{"id":11611,"date":"2026-02-20T13:28:14","date_gmt":"2026-02-20T11:28:14","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/?p=11611"},"modified":"2026-02-20T13:30:03","modified_gmt":"2026-02-20T11:30:03","slug":"menkaa-hyvat-aidit-matraliahan-on-teidan-juhlanne-naisten-juhlista-roomassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/menkaa-hyvat-aidit-matraliahan-on-teidan-juhlanne-naisten-juhlista-roomassa\/","title":{"rendered":"\u201dMenk\u00e4\u00e4, hyv\u00e4t \u00e4idit, Matraliahan on teid\u00e4n juhlanne\u201d \u2013 naisten juhlista Roomassa"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"is-style-lead\">Antiikin Roomassa oli useita uskonnollisia juhlia, joihin osallistuivat vain naiset tai joissa naiset olivat p\u00e4\u00e4asiallisina juhlamenojen toimijoina. Julkisessa ja valtiollisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 naisten osallistuminen liittyikin l\u00e4hinn\u00e4 uskonnon piiriin.<\/p>\n\n\n\n<p>Naisten rituaaliset juhlat her\u00e4ttiv\u00e4t antiikin aikaan melkoisesti mielenkiintoa miehiss\u00e4 useiden vuosisatojen ajan. Hyv\u00e4 niin, muuten emme n\u00e4ist\u00e4 juhlista oikein mit\u00e4\u00e4n tiet\u00e4isik\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 s\u00e4ilyneet kuvaukset ovat miesten kirjoittamia. Kuvausten luotettavuus on kuitenkin kyseenalainen erityisesti kahdesta syyst\u00e4. Ensinn\u00e4kin, miesten mielenkiinto saattoi kohdistua vain joihinkin juhlien piirteisiin, esimerkiksi sellaisiin, joita pidettiin outoina tai naisten ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4n moraaliin liittyvin\u00e4. Toiseksi, usein miehet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t seuraamaan juhlaa vain sivustakatsojina tai heid\u00e4t oli per\u00e4ti suljettu kokonaan pois sis\u00e4tiloissa tapahtuvista juhlamenoista. Kirjallisten l\u00e4hteiden lis\u00e4ksi meille on s\u00e4ilynyt my\u00f6s materiaalista aineistoa, kuten pyh\u00e4k\u00f6ist\u00e4 l\u00f6ytyneit\u00e4 figuriineja, jota esittiv\u00e4t naisia tai naispuolisia jumalia. T\u00e4m\u00e4nk\u00e4\u00e4n aineiston tulkinta ei ole yksiselitteist\u00e4 ja usein voidaan todeta, ett\u00e4 aineisto kertoo kyll\u00e4 kultista mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kulttiin liittyvist\u00e4 juhlista.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksi juhlista kertovista t\u00e4rkeist\u00e4 kirjallisista l\u00e4hteist\u00e4mme on Ovidiuksen (43 eaa. \u2013 18 jaa.) roomalaiseen juhlakalenteriin perustuva runoteos <em>Fasti<\/em>, jossa kuvaillaan my\u00f6s naisten juhlia ja niiden alkuper\u00e4\u00e4. T\u00e4st\u00e4 suomentamattomasta teoksesta on per\u00e4isin otsikon kehotus osallistua Matralia-juhlaan (<em>Fasti<\/em> 6,475). <\/p>\n\n\n\n<p><strong>Matralia<\/strong><\/p>\n\n\n<style>.kb-image11611_90bd28-23 .kb-image-has-overlay:after{opacity:0.3;}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-image kb-image11611_90bd28-23\"><figure class=\"alignright size-medium\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"360\" height=\"240\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Ancient_Roman_Bread_Detail-360x240.jpg\" alt=\"Sein\u00e4freskoon maalattu py\u00f6re\u00e4 leip\u00e4.\" class=\"kb-img wp-image-11617\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Ancient_Roman_Bread_Detail-360x240.jpg 360w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Ancient_Roman_Bread_Detail-450x300.jpg 450w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Ancient_Roman_Bread_Detail-168x112.jpg 168w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Ancient_Roman_Bread_Detail-190x127.jpg 190w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Ancient_Roman_Bread_Detail.jpg 640w\" sizes=\"auto, (max-width: 360px) 100vw, 360px\" \/><figcaption>Leip\u00e4 Herculaneumissa s\u00e4ilyneess\u00e4 freskossa.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Kes\u00e4kuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vietetty Matralia oli Mater Matutan juhla. Kyseinen jumala yhdistettiin antiikissa muun muassa aamuun, uuden syntyyn sek\u00e4 lasten suojelemiseen. Antiikin l\u00e4hteiden mukaan juhla sis\u00e4lsi joukon poikkeuksellisia rituaalisia elementtej\u00e4. Juhlaan saivat osallistua vain vapaasyntyiset, kerran naimisissa olleet naiset (<em>univirae<\/em>). Juhliin tuotiin kuitenkin yksi orjanainen (symbolisesti?) piest\u00e4v\u00e4ksi ja pois ajettavaksi. Osallistujat toimivat \u00e4idinpuoleisen t\u00e4din roolissa ja rukoilivat vain sisarten lasten puolesta. Lis\u00e4ksi matroonat seppel\u00f6iv\u00e4t juhlassa jumalan kuvapatsaan ja uhrasivat jumalalle kakkusia, joiden resepti on s\u00e4ilynyt nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti: juustoa, vehn\u00e4jauhoja, kananmunaa \u2013 leip\u00e4 paistetaan lehtien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 saviastialla peitettyn\u00e4. Juhlaa on pyritty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n monin tavoin, mutta voi t\u00e4ydest\u00e4 syyst\u00e4 kysy\u00e4, onko l\u00e4hteiden antama kuva luotettava \u2013 kakkusten rooli tuntuu kaikkein luotettavimmalta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Matronalia<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s Matronalia, Juno Lucinan juhla, liittyi hedelm\u00e4llisyyteen. Sit\u00e4 vietettiin maaliskuun ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, joka oli alkuaan \u2013 vanhassa \u201dRomuluksen\u201d kalenterissa \u2013 vuoden ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4. Matronalia oli kev\u00e4\u00e4n ja luonnon her\u00e4\u00e4misen juhla. Edell\u00e4 mainittu Ovidius kohdistaa juhlaan osallistuville naisille seuraavat sanat: <\/p>\n\n\n\n<pre class=\"wp-block-verse\">\u201dTuokaa jumalalle kukkia. T\u00e4m\u00e4 jumala iloitsee kukkivista kasveista. Seppel\u00f6ik\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4nne hennoilla kukilla. Sanokaa: Sin\u00e4, Lucina, annoit meille valon. Sanokaa: Ole suopea synnytt\u00e4v\u00e4n rukoukselle. Mutta jos joku on raskaana, rukoilkoon hiukset auki, ett\u00e4 jumala saisi synnytyksen sujumaan lempe\u00e4sti.\u201d (<em>Fasti<\/em> 3,253\u2013258.) <\/pre>\n\n\n\n<p>Roomalaisen k\u00e4sityksen mukaan itse synnytyksenkin aikana tuli avata kaikki hiusten ja vaatteiden solmut. Matronalian aikaan aviomiehetkin rukoilivat, nimitt\u00e4in avioliitolle kest\u00e4vyytt\u00e4. \u00a0Rukousten ja kukkien lis\u00e4ksi my\u00f6s suitsukkeet, juhlavaatteet ja lahjojen vaihto kuuluivat Matronalian viettoon. Naiset tarjosivat orjilleen juhla-aterian, kun taas <a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/saturnalia-sydantalven-karnevaali\/\">Saturnalian<\/a> aikaan t\u00e4m\u00e4 oli miesten teht\u00e4v\u00e4. Maaliskuun ensimm\u00e4ist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kutsuttiinkin joskus naisten Saturnaliaksi.<\/p>\n\n\n<style>.kb-image11611_92ba56-e7 .kb-image-has-overlay:after{opacity:0.3;}<\/style>\n<div class=\"wp-block-kadence-image kb-image11611_92ba56-e7\"><figure class=\"alignleft size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"225\" height=\"300\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Ny_Carlsberg_Glyptothek_-_Fruchtbarkeitsgottin-1-225x300.jpg\" alt=\"Patsas, joka esitt\u00e4\u00e4 istuvaa naista, jolla on syliss\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 kapaloitua vauvaa.\" class=\"kb-img wp-image-11620\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Ny_Carlsberg_Glyptothek_-_Fruchtbarkeitsgottin-1-225x300.jpg 225w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Ny_Carlsberg_Glyptothek_-_Fruchtbarkeitsgottin-1-600x800.jpg 600w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Ny_Carlsberg_Glyptothek_-_Fruchtbarkeitsgottin-1-168x224.jpg 168w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Ny_Carlsberg_Glyptothek_-_Fruchtbarkeitsgottin-1-190x253.jpg 190w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Ny_Carlsberg_Glyptothek_-_Fruchtbarkeitsgottin-1.jpg 640w\" sizes=\"auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px\" \/><figcaption>Hedelm\u00e4llisyysjumala.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p><strong>Bona Dean y\u00f6llinen juhla<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Naisten juhla saattoi v\u00e4lillisesti antaa aiheen my\u00f6s oikeudenk\u00e4yntiin. Bona Dean juhlaa vietettiin sek\u00e4 toukokuussa Aventinus-kukkulan pyh\u00e4k\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 joulukuussa jonkun korkean virkamiehen talossa y\u00f6llisen\u00e4 rituaalina. T\u00e4h\u00e4n juhlaan osallistui vain tarkasti valittu joukko naisia: itse talon is\u00e4nn\u00e4nkin tuli poistua talostaan juhlan ajaksi. Juhlasta olivat vastuussa virkamiehen vaimo ja vestaalit, Vestan kultin papittaret. Juhla oli salainen, mik\u00e4 kutkutti miesten mielikuvitusta aivan erityisesti. Ilmeisesti naiset joivat juhlassa viini\u00e4, jota kuitenkin kutsuivat maidoksi. Joidenkin kuvasten perusteella juhlat olivat varsin hurjia, suorastaan orgiastisia: niihin liittyi viinin lis\u00e4ksi niin musiikkia kuin tanssiakin. Juhlassa lienee ollut kysymys nuorten naisten valmistamisesta avioliittoon ja my\u00f6s hedelm\u00e4llisyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuoden 62 eaa. juhlia vietettiin urallaan ylipapiksi edenneen Gaius Julius Caesarin (100\u201344 eaa.) virka-asunnossa h\u00e4nen vaimonsa Pompeian ja \u00e4itins\u00e4 Aurelian johdolla. Aihe oikeudenk\u00e4yntiin tuli siit\u00e4, ett\u00e4 Publius Clodius Pulcher soluttautui taloon ja juhliin naiseksi pukeutuneena. Marcus Tullius Cicero (106\u201343 eaa.) syytti Clodiusta pyh\u00e4inh\u00e4v\u00e4istyksest\u00e4, mutta Clodiusta ei tuomittu \u2013 Ciceron mukaan Clodius v\u00e4lttyi tuomiolta lahjonnan ja poliittisen manipuloinnin ansiosta. J\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n lis\u00e4n asiaan antaa kysymys siit\u00e4, oliko Pompeia kenties kutsunut Clodiuksen juhlaan \u2013 ainakin Caesar otti tapahtuman johdosta vaimostaan eron todeten ett\u00e4 \u201dvaimoni tulee olla ep\u00e4ilysten ulkopuolella\u201d (Plut. <em>Caes<\/em>. 10).<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Lupercalia \u2013 nuorten miesten ja ehk\u00e4 naistenkin juhla<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Naisilla oli erilaisia rooleja my\u00f6s juhlissa, jotka eiv\u00e4t olleet nimenomaisesti naisten juhlia: n\u00e4in esimerkiksi Lupercalia-juhlassa, jota vietettiin 15. helmikuuta. Tutkijat ovat yksimielisi\u00e4 juhlan arkaaisuudesta, mutta eiv\u00e4t sen tarkoituksesta; se onkin saattanut muuttua vuosisatojen aikana. Itse rituaali alkoi Palatinus-kukkulan juurella sijaitsevassa luolassa (<em>lupercal<\/em>): t\u00e4\u00e4ll\u00e4 naarassuden (<em>lupa<\/em>) uskottiin imett\u00e4neen Tiber-joesta pelastettuja kaksosia, Romulusta ja Remusta. Nuoret miespapit (<em>luperci<\/em>) uhrasivat luolassa vuohia, joiden nahasta leikattiin suikaleita (<em>februa<\/em> \u2013 t\u00e4st\u00e4 johtui helmikuun nimi <em>Februarius<\/em>). Sitten papit juoksivat v\u00e4h\u00e4pukeisina Palatinus-kukkulan ymp\u00e4ri ly\u00f6den erityisesti vastaantulevia naisia nahkasuikaleilla. T\u00e4st\u00e4 toimituksesta on p\u00e4\u00e4kuvassa taiteilijan n\u00e4kemys (Lupercalia, Andrea Camassei (1602\u20131649)). Ilmeisesti naiset asettuivat vapaaehtoisesti iskujen kohteeksi, koska niiden uskottiin lis\u00e4\u00e4v\u00e4n hedelm\u00e4llisyytt\u00e4. J\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi, oliko rituaalissa alkuaan kyse juuri hedelm\u00e4llisyysriitist\u00e4 vai puhdistusriitist\u00e4 tai ehk\u00e4 initiaatiorituaalista \u2013 tai kaikista niist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaikki suomennokset ovat kirjoittajien. P\u00e4\u00e4kuva Andrea Camassei (1601\u20131649): Lupercalia. Kaikki kuvat: Wikimedia Commons.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Jaana Vaahtera on Turun yliopiston klassillisten kielten yliopistonlehtori ja Jyri Vaahtera Turun yliopiston antiikin kielten ja kulttuurin professori.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Antiikin Roomassa oli useita uskonnollisia juhlia, joihin osallistuivat vain naiset tai joissa naiset olivat p\u00e4\u00e4asiallisina juhlamenojen toimijoina. Julkisessa ja valtiollisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 naisten osallistuminen liittyikin l\u00e4hinn\u00e4 uskonnon piiriin. Naisten rituaaliset juhlat her\u00e4ttiv\u00e4t antiikin aikaan melkoisesti mielenkiintoa miehiss\u00e4 useiden vuosisatojen ajan. Hyv\u00e4&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":11615,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":2205,"footnotes":""},"categories":[2205],"tags":[2441,977,2311,587,2403],"class_list":["post-11611","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia","tag-juhlat","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","tag-klassilliset-kielet","tag-klassilliset-kielet-ja-antiikin-kulttuuri","tag-teema"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":11611},"taxonomy_info":{"category":[{"value":2205,"label":"Historia"}],"post_tag":[{"value":2441,"label":"juhlat"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"},{"value":2311,"label":"klassilliset kielet"},{"value":587,"label":"klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri"},{"value":2403,"label":"teema"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2026\/02\/Camasei-lupercales-prado-468x300.jpg",468,300,true],"author_info":{"display_name":"Jaana Vaahtera ja Jyri Vaahtera","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":2205,"name":"Historia","slug":"historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":2208,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":23,"filter":"raw","cat_ID":2205,"category_count":23,"category_description":"","cat_name":"Historia","category_nicename":"historia","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2441,"name":"juhlat","slug":"juhlat","term_group":0,"term_taxonomy_id":2444,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":5,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"},{"term_id":2311,"name":"klassilliset kielet","slug":"klassilliset-kielet","term_group":0,"term_taxonomy_id":2314,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":5,"filter":"raw"},{"term_id":587,"name":"klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri","slug":"klassilliset-kielet-ja-antiikin-kulttuuri","term_group":0,"term_taxonomy_id":587,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":13,"filter":"raw"},{"term_id":2403,"name":"teema","slug":"teema","term_group":0,"term_taxonomy_id":2406,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":22,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11611","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11611"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11611\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11628,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11611\/revisions\/11628"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11615"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11611"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11611"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11611"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}