\u00e4\u00e4n ollut yksityisomaisuutta vaan kaikki oli kaikille yhteist\u00e4 ja jakamatonta, ik\u00e4\u00e4n kuin kaikkien yht\u00e4 perint\u00f6omaisuutta. T\u00e4m\u00e4n esimerkin muistoksi p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 saturnalian aikaan kaikkien ihmisten yht\u00e4l\u00e4isten oikeuksien nojalla orjat saavat pidoissa asettua ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n is\u00e4ntien kanssa.\u201d (Justinus, <em>Epitome Pompei Trogi<\/em> 43,1,13\u201314; suom. V-M. R)<\/p>\n\n\n\n<p>Joidenkin l\u00e4hteiden mukaan is\u00e4nn\u00e4t my\u00f6s palvelivat orjia, ja orjat puolestaan saattoivat s\u00e4tti\u00e4 is\u00e4nti\u00e4. Saturnalia saattoikin toimia jonkinlaisena hierarkkisen yhteiskunnan varaventtiilin\u00e4: orjat saivat p\u00e4\u00e4stell\u00e4 h\u00f6yryj\u00e4 hetken aikaa. Sukupuolten valta-asema ei kuitenkaan n\u00e4ytt\u00e4isi muuttuneen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Lakki ja lahjat<\/strong><\/p>\n\n\n<style>.kb-image11601_3f1e9b-8e .kb-image-has-overlay:after{opacity:0.3;}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-image kb-image11601_3f1e9b-8e\"><figure class=\"alignright size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"300\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Seal_of_the_United_States_Senate-300x300.png\" alt=\"Yhdysvaltojen senaatin sinetti. \" class=\"kb-img wp-image-11607\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Seal_of_the_United_States_Senate-300x300.png 300w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Seal_of_the_United_States_Senate-768x768.png 768w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Seal_of_the_United_States_Senate-168x168.png 168w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Seal_of_the_United_States_Senate-190x190.png 190w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Seal_of_the_United_States_Senate.png 960w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><figcaption>Yhdysvaltojen senaatin sinetti. Antiikin Rooman kuvasto on vahvasti esill\u00e4: punainen lakki kuvaa vapautta ja vitsakimput (fasces) kirveineen valtaa.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Niin is\u00e4nn\u00e4t kuin orjatkin k\u00e4yttiv\u00e4t juhlassa huovutettua tai villaista suippolakkia (<em>pilleus<\/em>), joka oli varsinaisesti vapautetun orjan symboli. T\u00e4m\u00e4 niin kutsuttu fryygialaismyssy oli nimens\u00e4 mukaisesti it\u00e4ist\u00e4 perua, mutta Roomassa siit\u00e4 tuli vapauden symboli, ja siin\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 sittemmin on hy\u00f6dynnetty runsaasti antiikista nykyaikaan saakka. T\u00e4m\u00e4 \u201dtonttulakki\u201d l\u00f6ytyy edelleen esimerkiksi Yhdysvaltojen senaatin sinetist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Saturnaliaan olennaisena osana kuului lahjojen jakaminen. Tyypillisi\u00e4 lahjoja olivat muiden muassa savesta tehdyt figuurit sek\u00e4 vahakynttil\u00e4t, jotka mahdollisesti symboloivat pime\u00e4n ajan taittumista. Lahjojen kirjo oli laaja, hammastikusta porsaaseen, joka oli my\u00f6s saturnalian uhriel\u00e4in. Ylimyspiireiss\u00e4 hankittiin kalliimpiakin lahjoja, kuten orjia ja kirjoja. Lahjoihin saatettiin liitt\u00e4\u00e4 jokin ajatelma tai v\u00e4rssy. Runoilija Martialis (n. 40\u2013104 jaa.) listaa ison liudan erilaisia lahjoja ja niit\u00e4 kuvailevia lyhyit\u00e4, nokkelia runomuotoisia mietelauseita. Lahjalistassa on esimerkiksi Ciceron teos, jonka lahjaruno kuuluu:<\/p>\n\n\n\n<pre class=\"wp-block-verse has-text-align-center\">Jos sinulla on t\u00e4m\u00e4 pergamentti seuranasi,<br>ajattele olevasi pitk\u00e4ll\u00e4 matkalla Ciceron kanssa.<br><br>(Martialis, Epigrammit 14,188; suom. V-M.R)<\/pre>\n\n\n\n<p>Runoilija Statius (n. 40\u201396 jaa.) ylist\u00e4\u00e4 Saturnaliaa kuolemattomaksi. H\u00e4n on sik\u00e4li oikeassa, ett\u00e4 saturnalia el\u00e4\u00e4 edelleen osana kristillist\u00e4 jouluperinnett\u00e4. Pikkujoulu- ja uudenvuodenviettotapamme heijastelevat saturnalian karnevalistista puolta.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Kirjoittaja on klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin tutkija sek\u00e4 antiikin kirjallisuuden suomentaja.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Saturnalia oli antiikin roomalaisten suosituimpia vuotuisia juhlia. Runoilija Catulluksen (84\u201354 eaa.) mukaan se oli \u201dp\u00e4ivist\u00e4 parhain\u201d. Talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen aikoihin vietetty saturnalia oli riehakas karnevaali mutta siin\u00e4 on my\u00f6s samoja piirteit\u00e4 kuin meid\u00e4n joulunvietossamme. Saturnaliaa vietettiin Saturnuksen kunniaksi. Saturnus oli vanha roomalainen&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":11605,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":2205,"footnotes":""},"categories":[2205],"tags":[2441,977,2311,587,2403],"class_list":["post-11601","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia","tag-juhlat","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","tag-klassilliset-kielet","tag-klassilliset-kielet-ja-antiikin-kulttuuri","tag-teema"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":11601},"taxonomy_info":{"category":[{"value":2205,"label":"Historia"}],"post_tag":[{"value":2441,"label":"juhlat"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"},{"value":2311,"label":"klassilliset kielet"},{"value":587,"label":"klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri"},{"value":2403,"label":"teema"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Saturnalia_by_Antoine_Callet_crop-603x300.jpg",603,300,true],"author_info":{"display_name":"Veli-Matti Rissanen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":2205,"name":"Historia","slug":"historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":2208,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":23,"filter":"raw","cat_ID":2205,"category_count":23,"category_description":"","cat_name":"Historia","category_nicename":"historia","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2441,"name":"juhlat","slug":"juhlat","term_group":0,"term_taxonomy_id":2444,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":5,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"},{"term_id":2311,"name":"klassilliset kielet","slug":"klassilliset-kielet","term_group":0,"term_taxonomy_id":2314,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":5,"filter":"raw"},{"term_id":587,"name":"klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri","slug":"klassilliset-kielet-ja-antiikin-kulttuuri","term_group":0,"term_taxonomy_id":587,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":13,"filter":"raw"},{"term_id":2403,"name":"teema","slug":"teema","term_group":0,"term_taxonomy_id":2406,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":22,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11601","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11601"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11601\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11610,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11601\/revisions\/11610"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11605"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11601"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11601"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11601"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}