{"id":11623,"date":"2026-02-20T13:33:09","date_gmt":"2026-02-20T11:33:09","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/?p=11623"},"modified":"2026-02-20T13:33:10","modified_gmt":"2026-02-20T11:33:10","slug":"yhta-juhlaa-katsaus-antiikin-juhliin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/yhta-juhlaa-katsaus-antiikin-juhliin\/","title":{"rendered":"Yht\u00e4 juhlaa: katsaus antiikin juhliin"},"content":{"rendered":"\n<p>Juhlat ovat aina olleet t\u00e4rke\u00e4 osa ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 kaikissa kulttuureissa. Ne tuovat ihmiset yhteen iloitsemaan esimerkiksi erilaisista saavutuksista ja uusista el\u00e4m\u00e4nvaiheista. Juhlat rytmitt\u00e4v\u00e4t arkea ja antavat mahdollisuuden irrottautua jokap\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 ty\u00f6nteosta ja arjen py\u00f6ritt\u00e4misest\u00e4 lukuisine aikatauluineen ja velvollisuuksineen. Ne antavat ihmisille mahdollisuuden pys\u00e4hty\u00e4 ja iloita. Jotkin juhlat toimivat my\u00f6s t\u00e4rkein\u00e4 siirtym\u00e4riittein\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheesta toiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Juhlat ovat ilonpitoa, mutta niiden merkitys on my\u00f6s paljon laajempi. Niill\u00e4 on oma sosiaalinen, kulttuurinen ja psykologinen ulottuvuutensa. Juhlat vahvistavat yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. Erilaiset perhejuhlat, kuten syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4t ja h\u00e4\u00e4t, kokoavat yst\u00e4v\u00e4t ja sukulaiset juhlimaan yhdess\u00e4 el\u00e4m\u00e4n t\u00e4rkeit\u00e4 hetki\u00e4. Yleiset juhlap\u00e4iv\u00e4t luovat samankaltaista yhteenkuuluvuuden tunnetta laajemmassa mittakaavassa. Juhlat my\u00f6s yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t kulttuuriperint\u00f6\u00e4 ja perinteit\u00e4. Ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t erilaisia tapoja, ruokia, musiikkia ja rituaaleja, jotka siirtyv\u00e4t sukupolvelta toiselle. Juhlat toimivatkin er\u00e4\u00e4nlaisena siltana menneisyyden ja nykyisyyden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Soihdun juhla-teemaisessa numerossa p\u00e4\u00e4semme tutustumaan antiikin juhliin. Klassillisten kielten ja antiikin kulttuurin tutkija sek\u00e4 antiikin kirjallisuuden suomentaja <strong>Veli-Matti Rissanen<\/strong> vie Soihdun lukijat yhteen roomalaisten suosituimmista juhlista. <a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/saturnalia-sydantalven-karnevaali\/\">Saturnalia<\/a> oli talvip\u00e4iv\u00e4nseisauksen aikoihin vietetty riehakas karnevaali mutta toisaalta siin\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s samoja piirteit\u00e4 kuin nykyisess\u00e4 joulunvietossamme. Saturnaliaa vietettiin Saturnuksen, vanhan roomalaisen maanviljelyksen jumaluuden, kunniaksi. Rissasen mukaan se oli \u201driemun, sovun, hyv\u00e4ntahtoisuuden ja yhdess\u00e4olon aikaa\u201d. Saturnaliassa koettiin my\u00f6s hetki yhdenvertaisuutta, kun yhteiskunta k\u00e4\u00e4ntyi tavallaan p\u00e4\u00e4laelleen: orjista ja is\u00e4nnist\u00e4 tuli tasaveroisia. Sukupuolten valta-asemaa juhla ei kuitenkaan n\u00e4ytt\u00e4nyt vastaavalla tavalla muuttuneen.<\/p>\n\n\n\n<p>Naisilla oli sen sijaan antiikin aikaan omatkin juhlansa,joihin osallistuivat vain naiset tai joissa naiset olivat p\u00e4\u00e4asiallisina juhlamenojen toimijoina. N\u00e4ist\u00e4 juhlista p\u00e4\u00e4semme lukemaan klassillisten kielten yliopistonlehtori <strong>Jaana Vaahteran<\/strong> ja antiikin kielten ja kulttuurin professori <strong>Jyri Vaahteran<\/strong> kirjoituksessa. \u00a0<a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/menkaa-hyvat-aidit-matraliahan-on-teidan-juhlanne-naisten-juhlista-roomassa\/\">Naisten rituaaliset juhlat<\/a> her\u00e4ttiv\u00e4t mielenkiintoa miehiss\u00e4 useiden vuosisatojen ajan, ja siksi niist\u00e4 on s\u00e4ilynyt tietoa nykyp\u00e4iviin asti. Kuvaukset juhlista ovat nimitt\u00e4in miesten kirjoittamia. Ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 niit\u00e4 leimaa my\u00f6s tietynlainen ep\u00e4luotettavuus: miesten mielenkiinto saattoi kohdistua vain joihinkin juhlien piirteisiin ja usein miehet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t seuraamaan juhlaa vain sivustakatsojina tai heid\u00e4t oli suljettu kokonaan juhlien ulkopuolelle.<\/p>\n\n\n\n<p>Klassillisten kielten yliopistonlehtori <strong>Minna Sepp\u00e4nen<\/strong> puolestaan johdattaa meid\u00e4t ajanlaskun alun <a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/roomalaiset-syntymapaivat\/\">roomalaisten syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4juhliin<\/a> tarkastelemalla tuon ajan roomalaisrunoilijoiden tekstej\u00e4. Tietyt syntym\u00e4p\u00e4iviin liittyv\u00e4t yksityiskohdat toistuvat runosta toiseen ja piirt\u00e4v\u00e4t meille el\u00e4v\u00e4n kuvan siit\u00e4, milt\u00e4 syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4n vietto on n\u00e4ytt\u00e4nyt, tuoksunut ja kuulostanut. Vaikka syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4juhlilla onkin hyvin pitk\u00e4 traditio, roomalaisten juhlissa on paljon nykyihmisellekin tuttua: on juhlav\u00e4ke\u00e4 lahjoineen ja onnentoivotuksineen ja esimerkiksi syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4kakku. Paljon on my\u00f6s vierasta, historiaan j\u00e4\u00e4nytt\u00e4, kuten juhlien alkuun kuulunut rituaali \u2013 jumaluuksille uhraaminen.<\/p>\n\n\n\n<p>Sepp\u00e4nen kuvaa roomalaisten juhlia vivahteikkaasti el\u00e4v\u00f6itt\u00e4en teksti\u00e4\u00e4n suomentamiensa runojen sitaateilla. N\u00e4m\u00e4 syntym\u00e4p\u00e4ivien viettoon liittyv\u00e4t <a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/syntymapaivarunoutta-kahdentuhannen-vuoden-takaa\/\">Tibulluksen ja Ovidiuksen runot sek\u00e4 Sulpician runo<\/a> on julkaistu Soihdussa Sepp\u00e4sen suomennoksina. Sepp\u00e4sen k\u00e4siss\u00e4 runot ovat saaneet mitattoman suomennoksen. Niiden alkuper\u00e4inen runomitta on ns. eleginen distikhon, jossa s\u00e4keet seuraavat toisiaan tietyn rytmisen kaavan mukaan.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Juhlat ovat aina olleet t\u00e4rke\u00e4 osa ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 kaikissa kulttuureissa. Ne tuovat ihmiset yhteen iloitsemaan esimerkiksi erilaisista saavutuksista ja uusista el\u00e4m\u00e4nvaiheista. Juhlat rytmitt\u00e4v\u00e4t arkea ja antavat mahdollisuuden irrottautua jokap\u00e4iv\u00e4isest\u00e4 ty\u00f6nteosta ja arjen py\u00f6ritt\u00e4misest\u00e4 lukuisine aikatauluineen ja velvollisuuksineen. Ne antavat ihmisille&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4700,"featured_media":11164,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":95,"footnotes":""},"categories":[95],"tags":[2441,2421,2403],"class_list":["post-11623","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-paakirjoitus","tag-juhlat","tag-paakirjoitus","tag-teema"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":11623},"taxonomy_info":{"category":[{"value":95,"label":"P\u00e4\u00e4kirjoitus"}],"post_tag":[{"value":2441,"label":"juhlat"},{"value":2421,"label":"p\u00e4\u00e4kirjoitus"},{"value":2403,"label":"teema"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2025\/10\/image002-533x300.jpg",533,300,true],"author_info":{"display_name":"Heidi Salmi, p\u00e4\u00e4toimittaja","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/hemameutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":95,"name":"P\u00e4\u00e4kirjoitus","slug":"paakirjoitus","term_group":0,"term_taxonomy_id":95,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":32,"filter":"raw","cat_ID":95,"category_count":32,"category_description":"","cat_name":"P\u00e4\u00e4kirjoitus","category_nicename":"paakirjoitus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2441,"name":"juhlat","slug":"juhlat","term_group":0,"term_taxonomy_id":2444,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":5,"filter":"raw"},{"term_id":2421,"name":"p\u00e4\u00e4kirjoitus","slug":"paakirjoitus","term_group":0,"term_taxonomy_id":2424,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":7,"filter":"raw"},{"term_id":2403,"name":"teema","slug":"teema","term_group":0,"term_taxonomy_id":2406,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":22,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11623","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4700"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11623"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11623\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11629,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11623\/revisions\/11629"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11164"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11623"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11623"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11623"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}